Galluppi: Lambda-arvon asetukset (vs. hyötysuhde)?

[Zetor]

No tuskin uuppa nyt halvinta kattilaa on etsinytkään vaan parempaa kuin esim arimax 35. Mitähän arimax 35 maksais Suomessa lambdaohjattuna?

[Urpo82]

. Mitähän arimax 35 maksais Suomessa lambdaohjattuna?

Alapaloja ei käsittääkseni saa lambdalla sen polttotekniikan huono säädettävyyden vuoksi. Ilmeisesti iso arina pinta-ala on se mikä saa palamisseoksen epävakaaksi eikä polttoa pysty hallitsemaan yhtä tarkasti kuin käänteispalo tekniikassa

[Urpo82]

No tuskin uuppa nyt halvinta kattilaa on etsinytkään vaan parempaa kuin esim arimax 35.

Juu en todellakaan ole halvimman perässä ollut. ½vuotta tutkin silloin kaikkia eri kattiloita alapalon ja käänteispalon välillä.
Suurimpia kriteereitä oli suuri varastopesä ja 100cm halon polttaminen. Näiden lisäksi kattilan tulee olla mahdollisimman automaattinen.

Maksan mielelläni 20% lisää siitä että jokin toimii niinkuin se on suunniteltu ja on nykyaikainen sekä helppo käyttöinen jotta sitä voisi käyttää muutkin kuin minä meidän perheessä.

[markkulievonen]

Ihme vi**uilua tämä homma taas täällä.

Sillon, kun tulin ite tänne, täällä oli siedettävä diy meininki, mutta se on näköjään lopullisesti historiaa. Tehtaan lambdakattila tonnin lisähinnalla ainoa sallittu ratkasu nykyään?!

Toistan: tonni niistä viimesistä puolestatoista prosentista palamishyötysuhteen paranemisessa! Saa huutaa hep, jolla on säästäny ittensä se tonni, en jää pitämään hengitystä.

Ja en kyseenalaista käänteispalon paremmuutta, enkä puolusta ylihintaisia kotimaisia muinaismuistoja. Kuhan sanon, miltä tämä meininki tuntuu nykyään.

Pitäkää tunkkinne.

Niin, on huomioitava, miten täällä kirjoittajat ilmentävät omia näkemyksiän ja ymmärrys tasoaan. Siis KAIKKI mitä  kukin täällä kirjoittaa ei ilmennä totuutta / todellisuutta,-- vaan kirjoittajan ymmrrystasoa asiasta.

Näin avoimesti voin kertoa,- ettei minulla ole tarvetta pottuilla, suutani soitella tai halventaa kirjoittajia. Pois se minusta. Niin, mikä omiin kirjoituksiin ja näkemyksiin liittyy - vilhoksen kirjoituksien kannanottoihin, niin itse haluaisin tietää vilhoksen ajatuksista sen,- mitä itse en asian suhteen ymmärrä.  Kyseessä on siis puhdas uteliaisuus.

Mutta,- edelleen olen kyllä sitä mieltä, miten ruutia tulisi poltella  kattilaan, joka ilmentää jo valmiiksi tämän päivän  kattilamallia ja tässä asiassa käänteispalo.
Tilanne on aivan toinen, jos joku pyrkii omaa kattilaansa saada parempaan tasoon palamisessa ja  tuo näkemyksiään tältä pohjalta esille. Esim. pari kirjoittajaa kehitteli / kehittelee Veda 35 kattilan toimintaa. No, toinen heistä taisi nostaa jo kädet pystyyn ja vaihtoi kattilan.

[Rampe]

Ei kaiketi käänteispalokattila ole ylivertainen alapalokattilaan verraten. Mutta,- todellisuus on, miten näiden eri kattilatyyppien palamiseen liittyy erovaisuuksia. JOS,- kaikki olemme yht mieltä siitä, miten puusta syntyvä kaasu palaa tarkemmin ja paremmin, mitä korkeammalle tasolle saadaan lämpötila. Käänteispalo kattilan etu piilee siinä, miten puusta tuleva  kaasu pakotetaan kulkemaan kuuman hiilikerroksen läpi ja näin palava kaasu saa jo alussa korkean lämpötilan. Esim. omassa kattilassa suutinreiän päästä yli 100mm  palaminen väriltään muistuttaa kaasuhitsaus liekin sinistä väriä ja erikoisesti tämä taso tulee melko nopeasti sytyttämisen jälkeen. Omassa kattilassa savutusta ei esiinny edes sytytysvaiheessa,- puhumattakaan  lämmityksen aikana.

Tosin,. en tunne lähemmin alapalokattilan rakenetta kuin kuvien perusteella. Ymmärrän,- miten alapalokattilan hiilloksen läpi ei ohjata ensiöilmaa,- vaan hiillosta poltetaan sen pohjalta ja taas käänteipalossa hiillosta poltetaan ensiöilmaa ohjaten hiilloksen päälle. Alapalo kattilan palaminen siis muistuttaa Yläpalokattilan palamista, mutta sillä erolla,että puita laskeutuu hiillokseen koko ajan ja siten itse palamiseen liittyy vain määrätty määrä puuta.

Lisäksi on eri toimintatyypin alapalokattiloita. Esim. Itsellä valtavirrasta paljonkin poikkeava Kespes kattila. Siinä ilma puhalletaan ns. vastavirtaan melko kovalla paineella kohti hiillosaluetta. Palavia kaasuja syntyy ja virtaus kiepsahtaa takaisin kohti polttovyöhykettä, johon samaisesta ilmaputkesta annetaan toisioilmaa. Oikein säädettynä liekki on ihan nätti sinertävä ja palaa puhtaasti, että kuumasti. Urpo82 mainitsema lasi sulaa helposti ja raudat saa ahjottua.
Toimintaperiaate on todella yksinkertainen ja koko kattila myös. Nykyään voisi olla enemmän keramiikkaa. Nythän ei ole oikeastaan kuin arinassa.

[AnssiKo]

Alapaloja ei käsittääkseni saa lambdalla sen polttotekniikan huono säädettävyyden vuoksi. Ilmeisesti iso arina pinta-ala on se mikä saa palamisseoksen epävakaaksi eikä polttoa pysty hallitsemaan yhtä tarkasti kuin käänteispalo tekniikassa

Nää on hiukan hankalia joskus nää rajanvedot. Arimax 35, Ariterm 35/35+/60 on kaikki selkeitä alapaloja. Suurin osa Atmoksista ja Attackeista, Vigaksista ja Orlanin suvusta on sit käänteispaloja eli kaasutuskattiloita. Samaten toi Aritermin City 25, joka täälkin torppaa pitää asumiskelpoisena. Mutta sitten vaikka Lopper-niminen kampe, näyttää toi arina aika kummalta, lambada kyl on. Kaasutuskattilasta puhuvat. Ja kun kaasut lähtee varastopesän alapäästä sivulle, niin aika alapalolta toi vaikuttaa. Mun käsityksen mukaan noi olis aika laatupelejä, tie sit ku ei oo kokemusta noista. Ainakin robustit matskut, 10 mm rautaa ja alumiini-turkkilevyä verhoilussa. Tuskin on mitään bilhelveten thyyning-turkkilevyä toikaan. Mihis me toi pannu sit lokeroidaan??? 

[AnssiKo]

Niin, on huomioitava, miten täällä kirjoittajat ilmentävät omia näkemyksiän ja ymmärrys tasoaan. Siis KAIKKI mitä  kukin täällä kirjoittaa ei ilmennä totuutta / todellisuutta,-- vaan kirjoittajan ymmrrystasoa asiasta.

Näinhän se on. Kaikilla on hiukka erilaiset mittarit, kelle riittää lämmin torppa ja kohtuullinen hellasärö, joku toinen taas saattaa yrittää hiukan kehittääkin hommaa, ihan omaks mukavuudekseen. Ja aina sit on mukana muutama propellipipokin, jotka vetää ihan omia latujaan, omalla kompassillaan. Jokaisella on oma tyylinsä ja omat kamppeensa, eipä täälkään kovinkaan monella oo ees identtisiä pannarin sisältöjä.

Nyt sit kaikkien pitäis sietää ja ymmärtää toisiaan. Ei näitten juttujen nyt niin kaukana pitäis olla toisistaan sentää, ku asiassa pysytään ja kehityskin hyväksytään.

[AnssiKo]

Hei

Kyllä PT 100 antureita löytyy helposti tuonne 1150 asteeseen.
Tuo toisioiman säätö on taitolaji. Laajakaista lambdalla onnistuu mutta vaatii selvittelyjä. Kyllä palamisen hallinta on helpomppa jos palaminen tapahtuu kohtuullisen tasaisesti.

Tuletko puulämmityskursille myöhemmin keväällä

Terv. Kajaani Koutaniemi

Noista PT100 (tai PT1000)-antureista, paatko linkkiä/vinkkiä mistä löytäis noita yli tonnin lämpöihin meneviä. Taannoin ku vilkuilin, ni 750 astetta oli aika järkiään maksimit noille.

Mä luulen, et mulla on jo jonkin verran tuota puulämmityskurssia tässä tullut käytyä muutenkin... :-)

[Urpo82]

  toi Aritermin City 25, joka täälkin torppaa pitää asumiskelpoisena.   

Mikäs on käyttäjäkokemus asiasta kun Ariterm City 25 on VTT testannu 90% hyötysuhteen ja savukaasujen lämpötilaksi 119C astetta.
Toteutuuko noin alhainen lämpötila käytössä ja jos niin missä kunnossa on tuubit yms.

[AnssiKo]

Mikäs on käyttäjäkokemus asiasta kun Ariterm City 25 on VTT testannu 90% hyötysuhteen ja savukaasujen lämpötilaksi 119C astetta.
Toteutuuko noin alhainen lämpötila käytössä ja jos niin missä kunnossa on tuubit yms.

No, ihan noin alhaisilla savujen lämmöillä en ole ajanut, mutten näe mitään estettä etteikö hyvillä puilla ja sopivalla piipulla vois vetää lämmöt noin alas. Mulla normi savujen lämmöt 165^oC -180^oC, ja tehoja tulee silti ihan kohtuullisesti. ΔT tyypillisesti 12^oC  - 14^oC, Laddomat hiukan iso eli mallia 21-100, ja pumppu kakkosella. Piippu perinteinen tiilipiippu, kokokiven reikä tolla käytössä. Nuohooja tykkää kysellä, et eikö tossa polteta mitään, ku piippu on niin puhdas. Ei näillä viel tollanen 15 - 20 mottia ees näy piipussa. Klapit mallia seka, tossa on poltettu likimain kaikkia normi puulaatuja, mukaanlukien ainakin omena- ja luumupuu, kataja, marjakuusi, tuomi (yök), vuorimänty jne. ja sytykkeenä välillä perintötervakset.
Pääasiassa toki niitä kolmea yleisimpää, mut myös aika paljon haapaa. Kuusi on oikeestaan kivointa, syttyy ky kytkimestä kääntäis ja energiaakin irtoaa kohtuullisesti.

Se vaan, et kun tollanen 120^oC lehmänhenkäys-lämpö vaatis hiukan enempi läsnäoloa ja tasalaatuisemmat puut, ku toi on manuaalikattila. Noissa standardinmukaisissa kokeissa joku taitaa olla koko ajan veivaamassa säätöjä kohilleen, tie sit vaiks olis viel kunnon mittaritkin näytöt auki, säätöjä jeesaamassa. Datankeruuhan kuitenkin pelaa koko ajan. Mut käytännössä kuka siel pannarissa jaksaa koko ajan olla, tai sit juosta yläpalokattiloiden juoksutahtia kunnioittaen vartin välein pannarissa. 

Eli väitän, et käytännössä toteutuva hyötysuhde jää manuaalikattiloilla alle testattujen, joka tapauksessa selvästi enemmän ku noiden kunnon ohjauksella varustettujen lambada-kattiloiden.

Mitä pannuun tulee, olen kyllä hyvin tyytyväinen. Sen vert kätilöity paikalleen, et harva muu pannu tohon edes sopis.

Lambadasäätöä kaipaan, mutta sellaista ei tohon ihan joka kaupasta saa, ku Flammtroniccikin on vaan pikku verkkokaupan myynnissä. 
Mut kattoo ny, homma on jo puoliks tehty ja loppuki on aloittamista vaille valmis.  No joo, lambada-näyttö kyl jo on ollu käytössä aika pitkään, Innovaten kampe tais olla.

Tuubit nuohoan suunnilleen kuukauden välein, joten ei ne puhki viel ole.  Ihan ok, ei tarvi tervassa nuohousrassia laahata vaan kulkee kuivalla raudalla koko matkan. Toisiossa kevyt harmaa lentotuhka ja satunnaisia hiiliä. Tosin tuhka pakkaa sintraantumaan sekä toision kaukalossa et ensiöpesänkin pohjalla. Mut pölyää sit vähemmän noi kokkareet.

Arinakivet alkaa olla aika loppu, runsas viis tai oliks se nyt kuus vuotta ku tota on polteltu päälämmitysmuotona, varmaan hyötysuhde vaan paranis ku jaksais vaihtaa noi kivet.

Editti: Aattelin siirtää tän omaan projektiketjuun, ku tuli hiukka aiottua pidempi vuodatus. Mut eihän tollanen nyt käy normi käyttäjän välinein.  Pitänee vaivata ylläpitoa, josko siirtäis tän, pois tästä ketjusta aiheenviereisen sisällön takia. Sorry ja anteeks.

[Urpo82]

Kyl tää vielä menee hyvin aiheen piirissä, mut helpolla kyl sit karkaa kans. Laita vaikka lisäksi omaan niin mukavampi siellä jatkaa ettei alkuperäinen aihe karkaa.

[vilhos]

Hei
Ariterm 35+

Olen samaa mieltä asiasta ettei asioita edistetä turhalla vit..lla. Eikä se ole kovin mieltä ylentävääkään.
No oli miten oli ne sanomiset jääköön omaan arvoonsa.
Minä todella olen kehittämässä puukattilan polton ohjaus systeemiä. Tehon ohjaus on savukaasun lämpötilaan perustuva.
Laajakaista lambda anturi + DC puhallin hoitaa polton oikeellisuutta. Toisioilma säädössä on kaksi servomoottoria. Ensiöilmaa ohjaa tässä vaiheessa Belimo. Sain vihiä tuosta portaattomasti säädettävästä latauspaketista. arinan läpi menevien putkien testaus on meneillään.
Testausvaiheessa on energian mittaus paketti ja yhden virtalähteen taktiika. Sitten olisi suunnitelmissa päästä pilvestä katsomaan poltto tuloksia

Terv. kajaani Koutaniemi

[Urpo82]

Hei
Ariterm 35+

Laajakaista lambda anturi + DC puhallin hoitaa polton oikeellisuutta.

Edelleen olisin kiinnostunut millaisella lambda-arvolla/seossuhteella poltatte kattiloita? Perustuuko seuranta pelkkään jännitteeseen vai pystyttekö seuraamaan AFR arvoa jostain suoraan?  Puutahan ei voi suoraan verrata bensamoottorin arvoihin kun bensamoottorissa AFR on 14.7:1 ja puussa 6.1:1. Näillä luvuilla lambda on 1.

Saa korjata jos olen väärässä numeroiden suhteen.

[seppol]

Ei lambda-anturi mittaa AFR arvoa vaan hapen määrää suhteessa palokaasuun. Se on nolla ( 0 ) polttoaineesta riippumatta, jos ylimääräistä happea polttoon ei tuoda. Anturille on sama mitä poltetaan. Volvolla esimerkiksi on moottoreita, joissa voidaan käyttää aika suuriakin pitoisuuksia etanolia. Näitä on ruiskutettava huomattavasti poikkeavia määriä suhteessa ilmaan. Ongelma ei tule lambdasta vaan ruiskutusmäärien laskennasta, johon ei ole varauduttu ohjelmassa.

[Urpo82]

Ei lambda-anturi mittaa AFR arvoa vaan hapen määrää suhteessa palokaasuun. Se on nolla ( 0 ) polttoaineesta riippumatta, jos ylimääräistä happea polttoon ei tuoda. Anturille on sama mitä poltetaan. Volvolla esimerkiksi on moottoreita, joissa voidaan käyttää aika suuriakin pitoisuuksia etanolia. Näitä on ruiskutettava huomattavasti poikkeavia määriä suhteessa ilmaan. Ongelma ei tule lambdasta vaan ruiskutusmäärien laskennasta, johon ei ole varauduttu ohjelmassa.

Lambda-anturi mittaa ainoastaa happea. Se ei ymmärrä muista kaasuista mitään. Kaikki muu on laskennallista. Lambda-arvo 1 ei myöskään perustu mihinkään vaan on sovittu luku jota käytetään vertaus arvona. Lambdan ollessa yli 1 seos on laiha ja alle 1 rikas. Bensalla tuo luku 1 on AFR 14.7 ja puulla 6.1. Metanolilla ajaessa AFR on 6.4 jolloin metanoli moottorissa lambda on 1.