Toisen varaajan lisääminen

[Nuukakimmo]

Onko mielipiteitä tuosta Atmoksen sarjaankytkennästä, mm. tuo patterilähtö vaikuttaisi näin asiasta rajallisesti ymmärtävän mielestä kätevältä ja nopealta. Ei tarvitse lämmittää varaajan yläosaa ennen kuin patterit saa lämmintä. Mikähän tuon kattilan pitää lämpimänä tuossa laddomatin linkissä, eli lämmityksen jälkeen aiheuttaa lämpöhäviöitä, sitä henkselöityä meinaan? Mistä olet Harri2 ottanut patterilähdöt, mihin laittanut paluun?
Tarkoitin lämpöhäviöistä piittaamattomuudella sitä, että ymmärrän kahden pöntön "hukkaavan" lämpöä isommalta pinta-alalta kuin yhden pöntön, sen kanssa pystyn elämään. Kytkennät toki haluan tehdä mahdollisimman järkevästi.

[Harri2]

Mistä olet Harri2 ottanut patterilähdöt, mihin laittanut paluun?

Patterilähtö on ekan varaajan yläosasta, samalla korkeudella on myös kattilan tulo. Paluu pattereista yhtyy toiselta varaajalta kattilalle menevään putkeen. Kuvassa alin putki on patteripaluu,

[Pähkäilijä]

Mutta,- kertokaapa te viisaammat. Miten sarjaan kytkettyjen varaajien eneria puretaan ja toteutetaan lämpökerrostuminen? Lämpökerrostuminenhan on välttämätön, jos halutaan  hyödyntää mahdollisimman hyvin koko energia määrä.  Varaajissa veden mahdollisimman suuri lämpötilaero.

viisaampien vastauksia odotellessa laitetaan tähän tuo monesti jo nähtykin saksalainen lämpökameravideo sarjaan kytkennästä

https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

tuossa sama animaationa, tosin harvoilla lienee erillistä käyttövesivaraajaa vaan kv kierukka on ensimmäisen varaajan yläpäässä mikä nopeiten lämpenee, esilämmityskierukka sitten jossain kohtaa alempana millä parannetaan kerrostumista

https://www.youtube.com/watch?v=tkprOBSpNpc

rinnankytketyistä ei ole löytynyt videoita, joten Topin ne tarttee tehdä muiden ihasteltaviksi.

[Harri2]

Eli lämmityskierto purkaa varauksen ja kerrostuma säilyy ihan samallalailla kuin yhdelläkin varaajalla.
Kuumimmat kuumat säilyy ekan varaajan yläosassa ihan loppuun asti, joten mitään bivalentteja ei mielestäni tarvita.

[Jra]

Eli lämmityskierto purkaa varauksen ja kerrostuma säilyy ihan samallalailla kuin yhdelläkin varaajalla.
Kuumimmat kuumat säilyy ekan varaajan yläosassa ihan loppuun asti, joten mitään bivalentteja ei mielestäni tarvita.

Juuri näin.. Bivalenttiä voi käyttää, jos haluaa säästää kuuminta vettä käyttövedeksi ja käyttää ensin varaajan alemmasta osasta lämmitykseen -> Lämmintä käyttövettä riittää näin pidempään kun kerrostuma säilyy tehokkaammin.

Kuinkas tämä tehtäis rinnankytketyssä?

[Markku]

Huonoja vertauksia varaajien keskenäisestä hyvyydestä.
Sarjassa olevat varaajat latautuu tietyllä tavalla ja rinnan tietyllä, ilman että käytetään sekoitus/shunttaustekniikkaa.
Kokonaishyötysuhde sarjassa huonompi kuin rinnan. Veden kokonaiskapasiteetti lämpökerrostuman vuoksi parempi rinnan kytketyssä purkutilanteessa. Lämpöhäviöt sarjaan kytketyllä suuremmat kuin rinnan kytketyllä.
Kokonaissaanto rinnan kytketyssä varaajissa parempi suuremman lämpimän vesikapasiteetin vuoksi joka on lämmitetty samaan lämpötilaan kuin sarjaan kytketty purkutilanteessa.

[Averell]

Jos luulet että Googlettamalla löytyy linkki niin se ei ole oikea paikka hakea oikeaa- ja faktatietoa.
Tiedon janon janoaville kehottaisin sen verran omatoimisuutta että ottaa asioista selvää omatoimisesti, ei kaikkia tietoa tuoda hopealautasella nenänalle.
Suomesta löytyy muutama energiatekniikkan opintoja antavaa yliopistoa, jos vaikka sieltä tai VTT:ltä tai työtehoseuralta, Motiva jne. jne.

Kyllä minulle riittäisi ihan kirjallisuusviite tai tutkimuksen nimi/tekijät.

[Markku]

Kyllä minulle riittäisi ihan kirjallisuusviite tai tutkimuksen nimi/tekijät.

Kyseistä tietoa on saatavissa edellämainitsemistani tahoista maksua vastaan.

[Nuukakimmo]

Itsellänikin on nykyinen patterilähtö varaajan yläosasta. Tuntuu kun kylmää kämppää alkaa lämmittämään että lämpimän patteriveden tuloon menee tuskallisen pitkä aika. Arimaxin pannun päälle on laitettu paisuntayhde, paisunnan voisi siirtää samalla Pähkäilijän laittaman animation tapaan kylmemmälle puolelle.
Bivalenttia googlettelin mutta jäi vielä arvoitukseksi.
Kiitoksia vastauksista.

[Pähkäilijä]

Itsellänikin on nykyinen patterilähtö varaajan yläosasta. Tuntuu kun kylmää kämppää alkaa lämmittämään että lämpimän patteriveden tuloon menee tuskallisen pitkä aika. Arimaxin pannun päälle on laitettu paisuntayhde, paisunnan voisi siirtää samalla Pähkäilijän laittaman animation tapaan kylmemmälle puolelle.
Bivalenttia googlettelin mutta jäi vielä arvoitukseksi.
Kiitoksia vastauksista.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=730.0

tuollei joskus tuli kellotettua miten pitkään menee ennenkun pattereihin lähtee täällä lämmintä vettä.

Se että paisari on "kylmässä" linjassa lisää paisuntatilavuutta, lämmin vesi paisarissa lämmittää myös kalvon toisella puolen olevaa ilmaa ja ilman laajeneminen "syö paisuntatilan" nopeammin kun haalea ilma.

[Setämies]

Jos luulet että Googlettamalla löytyy linkki niin se ei ole oikea paikka hakea oikeaa- ja faktatietoa.
Tiedon janon janoaville kehottaisin sen verran omatoimisuutta että ottaa asioista selvää omatoimisesti, ei kaikkia tietoa tuoda hopealautasella nenänalle.
Suomesta löytyy muutama energiatekniikkan opintoja antavaa yliopistoa, jos vaikka sieltä tai VTT:ltä tai työtehoseuralta, Motiva jne. jne.

Kyllä Googlesta löytyy täysin relevanttiakin tietoa. Esimerkkinä pari tulosta, hakusanalla Heat transfer löytyy linkki  http://web.mit.edu/lienhard/www/ahtt.html ja hakusanalla Lämmön johtuminen kaava löytyy linkki http://butler.cc.tut.fi/~trantala/opetus/files/Misc/LO.A4.pdf. Pitää olla sen verran uuslukutaitoa, ettei lähde seuraamaan ihan joka linkkiä. En tosin osaa sanoa, onko tulokseen vaikutusta Googlen optimoinnilla, kun tuota Googlen teoshakua tulee myös käytettyä. Löytää aina välillä mielenkiintoisia julkaisuja, mm. ns. journal -julkaisuja eli artikkeleita eri aiheista.

Työtehoseuran ja Motivan jättäisin omaan arvoonsa, jos tarkoitus on keskittyä puhtaasti fysiikkaan tai tekniikkaan.

Markku, en tiedä miten eri vuosikymmeneltä olemme, suurin ero on varmasti ns. henkisessä iässä. Tiedoksi kuitenkin, että nykyaikana yliopisto- ja korkeakouluopetus on siirtymässä myös etäopetukseen. Modernit opettajat eivät yritä istua tiedon päällä, vaan videoivat luentojaan ja tuottavat erilaista nettimateriaalia. Suuri osa on vapaasti saatavana.

[pelti]

Topin tieto ko. Oppilaitosten opetusmenetelmistä perustuu siihen, että joskus on Turussa ajanut yliopistokatua.

[Markku]

Markku, en tiedä miten eri vuosikymmeneltä olemme, suurin ero on varmasti ns. henkisessä iässä. Tiedoksi kuitenkin, että nykyaikana yliopisto- ja korkeakouluopetus on siirtymässä myös etäopetukseen. Modernit opettajat eivät yritä istua tiedon päällä, vaan videoivat luentojaan ja tuottavat erilaista nettimateriaalia. Suuri osa on vapaasti saatavana.

Tuokaan ei pidä paikkaansa. Etäopiskelua voi vain suorittaa kirjoilla oleva oppilas, jossa oppilas saa salatun oppimateriaalin opetusohjelmasta.
Googlesta löytyy vain sellaista tietoa jolla ei ole yliopistotason koulutukseen verrattavaa tietoa. Googlen tiedoilla ei pitkälle pötkitä yliopistomaailmassa.

EDIT. Nuohoojalta tuli viesti, joten pysytään asiassa eikä huudella vierestä.

[Setämies]

Tuokaan ei pidä paikkaansa. Etäopiskelua voi vain suorittaa kirjoilla oleva oppilas, jossa oppilas saa salatun oppimateriaalin opetusohjelmasta.
Googlesta löytyy vain sellaista tietoa jolla ei ole yliopistotason koulutukseen verrattavaa tietoa. Googlen tiedoilla ei pitkälle pötkitä yliopistomaailmassa.

Vaikka iso osa suomalaisista oppilaitoksista pitää osaa materiaaleistaan Haka-loginin kautta saatavilla, silti myös avointa materiaalia löytyy hyvin paljon. Opiskelu ei aina ole tutkintoon tähtäävää, sitä voi hyvin tehdä vapaasti saatavilla olevalla materiaalilla. Niin kirjastoista kuin internetistäkin saatavalla. Kirjastoissakaan en ole nähnyt mitään salahuoneita tai pääsynrajoituksia, historiallisia arkistoja lukuunottamatta. Niihin Markku taitaakin viitata?

Ennenkuin lausahdat enempää typeryyksiä materiaalin verrattavuudesta, katso mitä materiaalia linkitin. Voit tietenkin edelleen väittää, että MIT tai TUT ovat epäluotettavia julkaisijoita, tosin eipä se uskottavuuttasi enää paljoakaan muuttaisi. Kirjoittajina tosin oli toistenkin yliopistojen henkilöstöä, mutta mitäpä tuo tiedemaailma nyt uskottavasti tekisi.

[riusmies]

Ohessa kaavio kytkennästä meillä.
Edit: Paisunnat lähtee pienemmän varaajan päältä.