Aiheen sivusta siivottua (oli: Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack))

[VPJ]

AHuomautan että käänteispaloisissa latauspumpun termostaatti on oltava vähintään 72 C.
BJos kattilaveden lämpötila alhaisempi ongelmia syntyy.

A Miksi?
B Kattilaveden lämpötila alhaalta vai ylhäältä kuumimmasta kohtaa mitattuna?

[Markku]

A Miksi?
B Kattilaveden lämpötila alhaalta vai ylhäältä kuumimmasta kohtaa mitattuna?

Oletan/oletin että kattilaveden lämpöä mitataan juuri sieltä mistä se tulee mitata.
Käänteispaloisessa 60C on liian alhainen paluuveden lämpötila, oltava 72C vähintään, niin kuin useimmissa latauspumppuautomatikassa ovatkin termostaatin avautumislämpötila. Vieläkin parempi mitä korkeampi kattilaveden lämpö ...seurauksena puhtaampi palaminen.

[AnssiKo]

Oletan/oletin että kattilaveden lämpöä mitataan juuri sieltä mistä se tulee mitata.
Käänteispaloisessa 60C on liian alhainen paluuveden lämpötila, oltava 72C vähintään, niin kuin useimmissa latauspumppuautomatikassa ovatkin termostaatin avautumislämpötila. Vieläkin parempi mitä korkeampi kattilaveden lämpö ...seurauksena puhtaampi palaminen.

Kerrohan miten paluuveden lämpö vaikuttaa paloon käänteispalossa, varsinki niis mis on keraameilla vuorattu toisiopalo?

Ja miten toi korkeampi kattilaveden lämpö sit vaikuttaa palamisen puhtauteen, väheneekö häkä, pienhiukkaset, hiilidioksidi, typen oksidit vai mikä?

[riusmies]

Käänteispaloisessa 60C on liian alhainen paluuveden lämpötila, oltava 72C vähintään, niin kuin useimmissa latauspumppuautomatikassa ovatkin termostaatin avautumislämpötila. Vieläkin parempi mitä korkeampi kattilaveden lämpö ...seurauksena puhtaampi palaminen.

Käänteispalokattilassa toisioliekki palaa punahehkuista yli 1000 asteista keramiikkaa päin eikä veden lämmöllä ole siihen suoranaista vaikutusta. Käänteispalon veden lämpö pitää olla korkea, jottei  kondenssikosteutta tiivisty kattilan rakenteisiin ja toiseksi se vähentää varastopesän tervan muodostusta. Nimenomaan käänteispaloon riittää paluuvedeksi 60 asteen vesi, kuten Esbe VTC 512(60 astetta), Laddomat 21(63 astetta) osoittaa. Korkeammat lämpötilat koskevat kattiloita, joissa liekki suoraan menee päin vesikylmää rautaa(lue: estäen kunnollisen palamisen).

[Markku]

Käänteispalokattilassa toisioliekki palaa punahehkuista yli 1000 asteista keramiikkaa päin eikä veden lämmöllä ole siihen suoranaista vaikutusta. Käänteispalon veden lämpö pitää olla korkea, jottei  kondenssikosteutta tiivisty kattilan rakenteisiin ja toiseksi se vähentää varastopesän tervan muodostusta. Nimenomaan käänteispaloon riittää paluuvedeksi 60 asteen vesi, kuten Esbe VTC 512(60 astetta), Laddomat 21(63 astetta) osoittaa. Korkeammat lämpötilat koskevat kattiloita, joissa liekki suoraan menee päin vesikylmää rautaa(lue: estäen kunnollisen palamisen).

Markun täytyy vähän opettaa ja valaista energiatekniikan insinöörinä terveydenhuollon ammattilaista.
Ei ole väliä mikä toisiopalon lämpö on, kun se loppupäässä kohtaa konvektiopinnan, jossa energia otetaan talteen. Sitä huonompi polttotulos mitä viileämpää paluuvesi on, sen olen satoja/tuhansia kertoja todennut mittauksissa/ analyyseissa.

[Averell]

Markun täytyy vähän opettaa ja valaista energiatekniikan insinöörinä terveydenhuollon ammattilaista.
Ei ole väliä mikä toisiopalon lämpö on, kun se loppupäässä kohtaa konvektiopinnan, jossa energia otetaan talteen. Sitä huonompi polttotulos mitä viileämpää paluuvesi on, sen olen satoja/tuhansia kertoja todennut mittauksissa/ analyyseissa.

Jälleen kerran pyyntö, saisiko näistä mittauksista jotain faktaa eli millä, mitä ja miten on mitattu?

[seppol]

Onko nyt siis toiveita, että kun savukaasut piipun päässä jäähtyy, saisimmekin poltetut puut takaisin.

[att57]

On sääli jos tämän päivän kattilat on suunniteltu niin huonosti että palaminen jatkuu vielä kun kaasut kohtaavat lämmönvaihtimen. Palaminen häiriintyy varmuudella onpa lämmönvaihtimen alapää 60 tai 72 asteinen.

[riusmies]

Markun täytyy vähän opettaa ja valaista energiatekniikan insinöörinä terveydenhuollon ammattilaista.
Ei ole väliä mikä toisiopalon lämpö on, kun se loppupäässä kohtaa konvektiopinnan, jossa energia otetaan talteen. Sitä huonompi polttotulos mitä viileämpää paluuvesi on, sen olen satoja/tuhansia kertoja todennut mittauksissa/ analyyseissa.

Riusmiehen täytyy vähän opettaa ja valaista terveydenhuollon ammattilaisena energiatekniikan insinööriä.
Käänteispalokattilan palotapahtuma tapahtuu keraamisen pinnan läheisyydessä. Sen ympärille päästyä palokaasut on jäähtyneet noin 350 asteeseen. Tämän jälkeen palokaasut vasta kohtaavat "kylmän" vesipinnan. Suurin  hyötysuhteen menetys tulee siitä yläpalossa, että kuuma liekki osuu suoraan kylmään pintaan, jolloin palotapahtumalla ei ole mitään mahdollisuutta päästä täydelliseksi. Huomattavasti paremman palotapahtuman ja hyötysuhteen antaa perinteinen varaava takka, jonka tulipinnat lämpenevät noin 500-600 asteeseen(vrt yläpalon 70-90 astetta). Selvästi vieläkin parempi hyötysuhde tulee, kun käänteispalo(palolämpötila yli 1000 astetta) on käytössä. Ei yö päiväksi muutu vaikka kuinka jankkaa.

[AnssiKo]

Markun täytyy vähän opettaa ja valaista energiatekniikan insinöörinä terveydenhuollon ammattilaista.
Ei ole väliä mikä toisiopalon lämpö on, kun se loppupäässä kohtaa konvektiopinnan, jossa energia otetaan talteen. Sitä huonompi polttotulos mitä viileämpää paluuvesi on, sen olen satoja/tuhansia kertoja todennut mittauksissa/ analyyseissa.

Ku en oo farmasian enkä lääketieteen spesialisti, ni Riusmies vois sen alan ammattilaisena hiukka kertoa lääkkeitten säännöllisen ottamisen tärkeydestä tolle markulle, ettei pääsis aina välillä mielikuvitus ja todellisuus tollai ikävästi sekoamaan.

Turhaan sä markku valehtelet olevas mikään insinööri, eipä viel oo montaakaan asiaa tullu, mistä et olis totaalisen pihalla. Tie mitä olet omassa pienessä mielessäs analysoinu, mut ei sillä ainakaan mitään tekemistä oo lämmitystekniikan kanssa.

[Markku]

Riusmiehen täytyy vähän opettaa ja valaista terveydenhuollon ammattilaisena energiatekniikan insinööriä.
Käänteispalokattilan palotapahtuma tapahtuu keraamisen pinnan läheisyydessä. Sen ympärille päästyä palokaasut on jäähtyneet noin 350 asteeseen. Tämän jälkeen palokaasut vasta kohtaavat "kylmän" vesipinnan. Suurin  hyötysuhteen menetys tulee siitä yläpalossa, että kuuma liekki osuu suoraan kylmään pintaan, jolloin palotapahtumalla ei ole mitään mahdollisuutta päästä täydelliseksi. Huomattavasti paremman palotapahtuman ja hyötysuhteen antaa perinteinen varaava takka, jonka tulipinnat lämpenevät noin 500-600 asteeseen(vrt yläpalon 70-90 astetta). Selvästi vieläkin parempi hyötysuhde tulee, kun käänteispalo(palolämpötila yli 1000 astetta) on käytössä. Ei yö päiväksi muutu vaikka kuinka jankkaa.

Sinun pitäisi oikeasti joskus päästä näkemään mitä tapahtuu polttokokeissa mainitun paluuveden lämmön aiheuttamina ongelmina. Kattilan konvektiopinnoille kertyy palamattomia pienhiukkasia, jotka aiheuttaa konvektion pinnoille epäpuhtautta ja siitä seuraa kattilahäviöiden kasvua. Toki muitakin ongelmia syntyy, mutta olkoon tässä kertomatta enempää.
Ei tässä sen kummempaa opetusta energiainsinöörin tietämyksestä ja käytännön kokemuksesta 45-vuoden ajalta.

[pelti]

ihan uteliaisuutta, mikä on se käänteispalokattila (merkki?),  jolla noita mittauksia olet tehnyt?

[Markku]

Onko nyt siis toiveita, että kun savukaasut piipun päässä jäähtyy, saisimmekin poltetut puut takaisin.

Ei taida olla.

Poistoilmalämpöpumpulla voidaan teoriassa päästä hyvin lähelle aineen häviämättömyyden lakia.


Aineen häviämättömyyden laki ....!!!!

[pelti]

moi , et vielä vastannut kysymykseen.
Ja toki laita noihin lainauksiin lähde: Wikipedia, jos suoraan sieltä kopiot

[Markku]

ihan uteliaisuutta, mikä on se käänteispalokattila (merkki?),  jolla noita mittauksia olet tehnyt?

Mihin käyttötarkoitukseen tarvitset mainittuja tietoja ?
Ensisijaisesti tarvittavat dokumentit saat kattilavalmistajilta, heillä on polttokokeista tarvittavaa tietoa.
Minun kautta et niitä saa ennekuin olen saanut luvan antaa mainittuja tietoja.
Omat polttokokeet ovat omaan käyttöön tarkoitettu.