Kattilavalikoima OKRA maatalousnäyttelyssä

[Markku]

Tuli käytyä tutustumassa OKRA maatalousnäyttelyssä Oripäässä viime viikolla.
Silmiin pistävänä puunpolton kattilavalikoimassa oli aika onneton. Silmiin ei osunut kuin yksi käänteispalokattila
ja sekään ei ollut lambda varustuksella.
En tiedä mistä tämä kielii, mutta luulen ulkomaisten kattilavalikoimassa olevan jotakin sellaista, ettei niistä kerrota kaikkea totuutta.
Hakepoltto oli hyvin esillä. Täysin automaattiset laitteet ovat hyvin kilpailukykyisiä muihin energiantuotannon laitteisiin nähden.

[syrjaki]

Eipä taida maatalousnäyttelyt olla pienille kattiloille järin hyvä esittelytilaisuus. Ei minkäänlaista järkeä lähteä isompia energiamääriä tekemään ylipäätään klapikattiloilla, työmäärä yksinkertaisesti liian suuri. Helppo polttoaineen teko ja siirtely + automaatio polttoon niin on hommassa järkeä = hake + pelletti teollisuuden jämistä tehtynä.

[Markku]

Eipä taida maatalousnäyttelyt olla pienille kattiloille järin hyvä esittelytilaisuus. Ei minkäänlaista järkeä lähteä isompia energiamääriä tekemään ylipäätään klapikattiloilla, työmäärä yksinkertaisesti liian suuri. Helppo polttoaineen teko ja siirtely + automaatio polttoon niin on hommassa järkeä = hake + pelletti teollisuuden jämistä tehtynä.

Totta tuokin asia.
Panospoltto onnistuu vallan hyvin hyvin hoidetulla logistiikalla. Varmasti palkan saa ilman automaatiotakin ja investointikulut kuolettuu nopeasti.

[vesimies]

Miten olisi voinut joku ulkomainen kattilavalmistaja lambdalla varustetulla kattilalla päätyä OKRA maatalousnäyttelyyn?
Jos maatalousnäyttelyssä jotain kannattaa esitellä lämmityksen puolelta niin varmaankin jotain pientä lämpövoimalaa joka toimii useilla polttoaineilla tai vähintäänkin lämpökonttia.
Ei ainakaan millään nykyaikaisella isolla toimivalla maatilalla lämmitellä klapikattilalla vaan on oltava oma voimalaitos jota yleensä hoitaa siihen palkattu henkilö tms.
Vanhanaikaisten pientilojen puuhastelijat on asia erikseen, mutta tuskinpa ovat näyttelyissä esittelijöiden mielenkiinnon kohteena.
Näkisin että jos nykyään joku kunnon maatila on kiinnostunut lämmityksestä niin siihen liittyy myös mahdollisuus tehdä bisnestä eli lämpöä tuotetaan niin että sitä olisi vaikka muullekin kylälle myytäväksi.

[Markku]

Miten olisi voinut joku ulkomainen kattilavalmistaja lambdalla varustetulla kattilalla päätyä OKRA maatalousnäyttelyyn?
Jos maatalousnäyttelyssä jotain kannattaa esitellä lämmityksen puolelta niin varmaankin jotain pientä lämpövoimalaa joka toimii useilla polttoaineilla tai vähintäänkin lämpökonttia.
Ei ainakaan millään nykyaikaisella isolla toimivalla maatilalla lämmitellä klapikattilalla vaan on oltava oma voimalaitos jota yleensä hoitaa siihen palkattu henkilö tms.
Vanhanaikaisten pientilojen puuhastelijat on asia erikseen, mutta tuskinpa ovat näyttelyissä esittelijöiden mielenkiinnon kohteena.
Näkisin että jos nykyään joku kunnon maatila on kiinnostunut lämmityksestä niin siihen liittyy myös mahdollisuus tehdä bisnestä eli lämpöä tuotetaan niin että sitä olisi vaikka muullekin kylälle myytäväksi.

Takavuosien maatalousnäyttelyissä oli kattavasti edustettuna erilaisia lämmitysjärjestelmiä, nyt oli toisin.
Luulisi ulkolaisilla kattiloilla/järjestelmillä olevan edustaja Suomessa.
Ei se ole kannattavaa maaseudulla investoida lämpövoimalaan, kun verkoston rakentaminen maksaa, jos aikoo myydä naapurustolle energiaa.
500kW:n panospolttoon tarkoitettuja kattiloita saa suhteellisen edullisesti ja riittää vähän isommallekin tilalle lämmön ja lämpimän käyttöveden saantoon. Energia on myös halvempaa panospoltossa.
Omissa laskelmissa olen päätynyt 5-6-kertaisen erotuksen pilkkeen ja hakkeen vertailussa pilkkeen eduksi.

[Jra]

Takavuosien maatalousnäyttelyissä oli kattavasti edustettuna erilaisia lämmitysjärjestelmiä, nyt oli toisin.
Luulisi ulkolaisilla kattiloilla/järjestelmillä olevan edustaja Suomessa.
Ei se ole kannattavaa maaseudulla investoida lämpövoimalaan, kun verkoston rakentaminen maksaa, jos aikoo myydä naapurustolle energiaa.
500kW:n panospolttoon tarkoitettuja kattiloita saa suhteellisen edullisesti ja riittää vähän isommallekin tilalle lämmön ja lämpimän käyttöveden saantoon. Energia on myös halvempaa panospoltossa.
Omissa laskelmissa olen päätynyt 5-6-kertaisen erotuksen pilkkeen ja hakkeen vertailussa pilkkeen eduksi.

Kyllä se vaan maailma on muuttunut.. Ei nykymaatilalla ole aikaa täytellä klapikattilaa saatikka tehdä klapeja vuoden tarpeiksi. Jos puuta halutaan polttaa, niin hake mutta usein se on maalämpö ja energiapuut myyntiin.

Puuliedellekin saa varmasti "omissa laskelmissa" hyvän kannattavuuden, mutta usein maksaja on kuitenkin eri mieltä työpanoksen järkevyydestä. Pienessä mittakaavassa klapi voi toki olla järkevä - ehkä kuitenkin nykypäivänä raja kulkee suunnilleen omakotitalokokoluokassa. Tiedä sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan, voi työnhinta/elinkustannus suomessa muuttua siihen suuntaan, että alkaa työvaltaisemmatkin puuhastelut kiinnostaa. Tuskin me yhteisessä euroopassa pitkään voidaan olla elintasossa edellä mm. baltiaa.

[VPJ]

Kyllä se vaan maailma on muuttunut.. Ei nykymaatilalla ole aikaa täytellä klapikattilaa saatikka tehdä klapeja vuoden tarpeiksi.

Klapikoneita vastaavasti oli näytteillä runsaasti ja uutuuksia kaikilla valmistajilla 

Ja vanerista tehty prototyyppi "JOPO"

[Pähkäilijä]

Klapikoneita vastaavasti oli näytteillä runsaasti ja uutuuksia kaikilla valmistajilla 

kalustoa jota okt käyttäjä tarviaa päivän verran vuodessa

Oliko yhtään semmosta konetta mikä sahaa - halkoo - kuljettaa ja se tekis metristäkin?

Kyllähän nykymaatalous on mennyt muutamaa pykälää suuremmaksi verratuna mitä se oli viel parikyt vuotta sitten ja etekin tuo lämmitystehon tarve maitotiloilla sekä viljan kuivaamisessa on luokkaa suuri jos en meinaa puulla tehdä että tarvittas yks pannuhuoneesen mättämään klapia uuniin, pienviljelijät ovat kadonneet ja me harrasteviljelijät ei olla sitä ryhmää joita nuo näytteilleasettajat tavoittelevat.

[VPJ]

Oliko yhtään semmosta konetta mikä sahaa - halkoo - kuljettaa ja se tekis metristäkin?

Mielestäni ei ollut. Tuntuu että 60 cm on jo hankala mitta.
Käytiin taas kaikki merkit läpi ja koetettiin katsoa mitä uutta on syksyn jälkeen kehitetty.
Ei tunnu olevan kun yksi vaihtoehto edelleen mikä tuntuu sopivan meidän käyttöön parhaiten.
Valmistajan kanssa keskusteltiin vähän pidemmän puun tekemisestä ja toppareita muokkaamalla
onnistuu helposti koska sylinterissä on varaa.

 Myös pidemmän sylinterin voi helposti vaihtaa kiinnitystä
muuttamalla yht äkkiä katsomalla, samoin halkaisuterän paikkaa voi siirtää kauemmas.

[Rampe]

Mutu tuntumalla valtaosalla maatiloista tehontarve kuitenkin melko pieni. Tuotetaanhan esim. pääosa maidostakin vielä pienemmillä tiloilla. Mutta se mukavuus varmasti monella tullut etusijalle. Maalämpöä pukkaa moneen paikkaan. Klapikattilat ja stokerit sammutetaan 
Vanhempi isäntä saattoi kerätä puut metsästä ja pilkkoa ja lämmittää. Nuorempaa ei enää kiinnosta. Tuleehan mokomasta hommasta jo hikikin otsalle 

Se on miten siihen asennoituu. Itsellä on jo kai nykymittapuun mukaan pelto ja karjamäärältään pieni maitotila. Metsää lisäksi ja kaikkea muuta yritystoimintaa. Lämmitykselle on aina aikaa jäänyt. Ei sitä kovin isoksi työmaaksi voi sanoa.

[LoGr]

Naapurin "pienviljelijää" tuli tuossa jututettua ja kertoi haketta palavan n. 250m³ vuodessa. Klapeiksi väännettynä olisi jo melkoinen sirkus. Tuollakin hakemäärällä tulee helposti puunhankintaongelmia, pitäisi jommoinen määrä olla metsää jos meinaisi "jätepuusta" saada koko määrän. Kyllähän tuo useamman vuoden pyöri omilla puilla mutta nykyisin taitaa olla enemmän ostohakkeen varassa. Johan tuossa menee yhden miehen aika kaataessa/keräillessä joutopuita pitkin ja poikin mantuja.

Ja eiköhän tuommoisessa kompleksissa sähköäkin mene ihan kiitettävästi, taitaa olla varalla 75kW aggrekaatti ja silti joutuu vähän katsomaan mitä kaikkia sähkölaitteita pystyy pitämään yhtäaikaa päällä...

[Rampe]

Hakkeella on kai vieläkin sellainen piirre, että polttoaineen laatu on usein melko huonoa. Tehdään todellisesta roskapuusta, eikä aina kuivaakaan. Laittee joutuu mitoittamaan yläkanttiin. Motteja menee, eikä kaikki niin kiinnitä huomiotakaan. Tuossa paria stokerin savuja katsellut. Ei kaikki kohdallaan, sen verran tummaa lykkää piipusta. Toinen vielä lamdalla 

[vauxhall1972]

Totta, kuutiosta kosteaa hakkuutähdehaketta ei saa kunnolla kahta megawattia hyvilläkään laitteilla, kuivasta (20%) runkopuuhakkeesta reilu 4... ja etenkin stokereissa ongelmaksi tulee risuhakkeella ja kierrättyspuumurskalla tikut, aian on joku kalikka jonkin luukun tai rajakytkimen välissä ja kuljetin ei lähdekään pyörimään. Pahin yhdistelmä lienee 35% hakkeelle mitoitettu stokerikattila mitä ajetaan 55% risuhakkeella ja kun veden poltosta ei tahdo lähteä tehoa, maustetaan palaturpeella että saisi edes vähän lämpöä kattilasta. Vesihöyryä, rikkiä ja klooria tulee savuihin riittävästi että jostakin kohtaa levyt syöpyvät aika äkkiä puhki. Turpeenpoltto on muutenkin taitolaji, kerran kesken remontin tuli naapurifirmasta johtaja kyselemään tyhmiä ja purkamaan pahaa oloaan kun Saksasta tilattu parin megan stokerikattila vuoti tulipesästä kuin seula palaturpeen polton seurauksena.

[LoGr]

Itselläni kokemusta kahdesta hakelämmityslaitteistosta, porukoilla oleva karvalakkimalli pienellä syöttösäiliöllä, ja kylätalolla sijaitseva isompi viritelmä suurella syöttövarastolla, muutenkin automaattisempi tuhkanpoistoineen yms.

Molemmissa systeemeissä nuo tikut on myrkkyä, risuista tehty hake aiheuttaa suuria ongelmia. Harvemmin menee ruuvi tukkoon, mutta hakkeen holvautumisongelma vaatii päivittäistä pöyhimistä/tikkujen poistoa. Molemmissa kohteissa hake tuo kyllä kustannussäästöjä. Taisi tuossa kylätalollakin (-53 rakennettu vanha koulu) maksaa itsensä takaisin reilussa parissa vuodessa, vanha öljylämmitys on vielä rinnalla ja toimintavalmiudessa. Hyvä niin sillä jos jotain hajoaa, tapahtuu se yleensä kylmään aikaan ja pitkien pyhien kohdilla. Tainnut paritkin joulun/uudenvuoden -pyhät mennä öljyllä.
On muuten äkkiseltään paska homma kun syöttölaitteisto hajoaa juuri kun nuo siilot on täytetty, paska homma lapioida muutama kymmenen kuutiota haketta tieltä pois että pääsee lautasiin käsiksi.

Porukoilla hakelämmitys ollut vuodesta 90, muutama vuosi takaperin uusivat kattilan entisen vesitilan syövyttyä puhki. Lähes kaikki automatiikka on myös karsittu pois komponenttien hajottua. Tällä hetkellä kahdella releellä ohjataan koko kehitelmää, syötön pituus ja viive pitää passailla pari-kolme kertaa vuoteen. Ylilämpö- yms. varovehkeet kyllä toiminnassa. Hyötysuhdehan ei noissa kummoinen liene, mutta on tuo hake helpompi hankkia kun halkojen kanssa turata. Ennen mentiin halvalla kun omista puista tehtin käsin syöttämällä hake. Nykyisin ollut ostohaketuksen varassa, josta kuluja useita satoja euroja/ vuosi.
Tuon hakepuun kanssa on hyvä pitää tarpeeksi reserviä, rankapinoja pressuilla päältä peitettynä kuivumassa parin vuoden tarpeet niin ei tarvitse ihan tuoretta puuta poltella.

Suurimpia ongelmia noissa on tuo "kitutuli", ei oikein toimi pienellä kuormalla kesähelteillä. Joskus myös jouduttu kastelemaan kuivaa haketta kesäaikaan kun on meinannut karata takatulen puolelle. Luojan kiitos aikanaan älysivät laittaa hapokkaasta tuon piipun, tokkopa olisi kivihormi kestänyt kaikkea sitä väärinkäyttöä mitä tuo on nähnyt. Tuon putken saa myös hyvin puhdistettua kun kaataa vähän löpöä ylhäältä ränniin ja katselee vuorokauden-pari kun ketunhäntä lepattaa putkesta.

Sillä olen yrittänyt porukoillekin suositella sähköistä käyttövesivaraajaa tuohon rinnalle kesäajaksi. Nykyisin kahdestaan tuossa asuvat, joten tuskin kummoista euromäärää kuukaudessa menisi sähkönkulutuksen kasvuun. Sitäpaitsi ainahan tuo hake on mahdollista laittaa tulille jos on enemmän porukkaa paikalla tai kelit viilenee...
Nythän tuo isäukko on tainnut poltella jo puolisen vuotta kauraa, siitä kyllä tulee tuhkaa ihan pirusti ja joka päivä pitää käydä pudottamassa tulipesästä suuri hehkuva tuhkakuonamälli ettei mene koko laitos tukkoon, takatuliongelmia ei tuolla ole.

Maalämpöähän se isäukkokin mielii, tosin neliöitä senverran reilusti ettei yhdellä reiällä mahda pärjätä. Investointina melko raju mutta tuon hakkeenhan voisi jättää siihen rinnalla kovimpien pakkasten varalle. Lämmitettävää tuossa kuitenkin +300m² ja mahdollisesti pitäisi alakerran patterit vaihtaa useampilehtisiin että lämpö riittäisi. Vasta tuo kattila uusittu, joten olen kehoitellut sitä jahkailemaan vielä kymmenisen vuotta.

Ihan hyvä se hakelämmitys on ollut, ensimmäiset 20 vuotta meni ongelmitta ja sen jälkeen muutama vuosi meni vaihdellessa milloin mitäkin osia. Nyt pitäisi kaikki kuluva olla uusittu ja jokunen vuosi on mennytkin taas ilman ongelmia. Tuohon myös saa muutamalla satasella luukkuun pultattavan öljypolttimen jos haluaa varman päälle pelata, löpötynnyristä syöttö niin pärjää hätätilassa pyhien yli. Myös pellettisäkki nurkassa toimii hyvänä apuna jos alkaa hakkeella temppuilemaan. Kyllä se isäukkokin on pentuna ollut puljaamassa kun 6-7 tulisijalla on pidetty torppaa lämpimänä, varmasti on saanut osansa halkosavotoista ja lämmityksestä.

Ja vielä loppuun, semmoinen moottori-raitisilmamaski on kova sana noissa hakehommissa, ei välttämättä ihan puhtaita ole paikat ja saattaa kosteakin hake hieman alkaa käymään. Kuonokopan kanssa loppuu happi herkästi jos joutuu mitään fyysistä tekemään...