Käänteispalokattilan humppaaminen/resonointi

[Juhanisto]

Eikös tuo ole juuri se kiinteäsäätöisten kattiloiden "ominaisuus". Kun vedetään pesä alusta loppuu käytännössä samoilla ilmoilla. Alkutulilla itsellä ei juurikaan humppaa.. mutta auta armias kun lyö pesän kerralla täyteen niin paineiskut on niin kovia että pannuhuoneen ovikin jumputtaa
Isoilla puilla täälläkin kattila palaa rauhallisesti. Ja koivu on todettu 7 vuoden koekäytössä parhaaksi puuksi omalle kattilalle.

[Markku]

Eikös tuo ole juuri se kiinteäsäätöisten kattiloiden "ominaisuus". Kun vedetään pesä alusta loppuu käytännössä samoilla ilmoilla. Alkutulilla itsellä ei juurikaan humppaa.. mutta auta armias kun lyö pesän kerralla täyteen niin paineiskut on niin kovia että pannuhuoneen ovikin jumputtaa
Isoilla puilla täälläkin kattila palaa rauhallisesti. Ja koivu on todettu 7 vuoden koekäytössä parhaaksi puuksi omalle kattilalle.

Ei kaikissa kiinteäsäätöisissä käänteispalokattiloissa ole kyseistä ominaisuutta, syytä saa etsiä kattilan rakenteista ja oheislaitteista. Kyllä käänteispaloisessa täytyy voida polttaa muutakin kuin kuivaa koivua.
Hyvin rakennetuissa alapaloisissa ei ole mitään ongelmaa, polttaa minkälaista puuta hyvänsä.  Myöskään omassa J-poltin krematoriossa mainittuja ongelmia ei ole, kaikki palaa ja on edullista tuottaa lämpöä puun laadusta riippumatta.
Lämmitysystävällistä Joulua kaikilla foorumilaisille.

[markkulievonen]

Niin, eikös kaikki käänteispalokattilat toimi moitteettomasti itse lämmityksen aikana? Tämä ongelmahan liittyy vain kattilan lämmityksen aloittamiseen.

[Markku]

Niin, eikös kaikki käänteispalokattilat toimi moitteettomasti itse lämmityksen aikana? Tämä ongelmahan liittyy vain kattilan lämmityksen aloittamiseen.

Tämän kirjoituksen aloittaja kertoi alkukirjoituksessa " Linkissä 30min pätkä jossa koko humppailuvaihe, alkoi taas tunnin kohdalla ja kesti tuon puoli tuntia."
Tämän ilmiön perusteella kirjoitin edellisen kirjoitukseni. Kattilassa tai oheislaitteissa tarkastelun paikka.

[markkulievonen]

Tämän kirjoituksen aloittaja kertoi alkukirjoituksessa " Linkissä 30min pätkä jossa koko humppailuvaihe, alkoi taas tunnin kohdalla ja kesti tuon puoli tuntia."
Tämän ilmiön perusteella kirjoitin edellisen kirjoitukseni. Kattilassa tai oheislaitteissa tarkastelun paikka.

Niimpä. Tosiaan kattilan veden lämpötilakin oli noussut lähes normaalille tasolle. Puun koolla on myös rajansa. Itse pidän yli suurena jo 150mm halkoa vain  keskeltä halkaistuna ja keväällä tehdyssä puissakin on enemmän kosteutta kuin ylivuotisissa. Varastoinnillakin on oma merkityksensä puun kosteuspitoisuuteen. Kuivana pysyminenkin vaatii jo varastotilan.

Niin, ymmärrän huonon palamisen koostuvan monesta yhteistekijästä.

[VPJ]

Koivu ei kuivu täällä rannikolla kesässä, tarvitaan kaksi. Samoin haapa vaikka olisi pystyynkuivattua.
Mielellään mänty ja kuusikin ylivuotista.
Halkaisemalla keskeltä selviää todellinen kosteus%

[chesha]

Eikös tuo ole juuri se kiinteäsäätöisten kattiloiden "ominaisuus". Kun vedetään pesä alusta loppuu käytännössä samoilla ilmoilla. Alkutulilla itsellä ei juurikaan humppaa.. mutta auta armias kun lyö pesän kerralla täyteen niin paineiskut on niin kovia että pannuhuoneen ovikin jumputtaa
Isoilla puilla täälläkin kattila palaa rauhallisesti. Ja koivu on todettu 7 vuoden koekäytössä parhaaksi puuksi omalle kattilalle.

Näinhän se aika pitkälti on. Itse säädin kattilan ja piipun vedon (Vedon tasaajan) Orlanin säätötaulukon ohjeiden mukaan muistaakseni 25%;n puun kosteudelle. Näillä säädöillä kattila toimii ehkä 90-95%;sti ihan ok eli on vain hyväksyttävä se että erikoisolosuhteissa kattila on hiukan rauhaton.

T: Simo

[markkulievonen]

Tarkennusta, jos joku lueskelee etsiessään toimintoja. Tuo humppaaminen,- joka esiintyy videossa on eri asia kuin resenointi - tiheä värinä  palotilassa. Resononti / värinä syntyy liialllisesta puun kaasuuntumisesta. Niin, vaikka  palamiseen tarvittava pesän lämpötila olisi korkea. Taas humpaamisilmiö riittämättömästä pesän lämpötilasta / huonosta hiilloksesta.

Niin, kyllä se todellisuus on, miten käänteispalon hyvä palamisen taso liittyy hyvään hiilloksen syntymiseen ja sen hyvänä pysymiseen. Esim. äsken sytyttäessä koko prosessi eteni erittäin hyvin ilman humpaamista ja savuttamista, mutta erittäin pienen resonoinnin rajamailla. Itselleni on merkki juuri tuo pieni värinä ensiöilman pienentämisessä (12mm akseli  kuudesta millistä 4 milliin. Alussa 15 mm. Riippuen poltettavan puun koosta).

Niin, en ole kuin kerran aikoinaan  kokeillut alkutulia.Sopivilla alkutulilla lämmittämisen aloittaminen lie  huolettomampaa ilman ensiöilman säätelyä.

[markkulievonen]

Eikös tuo ole juuri se kiinteäsäätöisten kattiloiden "ominaisuus". Kun vedetään pesä alusta loppuu käytännössä samoilla ilmoilla. Alkutulilla itsellä ei juurikaan humppaa.. mutta auta armias kun lyö pesän kerralla täyteen niin paineiskut on niin kovia että pannuhuoneen ovikin jumputtaa
Isoilla puilla täälläkin kattila palaa rauhallisesti. Ja koivu on todettu 7 vuoden koekäytössä parhaaksi puuksi omalle kattilalle.

Juuri noin. Jos pesän täyttää jo alussa, niin pesässä olevien puiden syttyminen kauttaaltaan tulee estää. Kaasujen määrä on järkyttävällä tasolla. Itse tein kattilaan "sytytyspellin", joka estää just tulen nousemisen ylöspäin. Alkutuliahan valmistajakin suositelee ja lie yksinkertaisemi ja varmempi lämmittämistapa?

Mutta,- eikö ajan saatossa lisäyksen aikana likaannu savukaasuimuri? Imurihan vetää palamatonta mustaa kaasua, niin ja vie siten energiaa harakoille.

[Hamppu]

Koivu ei kuivu täällä rannikolla kesässä, tarvitaan kaksi.

Mitä olen nähnyt mittauksia, niin puu lopettaa kuivumisen viimeistään syksyllä ja alkaa imeä lisää kosteutta. En ymmärrä, miksi sen kuivattaminen monta vuotta auttaisi. Kosteus vaihtelee vuodenkierron mukaan, mutta ei puusta kuivempaa tule pitemmällä kuivausajalla.

Kuivausolosuhteisiin panostamalla ja tuomalla puut ajoissa sisälle kuivamaan pääsee parhaimpaan tulokseen. Tietenkin vuodetkin ovat erilaisia. Joskus on vain kosteaa.

[Markku]

Mitä olen nähnyt mittauksia, niin puu lopettaa kuivumisen viimeistään syksyllä ja alkaa imeä lisää kosteutta. En ymmärrä, miksi sen kuivattaminen monta vuotta auttaisi. Kosteus vaihtelee vuodenkierron mukaan, mutta ei puusta kuivempaa tule pitemmällä kuivausajalla.

Kuivausolosuhteisiin panostamalla ja tuomalla puut ajoissa sisälle kuivamaan pääsee parhaimpaan tulokseen. Tietenkin vuodetkin ovat erilaisia. Joskus on vain kosteaa.

Kaikki puulajit eivät kevään/kesän aikana kuiva ns. vaihtelevaan tasapainokosteuteen. Ylivuotisina kahden vuoden aikana puu kuivaa sen minkä kuivaa ja sen jälkeen puun kosteus myötäilee vuodenaikojen ilmankosteuden mukaan.
Vanha kansa kertoo että polttopuut on vietävä sisätiloihin heinäkuun puolenvälin tietämillä.
http://www.puuinfo.fi/puutieto/puu-materiaalina/kosteusteknisi%C3%A4-ominaisuuksia

[VPJ]

Mitä olen nähnyt mittauksia, niin puu lopettaa kuivumisen viimeistään syksyllä ja alkaa imeä lisää kosteutta. En ymmärrä, miksi sen kuivattaminen monta vuotta auttaisi. Kosteus vaihtelee vuodenkierron mukaan, mutta ei puusta kuivempaa tule pitemmällä kuivausajalla.

Kuivausolosuhteisiin panostamalla ja tuomalla puut ajoissa sisälle kuivamaan pääsee parhaimpaan tulokseen. Tietenkin vuodetkin ovat erilaisia. Joskus on vain kosteaa.

Yhden kesän kuivumisen jälkeen puun keskellä on vielä kosteampaa, selviää kun puu halkaistaan ja kosteus mitataan.
Vasta toinen kesä saa kosteuden tasaantumaan, siis näissä suuremmisa klapeissa (yli 35 cm pitkissä).

Syksyllä kun sateet alkavat alkaa puu imeä päästä sisäänsä kosteutta, taas selviää kun puu halkaistaan ja kosteus mitataan eri kohdista.

Olen nähnyt ja lukenut mittauksia. Paras on kuitenkin tehdä omat mittaukset niin selviää todellisuus.

[Pähkäilijä]

http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2012/VTT-R-00152-12.pdf

tuolla se oli sivulla 55 kuvattuna. Loppukesästä tasapainokosteus alkaa nostaa polttopuun kosteutta.

[Juhani]

Koivu ei ole paras mahdollinen puu kaasutuskattilaan.
Monesti tuntuu että sen tiheys vaikuttaa tuohon kaasuuntumiseen, polton puolessävälin
kaasuuntuminen loppuu kun pinnassa oleva kerros ei ehdi kuoriutua pois.

Kuusta vain käänteispalon pesään ja koivut kaupunkilaisten takkoihin ja valkoiseksi maalattuna sisustuselementiksi.

[Savukaasu]

Koivu ei ole paras mahdollinen puu kaasutuskattilaan.
Monesti tuntuu että sen tiheys vaikuttaa tuohon kaasuuntumiseen, polton puolessävälin
kaasuuntuminen loppuu kun pinnassa oleva kerros ei ehdi kuoriutua pois.

Kuusta vain käänteispalon pesään ja koivut kaupunkilaisten takkoihin ja valkoiseksi maalattuna sisustuselementiksi.

No jopas... Ei ole pitkältä ajalta omaa kokemusta vielä mutta tämän talven puut on koivua ja kuusta. Koivulla pannu pelaa kuin kello, kuusella temppuilee oikein huolella. Varovasti kun ripottelee kuusia sekaan niin pelaa.