Kirjoittaja Aihe: Vääntöä kattilatekniikasta ja kotimaisesta osaamisesta  (Luettu 14352 kertaa)

pjokinen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 162
Enkä siis ole mitenkään lambdan vastustaja, mutta jos sen hinnalla saadaan klapien tuotanto ja polttopuun laatu paremmalle tasolle niin kumpaan kannattaa satsata?

Maku asia, ehkä kumpaankin? Hyvä klapukones kustantaa verollisena semmoset 5000-8000 eurostovaluuttaa. Lambra eli säätimet taas +1500 kattilan päälle. Vahinko vain että tuo Pilkemasterin EVO 36 ei saa pidempää kuin 60cm pölliä katkottua. Pitäisi siis löytää joku pikkunäppärä, josta saisi parempaakin pituutta ulos...

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Juu, tuota tuossa yritin korostaa...

Täällä monesti saadaan pitkiäkin "vääntöjä" aikaiseksi ja lopulta osapuolet ovat itse asian tiimoilta hyvinkin pitkälle samoilla linjoilla.

Ei täällä kukaan voi toisen puolesta oikeita tai varmaan edes "hyviä" ratkaisuja tehdä. Jokainen itse "tietää" mikä missäkin on tärkeää ja olennaista.
Omasta mielestäni nuo "puolueettomat" testitulokset ovat terve lisä kattiloiden eroavaisuuksia miettivän avuksi. Luonnollisesti tulkinta vaatii jonkin asteista ymmärrystä asiasta, mutta jopa kotioloihin liittyvien erojen, toisiaan vastaavalla automaatiotasolla varustettujen kattiloiden ollessa kyseessä, voitaneen ajatella olevan ainakin saman suuntaisia?
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Maku asia, ehkä kumpaankin? Hyvä klapukones kustantaa verollisena semmoset 5000-8000 eurostovaluuttaa. Lambra eli säätimet taas +1500 kattilan päälle. Vahinko vain että tuo Pilkemasterin EVO 36 ei saa pidempää kuin 60cm pölliä katkottua. Pitäisi siis löytää joku pikkunäppärä, josta saisi parempaakin pituutta ulos...

Parantaako huippuklapikone klapien laatua? Sijoittamalla 1500 e esim parempaan klapien varastointiin ja kuivaukseen saattaa saada hyvinkin paremman lopputuloksen kuin pelkällä lambdalla ja huonoilla klapeilla.

Maku- ja mutuasioita ja jokaisella on oma näkemys asioista. Kannattaa tavoitella hyvää kokonaisuutta eikä vain yksipuolisesti teoriassa maailman parasta hyötysuhdetta. Tietty parempaan päin pitää aina pyrkiä ja heikoin lenkki on se johon kannattaa satsata, mikä se sitten kelläkin on?.

En kerinnyt paremmin tutustumaan Pilkemasterin EVO 36:een mutta voin 1500 e:llä tehdä modin että saat 70 cm puita pilkottua  ;)

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Enkä siis ole mitenkään lambdan vastustaja, mutta jos sen hinnalla saadaan klapien tuotanto ja polttopuun laatu paremmalle tasolle niin kumpaan kannattaa satsata?

Nyt ollaan foorumilla, jossa useastikin on keskustelussa (ainakin kommentoitavassa kirjoituksessa) joku aihe. Jos aiheena on kattila-automaatio ja sen tuomat mahdollisuudet/edut, ei se millään tavoin sulje pois klapien tuotannon, varastoinnin, kattilan rakenteen tms. merkitystä.

Jos joka keskustelussa pitää ottaa kaikki puulämmittämiseen liittyvät näkökulmat huomioon, ei keskustelusta taida tulla edes nykyisen tasoista.

"Palaminen ensin kuntoon" tms. voi olla moneenkin tilanteeseen täysin pätevä kommentti, mutta ei se tai puitten varastoinnin merkitys jne. tuo selkeyttä kaikkiin käsiteltäviin aiheesiin. 
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

vesimies

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 302
Toisaalta jos metsää on yllin kyllin niin tuskinpa sitä kannattaa välittää kauheasti hyötysuhteista tai edes siitä miten klapeja tekee, jos niitä kuitenkin on tarpeeksi ;D

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Nyt ollaan foorumilla, jossa useastikin on keskustelussa (ainakin kommentoitavassa kirjoituksessa) joku aihe. Jos aiheena on kattila-automaatio ja sen tuomat mahdollisuudet/edut, ei se millään tavoin sulje pois klapien tuotannon, varastoinnin, kattilan rakenteen tms. merkitystä.

Jos joka keskustelussa pitää ottaa kaikki puulämmittämiseen liittyvät näkökulmat huomioon, ei keskustelusta taida tulla edes nykyisen tasoista.

"Palaminen ensin kuntoon" tms. voi olla moneenkin tilanteeseen täysin pätevä kommentti, mutta ei se tai puitten varastoinnin merkitys jne. tuo selkeyttä kaikkiin käsiteltäviin aiheesiin. 


Voorumilla onkin ollut vilkasta kirjoittelua, niin ettei perässä pysy, ( niin pitääkin   )

Kotimaista osaamista varmasti olisi ollut mutta omakotiluokan kattiloiden markkinat hyytyneet, kaupiaat edelleen myyvä yläpalo-, kaksois- hybridi- ym kattiloita. Kaksoispesäkattiloiden tarkoitus lienee että ilta- ja yöaikaan lähiössä savustetaan naapureita roskapusseilla, maitötölkeillä ja jäteöljyllä  . Ei ihme että puulämmitys on hiukka huonossa maineessa.

Hyvä se vaan on kun jutut hiukka rönsyilee, vähänkin aihetta sivuavat näkökannat tuovat jonkilaista lisäarvoa keskusteluun. Se että nilitetään jonkun kirjoitusvirheistä, tai siitä että että ei liity otsikkoon, ei tuo lisäarvoa keskusteluun.  Ei mule tari snoa että tosa kirotusvire, tai että kirveenterotus ei liitu mitenkään lambdaan, kyllä mä näen sen itekkin.


Niin, "Palaminen ensin kuntoon". Fraasista piti päästä jo eroon mutta....

Kun noita videoita katselee niin näytää usein siltä että pitkäketjuisia hiilivetyjä poltetaan toisiokammiossa. Kyllähän ne siellä tietty palaa kun on tarpeeksi pitkä kammio jne. Trolleista ja provoista huolimatta aihetta on käsitelty aika niukasti, pitäiskö pohtia ihan omassa ketjussa mitä hyvä palaminen on tai miten se tehdään, onko nykyky(hifi)kattiloissakaan ihan vimesenpäälle asia kunnossa?

pjokinen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 162
Niin, "Palaminen ensin kuntoon". Fraasista piti päästä jo eroon mutta.... Kun noita videoita katselee niin näytää usein siltä että pitkäketjuisia hiilivetyjä poltetaan toisiokammiossa... aihetta on käsitelty aika niukasti, pitäiskö pohtia ihan omassa ketjussa mitä hyvä palaminen on tai miten se tehdään, onko nykyky(hifi)kattiloissakaan ihan vimesenpäälle asia kunnossa?

Ei olisi varmaan pahitteeksi jos joku viitsisi avata tuosta aiheen hyvällä alustuksella. Ketju joka keskittyisi nimen omaan rakenteellisiin ongelmiin riippumatta kattilatyypistä. Täydellistä rakennetta ei varmastikaan ole koska palotapahtuma on monien asioiden funktiona muuttuva. Siltikin asian pohdinta ei varmastikaan olisi pahitteeksi, varsinkin jos keskustelun tuloksena niitä huonommin toteutettuja kattiloita saisi näin kotikonstein paranneltua.

Se taas mikä on hifikattila ja mikä ei on kuulijan subjektiivinen näkemys aiheesta. Parempi kun käyttää vain reilusti oikeita termejä ja jättää nuo muka hauskat lisäosat pois aiheista. Vitsin ja provosoinnin ero kun on kuulijasta riippuvainen.

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Hei
Laboratiossa kaikki näyttää toimivan hienosti. Myyntimiehet osaa kehua omaa tuotettaan äkkiä kuullostaa hyvin vakuuttavasti. Sillä ensi vaikutelmallakin tuntuu olevan monissa asioissa suuri osuus. Kannattaa nähdä tuote normaalitilanteessa, niin ei tule ostettua sikaa säkissä.

Terv Oulujärven rannalta   

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 873
    • charts
täällä on käytössä 1966 valmistettu Högfors
ainakin kestävyys kohillaan, eikä ole mitään 'esson baarin juttuja' vaan ihan aikuisten oikeesti käytössä
monta kattilaa on naapureista ehtinyt tänä aikana tiensä päähän
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 32 kpl 270W pv-panelia 13° etelään kiinteästi
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

pjokinen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 162
täällä on käytössä 1966 valmistettu Högfors
ainakin kestävyys kohillaan,

Kyllä nuo vanhat kattilat on sen verran massiiivisia että ei niitä polttamalla hautaan saa. Puuta pitää varautua lappamaan pitkän iän vastapainoksi sitten enemmän :D

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 873
    • charts
Kyllä nuo vanhat kattilat on sen verran massiiivisia että ei niitä polttamalla hautaan saa. Puuta pitää varautua lappamaan pitkän iän vastapainoksi sitten enemmän :D

jotenkin tuntuu, että kulutus ei ole niin paljoa suurempi, että mahtuu yleiseen vaihteluväliin kuten autojen kulutukset
ottaen huomioon uusimisen hinnat ollankin jo vähintäänkin tasoissa
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 32 kpl 270W pv-panelia 13° etelään kiinteästi
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
jotenkin tuntuu, että kulutus ei ole niin paljoa suurempi, että mahtuu yleiseen vaihteluväliin kuten autojen kulutukset
ottaen huomioon uusimisen hinnat ollankin jo vähintäänkin tasoissa

Se on noiden valurautapannujen huono puoli, kun ne vaan kestäääääääää. Ei pääse vaihtamaan modernimpaan.  ::)
Mutta joo, omasta pannarista valurautainen Högforsin tuplapesä teki tilaa modernimmalle, ja tässä tapauksessa kulutuksessa on eroa. Silti, Högforsissa olis todennäköisesti ollu vieläkin enempi rautaa jäljellä, kun tuosta uudemmasta joskus aika jättää.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Yleisajattelija

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 61
Mielenkiintoinen ketju, ja sisältää paljon asiaa lamdamittauksen tarpeesta, joten nostetaan esille kun olen itse miettimässä tuon lambda-anturin laittamista pellettipoltinkattilaan.

Vaikka olen suunnitellut paljon elektriikkaa DC-hakkuripowereista RF-lähetin/vastaanottimiin ja väsäillyt sulautettua softaa runsaasti, niin tunnen myös hankaluudet monimutkaisten järjestelmien säätöjen ja huollon ongelmien osalta.

Ykisnkertainen on usein paras, joskaan ei aina...

..mutta asiaan, mikä tarkalleen ottaen menee pielee lambda-säädössä? Itse epäilisin että puukattilassa panoksen palamisessa tapahtuu niin paljon vaihtelua, ettei säädön kannalta järkevää lambda-arvoa ole saatavissa. Pellettisysteemissä ennuste on hieman parempi, kun tilanne on aika vakio. 

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
..mutta asiaan, mikä tarkalleen ottaen menee pielee lambda-säädössä? Itse epäilisin että puukattilassa panoksen palamisessa tapahtuu niin paljon vaihtelua, ettei säädön kannalta järkevää lambda-arvoa ole saatavissa. Pellettisysteemissä ennuste on hieman parempi, kun tilanne on aika vakio.
Onhan siinä kaikenlaista, vaikk PID-säädön virittäminen, eri polttotilojen huomiointi (normit sytytys, poltto, hiilloksen loppupoltto, luukku auki-tilanne, hiilloksen säästö jne. + polton, pannun, mekatroniikan & elektroniikan häiriötilat). Häiriönperkaleet varmaan ovatkin jo tuttuja. Aika pieniä jännitteitä noissa on anturipuolella, onneks kotiolosuhteet on muuten vähempihäiriöisiä paikkoja, pl. ns. hellasärö.

Jos ei jo ole tuttu niin vilkaises http://www.flammtronik.de/index.html . Tosta voi laskea hyötysuhteen omalle työlle.  ;)

Ei toi ehkä ole enää se kaikkein modernein, ihan kaikkia ominaisuuksia tohon ei saa kiinni, mut muokkattavissa aika monenlaiseen kattilakonfiguraatioon.

Niijjuu, jos hommaa lähestyy lambada-arvo edellä, niin on hankalampaa ku jäännöshapen näkökulmasta lähestyttäessä. Sitähän lambada mittaa.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

VPJ

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 899

Ykisnkertainen on usein paras, joskaan ei aina...

..mutta asiaan, mikä tarkalleen ottaen menee pielee lambda-säädössä? Itse epäilisin että puukattilassa panoksen palamisessa tapahtuu niin paljon vaihtelua, ettei säädön kannalta järkevää lambda-arvoa ole saatavissa. Pellettisysteemissä ennuste on hieman parempi, kun tilanne on aika vakio.

Lambdasäädön hyöty mielestäni on suurin puukattilassa panoksen polttamisessa. Hakkeellakin tulee hyötyä ja pienin hyöty saavutetaan pellettillä joka on tasalaatuisinta näistä kolmesta.

Yksinkertaisin on paras, siis nuotio jonka seuraava kehitysaste on katettu tuli johon yläpalokattilat lasketaan.
« Viimeksi muokattu: 30.12.2022-13:24 kirjoittanut VPJ »
Attack DPXL 25, Schiedel 250mm x 6150 mm Attack AS800K Akva 1000solarplus Ouman EH800B EXP 800 ja TMR/SP
Tyhjiöputket 70x1900mm  84 kpl
Aurinkopaneelit (sähkö) odottaa asennusta.
"Päiväkoti" Attack SLXL30, RST 154mmx6000mm+Akva Nero 2000 l+300 l, EH800B ja TMR/SP, Tp 20 kpl