Kirjoittaja Aihe: Vääntöä kattilatekniikasta ja kotimaisesta osaamisesta  (Luettu 14161 kertaa)

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #15 : 10.03.2016-21:43 »

Hevosmiesten tietotoimiston uutisia:

Niinpä. Tavan tallaaja ei tule hullua hurskaammaksi niillä tiedoilla joita vain tietyt tahot saavat tietoonsa. Eikä niitä niin vaan levitellä kaikkien nähtäville.
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

pjokinen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 162
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #16 : 10.03.2016-21:56 »
Kyllä Suomalaisia kattiloita menee ympäri Eurooppaa ja muuallekin, mutta ne asiat kuuluu yrityssalaisuuksiin joista en voi kertoa enempää.

Taivas varjele mitä sieltä tulee - sieltä tulee tunnustuuuuuuuus!
Onko todellakin niin että joku kattilafirman edusmies täällä istuu työaikaansa käyttämässä ja dissaamassa kilpailijoidensa tuotteita? Menohan on kuin itänaapurissa...

Tuo kyllä selittäisi suuren osan yksisilmäisestä paatoksesta, johon ei ole tullut edes siteeksi mitään tarkistettavia lähteitä. Eikö yhtään hävetä?

vesimies

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 301
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #17 : 10.03.2016-22:05 »
Jos suomalaisia kattiloita vietäisiin yleisesti eurooppaan niin sellainen pitäisi löytyä ainakin Bafan listalta, mutta itse en ainakaan listasta löytänyt yhtään. Mutta esimerkiksi tuo ruotsalainen Effecta lambda kattila sieltä löytyy ja paljon itäeurooppalaisiakin kattiloita; http://www.bafa.de/bafa/de/energie/erneuerbare_energien/biomasse/publikationen/energie_ee_bm_hand_liste.pdf

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #18 : 10.03.2016-22:09 »
Tuolla listalla ei taida olla isompia kattiloita, Metso power ym. ?

vesimies

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 301
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #19 : 10.03.2016-22:12 »
Tuolla listalla ei taida olla isompia kattiloita, Metso power ym. ?
No ei ole, mutta aika harvan pannarista sellainen taitaa löytyä ;)

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #20 : 11.03.2016-07:19 »
Pahoittelen keskeytystä aiheeseen liittyvään keskusteluunne, mutta voisko vaikka "markkulievonen" mitata omasta atmoksestaan millä korkeudella suutinkivestä ensiöilmareijät on ja minkä kokosia ne on. Oon tekemässä omaan halpis pannuuni ensiöilmaputkistoa, kiitos.

Jäi mieleeni pyörimään kiinnostus. Mikä kattila on kysessä,- jota  pyrit saamaan paremmin toimivaksi? Pienillä  muutoksilla voi olla suurikin vaikutus lopputulokseen.

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #21 : 11.03.2016-08:29 »
Ensiöilmareiät ovat 150...145mm korkeudella arinakiven pinasta. Reikiä on 8kpl ja 16mm halkaisijaltaan.

Ok, kiitoksia. Laskeskelinkin jo että poraan 10kpl 16mm reikiä ja niiden pitäisi riittää. (oma pannu on siis 50kw malli) Jos vielä jossain välissä ehdit niin mittaa vielä paljonko pesä on korkea suutinkivestä kattoon. Liekö tuo pesä on sama kun omassani, vaan sen 25cm lyhyempi?

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #22 : 11.03.2016-09:20 »
Ok, kiitoksia. Laskeskelinkin jo että poraan 10kpl 16mm reikiä ja niiden pitäisi riittää. (oma pannu on siis 50kw malli) Jos vielä jossain välissä ehdit niin mittaa vielä paljonko pesä on korkea suutinkivestä kattoon. Liekö tuo pesä on sama kun omassani, vaan sen 25cm lyhyempi?

Toivottavasti et ole edennyt vielä koneistus vaiheeseen. 16mm reikiä on 16kpl. Siis 8kpl puolellaan. Ylimääräisten reikien määrä ei ole pahasta, koska ensiöilma virtaa tasaisemmin pesään / palaa tasaisemmin koko pesän pohjan alueella.
Niin, pesän korkeus on 680mm. Esitteiden mukaan 170 litran vetoisuus.

jarppi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 45
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #23 : 11.03.2016-11:18 »
Voisivatko Markut selittää minulle varastopesän olennaiset palo-ominaisuudet ?

Tarkoitus ei ole v...lla vaan haluaisin oikeasti tietää, mitkä ovat ne perusteesit, jotka tähän mielestänne pätevät.

Tässä on useaan otteeseen korostettu, että varastopesän ei tulisi olla ympäröity vesivaipalla.

Minä olen jotenkin ajatellut silleen, että oleellisinta varastopesässä olisi se, että se tuottaisi suhteellisen tasaisena virtana poltettavaa kaasua. Minusta on melkein sama jos kaasuuntuminen saataisiin aikaan vaikka kompostoimalla polttopuut, jos niikseen tulee. Silleen ajatellen voisi luulla, että olisi melkein parempi jos mahdollisimman suuri osa lopullisesta palamisesta tapahtuisi kaasun muodossa, sen sijaan että poltellaan puut varastopesässä. Tämä varsinkin silloin jos varastopesän ympärillä ei ole vesivaippaa ottamassa lämpöä talteen. Tietty karstaa kertyy varastopesän seiniin helpommin, jos varastopesä käy kylmänä. Toisaalta se karsta ennen pitkää muodostaa jonkin sortin eristeen vesivaippaa vasten.

Onko sillä suurtakaan merkitystä missä lämpötilassa kaasut tulevat suutinkivelle ennen polttoa. Ei asetyleenipullojakaan esilämmitetä muutamaan sataan asteeseen ennen hitsaamista.

Rakentavassa hengessä. Kertokaa näkemyksenne miten homma toimii ja mikä on oleellista.

 

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #24 : 11.03.2016-11:34 »
Voisivatko Markut selittää minulle varastopesän olennaiset palo-ominaisuudet ?

Tarkoitus ei ole v...lla vaan haluaisin oikeasti tietää, mitkä ovat ne perusteesit, jotka tähän mielestänne pätevät.

Tässä on useaan otteeseen korostettu, että varastopesän ei tulisi olla ympäröity vesivaipalla.

Minä olen jotenkin ajatellut silleen, että oleellisinta varastopesässä olisi se, että se tuottaisi suhteellisen tasaisena virtana poltettavaa kaasua. Minusta on melkein sama jos kaasuuntuminen saataisiin aikaan vaikka kompostoimalla polttopuut, jos niikseen tulee. Silleen ajatellen voisi luulla, että olisi melkein parempi jos mahdollisimman suuri osa lopullisesta palamisesta tapahtuisi kaasun muodossa, sen sijaan että poltellaan puut varastopesässä. Tämä varsinkin silloin jos varastopesän ympärillä ei ole vesivaippaa ottamassa lämpöä talteen. Tietty karstaa kertyy varastopesän seiniin helpommin, jos varastopesä käy kylmänä. Toisaalta se karsta ennen pitkää muodostaa jonkin sortin eristeen vesivaippaa vasten.

Onko sillä suurtakaan merkitystä missä lämpötilassa kaasut tulevat suutinkivelle ennen polttoa. Ei asetyleenipullojakaan esilämmitetä muutamaan sataan asteeseen ennen hitsaamista.

Rakentavassa hengessä. Kertokaa näkemyksenne miten homma toimii ja mikä on oleellista.

 

Vastaan mitä on testeissä tullut ilmi.
Varastopesän lämpötilalla on merkitystä, oli vesivaippa ympärillä tai ei. Aina kannattaisi varastopesääkin lämmittää joko kattilaveden lämmöllä tai savukaasuista talteen otetuilla lämmöllä.
Varastopesässä ei saa olla tulta muutakuin vain alaosassa. Kauttaaltaan jos tuli palaa varastopesässä, kaasutus on  niin voimakasta ja siten hallitsematonta säätää koko palotapahtumaa. Siinä vastaus lyhyesti.
« Viimeksi muokattu: 11.03.2016-11:36 kirjoittanut Markku »

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #25 : 11.03.2016-13:38 »
Voisivatko Markut selittää minulle varastopesän olennaiset palo-ominaisuudet ?

Tarkoitus ei ole v...lla vaan haluaisin oikeasti tietää, mitkä ovat ne perusteesit, jotka tähän mielestänne pätevät.

Tässä on useaan otteeseen korostettu, että varastopesän ei tulisi olla ympäröity vesivaipalla.

Minä olen jotenkin ajatellut silleen, että oleellisinta varastopesässä olisi se, että se tuottaisi suhteellisen tasaisena virtana poltettavaa kaasua. Minusta on melkein sama jos kaasuuntuminen saataisiin aikaan vaikka kompostoimalla polttopuut, jos niikseen tulee. Silleen ajatellen voisi luulla, että olisi melkein parempi jos mahdollisimman suuri osa lopullisesta palamisesta tapahtuisi kaasun muodossa, sen sijaan että poltellaan puut varastopesässä. Tämä varsinkin silloin jos varastopesän ympärillä ei ole vesivaippaa ottamassa lämpöä talteen. Tietty karstaa kertyy varastopesän seiniin helpommin, jos varastopesä käy kylmänä. Toisaalta se karsta ennen pitkää muodostaa jonkin sortin eristeen vesivaippaa vasten.

Onko sillä suurtakaan merkitystä missä lämpötilassa kaasut tulevat suutinkivelle ennen polttoa. Ei asetyleenipullojakaan esilämmitetä muutamaan sataan asteeseen ennen hitsaamista.

Rakentavassa hengessä. Kertokaa näkemyksenne miten homma toimii ja mikä on oleellista.

 

Niin, käytännön tasolta katsottuna olen huomannut, miten erittäin tärkeää on olla keramiikka  pesä / vuoraus siltä osalta, missä puut hiillostuvat ja kaasuuntuvat.  Näin toteuttaen hiilloksen lämpötila saadaan korkealle tasolle ja siten tasainen kaasuuntuminen. Tuohon liittyy,  tässä GS mallissa puut valuvat palamattomina hiilloksen päälle ja  palaminen hiillostuminen alkaa vasta tässä vaiheessa. Ymmärrän, miten palamisen tasaisuus liittyy kattilassani juuri tuohon eli on korkeassa lämpötilassa oleva  keramiikan ympäröimä  hiillostumisen pesä ja tähän joutuessaan puu kaasuuntuu helposti, koska ensiöilma puhalletaan kohti hiillosta.Aivan sama tilanne kun leivinuunissa poltetaan hiillosta ilmareikien kautta. Kattilassa on koko ajan on samanpaksuinen hiillos ja siten sama  vastus ensiöilmalla.
Niin, itse varastopesässä ei tule olla  palamista ollenkaan,-  vaan ainoastaan hiilloksen kohdalla,- jossa liekin suunta on palokammiota kohti / alas.
Huomion arvoista on havainnoida, ettei puu holvaannu palamattomana ja  tuohon liittyen kattilani ei ole holvannut puita kertaakaan.
Ymmärrän, miten paksu palava hiillos juuri holvaannuttaa pesän.

Taas tämän yläpuolella,- jossa puut ovat palamattomia, niin tietenkin voi olla teräspintainen. Tällä ei ole mitään merkitystä.Ainoastaan  teräksen syöpymisen kannalta lämpötila tulisi olla kondessiota / vettä höyrystävä. No, onneksi tämä malli pitää varastopesän pinnat korkeassa lämpötilassa heikohkon veden kierron takia.

Taas kun laskeudutaan suutinkiven alapuolelle, niin tällä on erittäin tärkeää olla KAIKKI pinnat keramiikalla vuorattuja ja siten saavuttaen mahdollisimman korkea lämpötila. Tähän palopesään olen viitannut ettei tässä tulisi olla veteen yhtyviä pintoja.
« Viimeksi muokattu: 11.03.2016-13:56 kirjoittanut markkulievonen »

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #26 : 11.03.2016-14:40 »
Liitteenä kuva jossa gs Atmoksen ja vastaavan "halpa" käänteispalon rakenteita vertailtavaksi.

Ja vielä suoraa kopioituna puun paloteknisistä ominaisuuksista liittyen hiiltymiseen ja muodostuvan hiilimäärän tasaisuuteen varastopesässä.

"Puun lämpötilan noustessa 100 °C:seen alkaa siitä höyrystyä kemiallisesti sitoutumaton vesi. Kuivan puun terminen pehmeäminen alkaa noin 180 °C:n lämpötilassa ja saavuttaa maksiminsa 320 - 380 °C:ssa. Tällöin puun ligniinin, selluloosan ja hemiselluloosan sidokset alkavat hajota. Kostean puun pehmeäminen alkaa aikaisemmin, jopa 100 °C:ssa.
Puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 - 300 °C:ssa. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15 mm:n etäisyydellä hiiltymisrajasta puun lämpötila on alle 100 °C. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi muun muassa kantavien rakenteiden mitoituksissa
."
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #27 : 11.03.2016-14:50 »
Tuossa se lista, jota kattelin. Suurimmat lambda-kuumeet hävisi kun havaitsin että paraat lambdattomat oli parempia.

http://www.bafa.de/bafa/de/energie/erneuerbare_energien/biomasse/publikationen/energie_ee_bm_hand_liste.pdf


HERZ:llä samat hyötysuhteet lambdalla tai ilman.
FRÖLING:llä moni lambdaton parempi kuin lambdalla:

FRÖLING S1 Turbo 20 ohne Lambdasonde 20,0 kW   n 92,6
FRÖLING S1 Turbo 20 F mit Lambdasonde 20,0 kW   n 92,0
FRÖLING S 4 Turbo 60            60,0 kW   n 94,9
Paras bongaamani:
ARCA Regovent T 30            30,0  kW n 95,0  ( ilman lambdaa )

Täytyyhän jotain olla pielessä jos ilman lambdaa päästään samoihin tai parempiin arvoihin, jopa niin että sama kattila lambdalla on huonompi kuin ilman.
Käytännössähän noilla ei ole mitään merkitystä mutta ihmettelen miksi pitäis maksaa siitä että saa huonomman kattilan ;D

Vielä kerran: ”Palaminen ensin kuntoon” ;) ja hatun nosto niille, jotka ei usko kaikkeen painettuun sanaan vaan nenät noessa touhuaa reikiä ja peltejä  :).

Esson baarin, iltalehden ja mootivan jutut samantasoisia laadultaan  ;D

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #28 : 11.03.2016-15:11 »
Tuossa se lista, jota kattelin. Suurimmat lambda-kuumeet hävisi kun havaitsin että paraat lambdattomat oli parempia.

http://www.bafa.de/bafa/de/energie/erneuerbare_energien/biomasse/publikationen/energie_ee_bm_hand_liste.pdf


HERZ:llä samat hyötysuhteet lambdalla tai ilman.
FRÖLING:llä moni lambdaton parempi kuin lambdalla:

FRÖLING S1 Turbo 20 ohne Lambdasonde 20,0 kW   n 92,6
FRÖLING S1 Turbo 20 F mit Lambdasonde 20,0 kW   n 92,0
FRÖLING S 4 Turbo 60            60,0 kW   n 94,9
Paras bongaamani:
ARCA Regovent T 30            30,0  kW n 95,0  ( ilman lambdaa )

Täytyyhän jotain olla pielessä jos ilman lambdaa päästään samoihin tai parempiin arvoihin, jopa niin että sama kattila lambdalla on huonompi kuin ilman.
Käytännössähän noilla ei ole mitään merkitystä mutta ihmettelen miksi pitäis maksaa siitä että saa huonomman kattilan ;D

Vielä kerran: ”Palaminen ensin kuntoon” ;) ja hatun nosto niille, jotka ei usko kaikkeen painettuun sanaan vaan nenät noessa touhuaa reikiä ja peltejä  :).

Esson baarin, iltalehden ja mootivan jutut samantasoisia laadultaan  ;D


Huutelet esson baarin tasoisista jutuista, mihin perustat omat kirjoituksesi?

Tuolla Herzin firestar kattiloiden esite. Sivu 4 huomaat, että jokaisessa mallissa on lambda.

Fröling:n kattiloita ei taida edes saada S1 sarjasta ylöspäin ilman lambdaa. Ei monenkaan kattilan kohda tuolla listalla lambdaa mainita, vaikka se löytyykin.

Tuolla Arca Regovent T manuaali. Sivulla kolme kerrotaan heti lambda ohjauksesta.

Tuosta kattilan fyysisestä rakenteesta sekä testauksen ja kotiolojen välisestä erosta on monesti kirjoiteltu.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

vesimies

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 301
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #29 : 11.03.2016-17:15 »
Juurikin noin. Lambda on jo ihan vakiovaruste noissa paremman luokan kattiloissa, siksi sitä ei yleensä ensimmäisenä edes mainita.
Harmillista jos kotimainen kattilatuotanto yrittää pysyä hengissä ainoastaan haukkumalla muiden tuotteita sen sijaan että tosissaan panostettaisiin tuotekehitykseen.