Omien laskelmieni mukaan toisioilman säädöllä lambdan perusyeella hyödyt on melko pienet, kunhan kattilan saa vaan palamaan pienellä ylihapella koko ajan. Kustannusmielessä tuskin on järkeä, sillä suurin hukka kattilassa on savukaasujen mukana haihtuva puusta tuleva vesi. Laskelmieni mukaan jäännöshapen laskulla 20% -> 0% saavutetaan alle 1% parannus hyötysuhteeseen. Alihapella polttaessa hyötysuhde taas laskee siksi, että osa hiilimonoksidista jää palamatta. Liitteenä mittaukseni viime talvelta; jäännöshappi korreloi suoraan savukaasujen lämpötilan kanssa.
Ongelma on just se, miten pannun sais palamaan vain pienellä ylihapella koko ajan. Noista laskelmista olen hiukka eri mieltä. Pätee enimmäkseen vain polton alkuvaiheeseen. Palon alkuvaiheissa ylihappea ei yleensä niinkään ole, mutta loppuvaiheessa tarve on murto-osa alkuvaiheeseen. Silloin puun kosteuskin on jo haihtunut aikoja sitten pyrolyysin edetessä. Toki puun hiilivetyjen H ja paloilman O
2 edelleen tuottaa vettä.
Omassa pannussa loppuvaiheessa toisiota neljännes/viidennes alkutilanteeseen verrattuna, hiillosten loppupoltossa vielkin vähemmän. Jos en käy vähentämässä toisiota kesken palon (lambda-mittarin tietojen mukaan, ei mennä ali-ilmoille kuitenkaan) niin varaajan loggausdatan mukaan (2,4 kuutiota, 10 anturia eri korkeuksilla) eron pienemmässä energian kertymässä huomaa.
