Vääntöä kattilatekniikasta ja kotimaisesta osaamisesta

[riusmies]

Ei taida olla muuta vaihtoehtoa testissä kuin saada parempi hyötysuhde ilman kattilan sisäistä lambdaa, joka on hidas. Ei sitä lambdatonta kattilaa ilman ulkoista lambdaa ole säädetty. Jos haluaa oman lambdattoman kattilan hyötysuhteen hyväksi, niin ulkoinen lambda ja sitten säädetään kohdilleen useilla poltoilla. Kun vielä on saman sarjan polttopuut, niin saadaan parempi hyötysuhde. Yritäppä kotona ilman lambdaa niin  hyötysuhde tippuu jonkin verran. Lambdan kanssa tulos pitää tulla myös kotipoltossa.

[Harrastelija]

Hieman lambdan käytöstä ottamatta kantaa eri vaihtoehtojen paremmuuteen...
Auto puolellahan lambda ei ole hyötysuhteen vaan päästöjen takia. Lambdalla voitaisiin hakea parasta hyötysuhdettakin mutta päästömääräykset ovat sen verran tiukat että lambda on pitänyt valjastaa katalysaattorin toimintaedellytyksien mittaamiseen.

Olisiko sama tulossa kattilapuollellekin? Tällä hetkellä päästörajat ovat ilmeisesti sen verran löysät että ilman lambdaakin pärjää kun kerran lambdattamia kattiloitakin on vielä markkinoilla. Eli tällä hetkellä lambdaa voisi käyttää hyötysuhteen parantamiseen mutta ilmeisesti kuitenkin käytetään päästöjen rajoittamiseen?

Tämä ei liity lambdan mutta jos päästöt on korkeimmalla prioriteetilla niin esim typpipäästöjen vuoksi palamislämpötilaa pitää tiputtaa joka jonkin verran sotii hyvää hyötysuhdetta vastaan. Kattilan tapauksessa tuota voi yrittää kompensoida konvektiota parantamalla (toisin kuin autoissa).

Pitää siis muistaa että pienet päästöt ei ole sama asia kuin hyvä hyötysuhde. Kun viimeisiä viilauksia tehdään niin täytyy valita jompikumpi tai jotain siltä väliltä.

Onko joku jo tutkinut josko lambda kattiloissa on pienemmät päästöt jos hyötysuhde on pienempi kuin lambdattomassa?
 

[riusmies]

Ei se muuta sitä asiaa mihinkään, että kattilavalmistajat joutuvat ilmoittamaan lambdakattiloiden hyötysuhteen enemmän kohdilleen. Ilman lambdaa voi aina sanoa, että ei ole saanut läppiä kohdilleen, jos et saa sitä tulosta mitä valmistaja ilmoittaa. Minulla on  yläpalo, josta tehdas ilmoittaa hyötysuhteen 91%.  Labraolosuhteissa varmaan ovat saaneetkin tuon tuloksen. Olen itse muutaman kerran onnistunut saamaan karvan yli 70 % hyötysuhteen kattilaveteen.

[Markku]

Ei se muuta sitä asiaa mihinkään, että kattilavalmistajat joutuvat ilmoittamaan lambdakattiloiden hyötysuhteen enemmän kohdilleen. Ilman lambdaa voi aina sanoa, että ei ole saanut läppiä kohdilleen, jos et saa sitä tulosta mitä valmistaja ilmoittaa. Minulla on  yläpalo, josta tehdas ilmoittaa hyötysuhteen 91%.  Labraolosuhteissa varmaan ovat saaneetkin tuon tuloksen. Olen itse muutaman kerran onnistunut saamaan karvan yli 70 % hyötysuhteen kattilaveteen.

Tässä sinun tapauksessa on kysymys palamishyötysuhteen ilmoituksesta valmistajan osalta ja jälkimmäinen puuenergiasta veteen siirtyvästä enegiasta. Kohtalaisen hyvin kuitenkin molemmissa tapauksissa.

[Averell]

Vaihdettu ketjun aihe tuohon Nuohoojan tekemään

[Juhanisto]

Minä ainakin luotan näihin täällä copypastettuihin tietoihin ja ajan vähäpäästöisellä volsulla nokian testivoittaja renkailla. Molemmat on alansa parhaita ja laadukkaimpia niin kun nämä kattilat joita täällä visioissa vilahtelee.

Ja muuten itse olen saanut n. 82% hyötysuhteen veteen tällä halpiskattilalla.. ja tuokin ehkä hiukan alakannattiin koska taloonkin karkas vähän vaikka lauha keli olikin ja kattila oli 2kk ollut nuohoamatta. Pesäänkin jäi vielä reilu hiillos ja olihan niitä muuttujia siinäkin testissä, mutta en istunut säätämässä kattilaa 

Eli näillä laskelmilla jos pääsisin huippukattilla sinne 90% paikkelle niin säästäsin puita vuodessa sen reilun pinokuution. Rahassa n. 5 euroa ja työssä pari kolme tuntia.. itse en saa tästä yhtälöstä kannattavaa sitten millään hyötysuhteella. Nykyinen halpiskattilakin palaa ihan tarpeeksi puhtaasti minulle. Harvoin edes tietää piipun päähän katsomalla onko tulet kattilassa vai ei.

Hyvää kaunista kevätpäivää kaikille.. nyt pilkkomaan polttoainetta halpiskattilaan ensi lämmityskaudelle.. ai niin sekin myöhässä koska tilastot sanoo että puun pitää olla ylivuotista että pääsee parhaaseen hyötysuhteeseen 

[Markku]

.. ai niin sekin myöhässä koska tilastot sanoo että puun pitää olla ylivuotista että pääsee parhaaseen hyötysuhteeseen 

Hyvän polttopuun laadun ovat tietäneet jo ammoin aikoinaan kun ei ollut tilastoja mistä katsoa. Polttopuu pystystä tehtynä on parasta poltettavaa ylivuotisena, eli keväällä pilkottu ja klapit sisälle suojaan heinäkuun puolenvälin paikkeilla ja siitä sitten reilun vuoden kuluttua syksyllä lämmityskauden alettua alkaa polttaminen.

[ev3449]

Tuolle BAFA:n listalle päätyäkseen kattilan pitää standardin mukaisessa testissä täyttää mm. tietyt kriteerit sekä hyötysuhteen, että päästöjen osalta. Kuten Harrastelijakin nyt huomautti ja kuten täälläkin on useaan otteeseen kirjoitettu, syy tälle on se, ettei puhtain palaminen tarkoita automaattisesti parasta hyötysuhdetta tai paras hyötysuhde matalimpia päästöjä.

Minimi vaadittava (kattila)hyötysuhde listalle pääsyyn on 89%. Päästökriteereinä (nimellisteholla) maksimi CO pitoisuus 200mg/m3. Lisäksi on lista muita vaatimuksia…

Jos kattila tältä listalta löytyy, tarkoittaa se jo kaiketi sitä, että kattilasta löytyy edellytykset fyysisesti oikeinkin hyvään toimintaan. Automatiikka tarkoittaa, että asumatta aktiivisesti kattilan vieressä säätämässä, vaihtelevissa/laboratoriosta eroavassa tilanteessa (kotona), on myös mahdollista käytännössä säilyttää hyvän tuloksen aiheuttavat asetukset pidempikestoisesti.

Esim. Atmos GS40 ei täytä vaatimuksia hyötysuhteen tai päästöjen osalta. (86,4% / CO 281mg/m3)

Jos kahden, fyysisesti identtisen kattilan arvot eroavat testissä hiukan, tarkoittaa tämä, että säädöt eivät olleet testin aikana identtiset? Jos toisen kattilan säätää automatiikka ja toisen ihminen manuaalisesti, eivätkö pienet erot asetusten välillä ja täten vaikutukset tuloksiin ole jopa odotettavissa oleva asia?

Esim. repan mainitseman Fröling:n S1 20kW kattiloiden tuloksia, lambdaversiollisen 92% hyötysuhde ja  CO 75mg/m3 ja käsisäätöisen 92,6% hyötysuhde ja CO pitoisuus 147mg/m3. Attack DPX 25kW lambda ja profi mallien väliltä löytyy samanlainen ero käsisäätöisen ”eduksi” lambda 90,1% / CO 61mg/m3 vs 90,5% / CO 132mg/m3.

Listalta löytyy myös kattiloita, jopa samojen merkkien sisällä jossa sama pieni ero testisäädöissä näkyy ”etuna” lambdallisen version hyväksi. Esim. Attack DPX 45 lambda 90,5% / 104mg/m3 vs Profi 90,2% / 189mg/m3.

Tehonsäädön eroista johtuvasta hormiin hukkana päätyneestä lämmöstä (erot ensiöilma-asetuksissa) ja sen vaikutuksesta saatuihin hyötysuhdelukuihin ei näistä numeroista voi päätellä paljoakaan? Tuskin tämäkään asetus on ollut testin aikana täysin identtinen kahden eritavoin säädetyn kattilan välillä.

EDIT: lisätty puuttuva tehomerkintä

[markkulievonen]

Todellisuudessa käänteispalokattilan  liekin palamiseen vaikuttaa järkyttävän herkästi puun kosteus,- verraten vaikkapa yläpalo kattilaan.

Nyt lämmitän 1998 tehdyillä leppä / haapa klapilla, jotka kuivina siirsin uuteen vaastoon. Niin, varaston pääty on vielä avonainen ja ensimminen pino on lähes aukon  tuntumassa. Niin, vain kosteus on hiipunut kuiviin puihin ja tämän näkee palotapahtumassa. Huippu palaminen on erilainen kuin erivarastossa olleilla puilla (puut on samoja). Tosin puut kuivunevat heti miten kevään edetessä.

[Markku]

Todellisuudessa käänteispalokattilan  liekin palamiseen vaikuttaa järkyttävän herkästi puun kosteus,- verraten vaikkapa yläpalo kattilaan.

Nyt lämmitän 1998 tehdyillä leppä / haapa klapilla, jotka kuivina siirsin uuteen vaastoon. Niin, varaston pääty on vielä avonainen ja ensimminen pino on lähes aukon  tuntumassa. Niin, vain kosteus on hiipunut kuiviin puihin ja tämän näkee palotapahtumassa. Huippu palaminen on erilainen kuin erivarastossa olleilla puilla (puut on samoja). Tosin puut kuivunevat heti miten kevään edetessä.

Aivan.
Polttopuu on oltava oikeasti kuivaa, ei missään nimessä ainakaan kosteusprosentti 20. Mieluimmin se tasapainokosteus 17-18 %
Jos on mahdollista, kannattaisi lämmöllä ja hyvällä tuuletuksella pyrkiä vieläkin alhaisempiin kosteusprosentteihin.
Tuolla nimimerkki pähkäilijän toteutus olisi hyvä käyttää luonnon omaa kuivatusmahdollisuutta.

[Averell]

Tuolle BAFA:n listalle päätyäkseen kattilan pitää standardin mukaisessa testissä täyttää mm. tietyt kriteerit sekä hyötysuhteen, että päästöjen osalta. Kuten Harrastelijakin nyt huomautti ja kuten täälläkin on useaan otteeseen kirjoitettu, syy tälle on se, ettei puhtain palaminen tarkoita automaattisesti parasta hyötysuhdetta tai paras hyötysuhde matalimpia päästöjä.

Minimi vaadittava (kattila)hyötysuhde listalle pääsyyn on 89%. Päästökriteereinä (nimellisteholla) maksimi CO pitoisuus 200mg/m3. Lisäksi on lista muita vaatimuksia…

Jos kattila tältä listalta löytyy, tarkoittaa se jo kaiketi sitä, että kattilasta löytyy edellytykset fyysisesti oikeinkin hyvään toimintaan. Automatiikka tarkoittaa, että asumatta aktiivisesti kattilan vieressä säätämässä, vaihtelevissa/laboratoriosta eroavassa tilanteessa (kotona), on myös mahdollista käytännössä säilyttää hyvän tuloksen aiheuttavat asetukset pidempikestoisesti.

Esim. Atmos GS40 ei täytä vaatimuksia hyötysuhteen tai päästöjen osalta. (86,4% / CO 281mg/m3)

Jos kahden, fyysisesti identtisen kattilan arvot eroavat testissä hiukan, tarkoittaa tämä, että säädöt eivät olleet testin aikana identtiset? Jos toisen kattilan säätää automatiikka ja toisen ihminen manuaalisesti, eivätkö pienet erot asetusten välillä ja täten vaikutukset tuloksiin ole jopa odotettavissa oleva asia?

Esim. repan mainitseman Fröling:n S1 20kW kattiloiden tuloksia, lambdaversiollisen 92% hyötysuhde ja  CO 75mg/m3 ja käsisäätöisen 92,6% hyötysuhde ja CO pitoisuus 147mg/m3. Attack DPX 25kW lambda ja profi mallien väliltä löytyy samanlainen ero käsisäätöisen ”eduksi” lambda 90,1% / CO 61mg/m3 vs 90,5% / CO 132mg/m3.

Listalta löytyy myös kattiloita, jopa samojen merkkien sisällä jossa sama pieni ero testisäädöissä näkyy ”etuna” lambdallisen version hyväksi. Esim. Attack DPX 45 lambda 90,5% / 104mg/m3 vs Profi 90,2% / 189mg/m3.

Tehonsäädön eroista johtuvasta hormiin hukkana päätyneestä lämmöstä (erot ensiöilma-asetuksissa) ja sen vaikutuksesta saatuihin hyötysuhdelukuihin ei näistä numeroista voi päätellä paljoakaan? Tuskin tämäkään asetus on ollut testin aikana täysin identtinen kahden eritavoin säädetyn kattilan välillä.

EDIT: lisätty puuttuva tehomerkintä

Tässä se on hyvin kiteytettynä. Automatiikalla saadaan pidettyä normioloissakin todennäköisesti päästöt kurissa ja hyötysuhde korkealla. Kuinkahan kävisi jos manuaalisäätöinen kattila testattaisiin"normaaleissa" olosuhteissa ilman että kattilan säätäjä näkisi näitä mittaustuloksia. Näinhän se normaalisti pannuhuoneessa menee, ei siellä ole analysaattoria säätöapuna.

[Juhanisto]

Eli kiukaatkin saadaan pian vähäpäästöisiksi kun lisätään vaan moottori säätämään alaluukkua ja lambda poistoputkeen 

[pjokinen]

Eli kiukaatkin saadaan pian vähäpäästöisiksi kun lisätään vaan moottori säätämään alaluukkua ja lambda poistoputkeen 

Lisäksi hieman rakennemuutosta ja muuta, niin kyllä näin kävisi Kiukaan koko kyllä hieman kasvaisi ja se tunnelma siitä puunpoltosta häviäisi. Plussana olisi nopeampi lämpeneminen ja pidempi paloaika samoilla puilla. Kiukailla tuo lämpö kun tuppaa olemaan harakoille mieluista. Jaa niin, hintahan toki hieman pompsahtaisi...

[vauxhall1972]

Pikku-Bentone kiukaan luukkuun ja biodieseliä kannuun vaan jos EU-hörhöt alakavat niuhottaa kiukaiden päästöistä 

[repa]

Tuolle BAFA:n listalle päätyäkseen kattilan pitää standardin mukaisessa testissä täyttää mm. tietyt kriteerit sekä hyötysuhteen, että päästöjen osalta. Kuten Harrastelijakin nyt huomautti ja kuten täälläkin on useaan otteeseen kirjoitettu, syy tälle on se, ettei puhtain palaminen tarkoita automaattisesti parasta hyötysuhdetta tai paras hyötysuhde matalimpia päästöjä.

Minimi vaadittava (kattila)hyötysuhde listalle pääsyyn on 89%. Päästökriteereinä (nimellisteholla) maksimi CO pitoisuus 200mg/m3. Lisäksi on lista muita vaatimuksia…

Jos kattila tältä listalta löytyy, tarkoittaa se jo kaiketi sitä, että kattilasta löytyy edellytykset fyysisesti oikeinkin hyvään toimintaan. Automatiikka tarkoittaa, että asumatta aktiivisesti kattilan vieressä säätämässä, vaihtelevissa/laboratoriosta eroavassa tilanteessa (kotona), on myös mahdollista käytännössä säilyttää hyvän tuloksen aiheuttavat asetukset pidempikestoisesti.

Esim. Atmos GS40 ei täytä vaatimuksia hyötysuhteen tai päästöjen osalta. (86,4% / CO 281mg/m3)

Jos kahden, fyysisesti identtisen kattilan arvot eroavat testissä hiukan, tarkoittaa tämä, että säädöt eivät olleet testin aikana identtiset? Jos toisen kattilan säätää automatiikka ja toisen ihminen manuaalisesti, eivätkö pienet erot asetusten välillä ja täten vaikutukset tuloksiin ole jopa odotettavissa oleva asia?

Esim. repan mainitseman Fröling:n S1 20kW kattiloiden tuloksia, lambdaversiollisen 92% hyötysuhde ja  CO 75mg/m3 ja käsisäätöisen 92,6% hyötysuhde ja CO pitoisuus 147mg/m3. Attack DPX 25kW lambda ja profi mallien väliltä löytyy samanlainen ero käsisäätöisen ”eduksi” lambda 90,1% / CO 61mg/m3 vs 90,5% / CO 132mg/m3.

Listalta löytyy myös kattiloita, jopa samojen merkkien sisällä jossa sama pieni ero testisäädöissä näkyy ”etuna” lambdallisen version hyväksi. Esim. Attack DPX 45 lambda 90,5% / 104mg/m3 vs Profi 90,2% / 189mg/m3.

Tehonsäädön eroista johtuvasta hormiin hukkana päätyneestä lämmöstä (erot ensiöilma-asetuksissa) ja sen vaikutuksesta saatuihin hyötysuhdelukuihin ei näistä numeroista voi päätellä paljoakaan? Tuskin tämäkään asetus on ollut testin aikana täysin identtinen kahden eritavoin säädetyn kattilan välillä.

EDIT: lisätty puuttuva tehomerkintä

Juu, tuota tuossa yritin korostaa. Toisekseen jollain testituloksella ei ole hirveesti merkitystä koska käyttäjän olosuhteet vaikuttavat enemmän.
Kaiketi on tarkoitus saada edullinen lämmitys, laittaako määrärahan lambdaan vai halkomakoneeseen on sitten taas moniulotteisempi juttu.

Enkä siis ole mitenkään lambdan vastustaja, mutta jos sen hinnalla saadaan klapien tuotanto ja polttopuun laatu paremmalle tasolle niin kumpaan kannattaa satsata?