Käänteispalokattilan humppaaminen/resonointi

[Urpo82]

Montako kertaa markkulievonen käy siellä pannuhuoneessa ja paljonko sun aikaa kuluu koko touhussa alusta loppuun?

Omalla lambda valinnalla halusin myös helppoutta eli vietän pannuhuoneessa aikaa 15 min ja sillä tulee reilu 100kW energiaa talouteemme. Käyntikertoja on vain yksi. Ei humppaa eikä resonoi kun ilmat säätyvät itsestään, kuten tässä aiheessa on otsikkona 

[Markku]

Mitä tarkoitat tällä?

Mitä tasaisempi poltto on niin aina vähemmin syntyy pienhiukkasia. 6-8% jäännöshapella ollaan hyvällä tasolla. Jos ominaisuudet antaa periksi niin 5% kin voi hyvin päästä ilman että häkä alkaa karata. Noin 8% hapella häkä on yleensä pienimmillään.

Suoranaisesti mainitsemillasi jäännöshapen ja hiilimonoksidin tekijöillä ei ole merkitystä pienhiukkasten syntymekanismiin.

Hiukkaset esiintyvät savukaasussa kolmessa olomuodossa: ultrapieniä hiukkasia muodostavina kaa-
suina  tai  höyryinä,  nestemäisinä  hiukkasina  tai  kiinteinä  hiukkasina  ja  hiukkasagglomeraatteina.
Hiukkasten koko savukaasussa on yleensä alle 1 μm.

[markkulievonen]

Montako kertaa markkulievonen käy siellä pannuhuoneessa ja paljonko sun aikaa kuluu koko touhussa alusta loppuun?

Omalla lambda valinnalla halusin myös helppoutta eli vietän pannuhuoneessa aikaa 15 min ja sillä tulee reilu 100kW energiaa talouteemme. Käyntikertoja on vain yksi. Ei humppaa eikä resonoi kun ilmat säätyvät itsestään, kuten tässä aiheessa on otsikkona  

Niin, itse sytytys vaiheittain vienee puolisen tuntia. Siis puiden sytyttäminen ja tästä hetkestä  noin varttitunti on muutettava ensiöilma asetusta ja alle puolen tunnin muutettava vielä kertaalleen perus säätöön.  Niin, rutiinni on vain muistettava, mutta ei välttämättä  tarvitse olla kattilahuoneessa. Sytytyksestä n 3/ h päästä käytävä lisäämässä lisäyspuut ja tämän jälkeen kattila ajaa itse itsensä alas. Tosin ilmaläpän olen käynyt sulkemassa + hanan.
No, käytännössä kattilahuoneessa tulee käytyä useamminkin , koska siellä on lämmin askartelu / varasto ja yleensä lämmityksen aikana puuhastelen  monen moisia askareita. Ehdoton sidonnaisuus on olla kotona lämmityksen aikana.

Ajan määritäminen on vaikeaa. Viimevuonna tuli lämmitettyä 67 kertaa, mutta tänä vuonna lämmityskertoja on huomattavasti vähemmän. Syyskuussa tein ikkunaremontin alakertaan ja siten lämmityskerrat romahtivat. Pakkasilla varaajalla pääsi 2.5vrk ja näillä keleillä 4vrk.

Niin, täällä päässäkään ei kattila humppaa, eikö tangoa. Soisin aikuisen oikeesti kaikkien kattilanomistajien / puulämmittäjien kattilat toimivan tällä tasolla. Naapuri ei edes tiedosta milloin lämmitän varaajaa. Pakkasilla piipusta tulee samanlainen vesihöyry määrä / väri kuin naapurin öljylämmityuksestä.

[Averell]

Lambdan huonojakin puolia on polton saasteitten osalta, nimittäin ne pienhiukkaset.

Esitä edes yksi tutkimus, jossa on mittauksissa käytetty saman kattilan lambdaversiota ja ilman lambdaa. Muutenhan tuolla heitolla ei ole mitään pohjaa.

[Markku]

Esitä edes yksi tutkimus, jossa on mittauksissa käytetty saman kattilan lambdaversiota ja ilman lambdaa. Muutenhan tuolla heitolla ei ole mitään pohjaa.

Eturistiriitojen välttämiseksi pyydän kysyjää ottaman yhteyttä kattiloita testaaviin tutkimuslaitoksiin.

[Urpo82]

Niin, itse sytytys vaiheittain vienee puolisen tuntia. Siis puiden sytyttäminen ja tästä hetkestä  noin varttitunti on muutettava ensiöilma asetusta ja alle puolen tunnin muutettava vielä kertaalleen perus säätöön.  Niin, rutiinni on vain muistettava, mutta ei välttämättä  tarvitse olla kattilahuoneessa. Sytytyksestä n 3/ h päästä käytävä lisäämässä lisäyspuut ja tämän jälkeen kattila ajaa itse itsensä alas. Tosin ilmaläpän olen käynyt sulkemassa + hanan.
No, käytännössä kattilahuoneessa tulee käytyä useamminkin , koska siellä on lämmin askartelu / varasto ja yleensä lämmityksen aikana puuhastelen  monen moisia askareita. Ehdoton sidonnaisuus on olla kotona lämmityksen aikana.

Ajan määritäminen on vaikeaa. Viimevuonna tuli lämmitettyä 67 kertaa, mutta tänä vuonna lämmityskertoja on huomattavasti vähemmän. Syyskuussa tein ikkunaremontin alakertaan ja siten lämmityskerrat romahtivat. Pakkasilla varaajalla pääsi 2.5vrk ja näillä keleillä 4vrk.

Niin, täällä päässäkään ei kattila humppaa, eikö tangoa. Soisin aikuisen oikeesti kaikkien kattilanomistajien / puulämmittäjien kattilat toimivan tällä tasolla. Naapuri ei edes tiedosta milloin lämmitän varaajaa. Pakkasilla piipusta tulee samanlainen vesihöyry määrä / väri kuin naapurin öljylämmityuksestä.

Selvä homma. Tämän halusinkin tietää. Olen siis itse päätynyt sellaiseen kattilaan mitä aluksi etsinkin. Lambda ohjaus hoitaa homman niin että täälläkin naapuri luuli mulla olevan öljylämmitys kun humisee vaan enkä käy pannuhuoneessa.
Tulen klo 23 kotiin lataan kattila, sytytän, 5min laitan ohituspellin kiinni ja menen nukkumaan. Tällä työmäärällä kun ei pysty enää asumaan pannuhuoneessa.
Pääasia että kaikki olemme tyytyväisiä omiin kattiloihimme ja ne vastaavat omia tarpeita.

[Nuohooja]

Nuohousilmoitus: Aiheeseen liittymätön jatko siivottu omaksi ketjukseen.

[geswas]

Jatketaampas tähän alkuperäseen keskusteluunkin välillä. 

Enpä minäkään joudu pannuhuoneessa liialta aikaa viettämään, jossei mielenkiinnosta huvita seurailla kattilan toimintaa. Kyllä tuon koko lämmityksen 10 minuutissa hoitaa lukien latauksen ja sytytyksen, kattila hoitaa loput itse ja sammuu ja sulkee ilmat kun homma selvä.

Nyt viimeset 6 tai 7 lämmityskertaa on tainnut mennä jo ilman humppaa ja tangoa, mutta tänään atmos oli hieman tanssituulella ja sahailua oli havaittavissa mutta toisiopalo ei kuitenkaan kokonaan sammunut. Tilanne korjaantui kun nostin ilmasäädön minimi rajaa hieman takasiin päin. Tuli sillon analysaattorin kanssa polttaessa tiputettua sitä kun ei ongelmia ollut. Nyt muutoksena puun laatu, alimittaista puuta (60cm) tämä kehikko ja hieman liian pienikokosta muutenkin. Näyttää riehaantuvan vähän reilummin ja siksi ilmeisesti ei kärsi niin paljoa menoa kuristaa tai alkaa tukehtua pullaan.

Mutta testaillaan nyt josko se lopullinen setuppikin sieltä löytyy, tavoite olis kuitenkiin saada homma puhtaasti pelaamaan laittaa pesään millasta puuta tahansa.

[Muukalainen]

Niin, kokemusta ei ole muusta kuin tästä omasta DC 40GS kattilasta. Tässä kattilassa puun kaasuuntuminen on erittäin tasiasta ,- kiitos suunnittelijan älynväläytykselle.  Keraaminen pesä on kuppimainen ja  reunat nousee ylös ja ensiöilma tulee suoraan hiillokseen,- ei ylös ja näin hiilloksen  toiminta on samansuuntainen kuin leivinuunin ollessa hiillosvaiheessa ja eturäppänät auki, joilla hehkutetaan hiillosta.
Jos taas kattilan rakenne on erilainen, joka mahdollistaa koko pesällisen kaasuuntumista, niin tässä kattilassa lambdan vaikutus on suuri,- koska koko palotapahtuma / kaasuuntuminen on muuttuva ilmiö kuten YP kattilassakin.

Kattilassani kun puu laskeutuu tuohon hiilloksen tuntumaan, niin kaasuuntuminen alkaa tuossa vaiheessa eli pesässä olevien puiden kaasuuntuminen on erittäin hallittua. Juuri tuohon liittyen toisiopalo on koko ajan tasaista,- jonka ansiosta savukaasujen lämpötilakin pysyy muuttumattomana koko pesän polttoajan. Tsaisuuteen liittyen palotapahtuman voi säätää kuin liekin kaasuhitsauksessa.

No, punainen lanka onkin kattilan säädöt eli aivan sama tilanne kuin kaasuhitsaus liekin säätämine. Sen laatu on säätäjän taidoista kiinni.

Niin, kattilan saattaminen lämmitystilaan on kuin petrooli / bensa moottorin käynnistäminen. Pesä täyteen puuta , pesän alaosaan  leivinuuniin  sopivan kokoista puuta ja sytyttäminen edestä kuin leivinuunin.Imuri vetää hetkessä liekin koko alaosan laajuudelle ja siten toisiopalo alkaa hyvällä tasolla lähes heti. Sytytyksestä lähtien ensiöilmaa reilusti ( 15mm akseli ulos vedettynä,- mutta täyttöluukku kiinni) kun savukaasujen lämpötila / palotapahtuma on edennyt siihen tilaan, että savukasujen lämpötila on +200C ( n 12....15min) tässä vaiheessa akseli 6mm kiinni ja savukaasujen saavutettua +250C akseli perusasentoon,- puiden laadusta riipuen.  Sytytyksestä lähtien koko lämmittäminen siten savutonta.

Siis kattila tulee käynnistää suuremmalla ensiöilmalla ja lämpötilan saavutettua ensiöilma / kaasutus normaali asentoon. Petroolimoottori juuri lämmitetään käyntilämpöiseksi bensiin avulla ja tämän jälkeen syöttö petroolille. (oli niitä 50 luvun moottorieta)

Kommentti punaiseen tekstiin.

Itse olen samaa mieltä oikein toimivasta ensiöpalosta, Tasainen ensiöpalo luo pohjan toimivalle toisiopalolle. Monesti pähkäillyt kattiloiden ensiö ilman syöttöä kokopesään. Siinähän kaikki poltettavissa oleva puu altistetaan tulen ruuaksi jos niiden lämpötila nousee riittävän korkeaksi ja silloin kokoprosessi menee persiileen kun poltettavaa kaasua syntyy ylen määrin ongelma varsinkin kuivilla puilla.  Siksi ensioilman syöttö lähelle toisiopalo aukkoa tai varastopesän alaosaan on se oikeampi tapa saada parempi ja tasaisempi ensiöpalaminen, jos koko pesä on ns, tulessa voi käydä tilanne että se kaasun syöttö vaihtelee, kun sitä kaasua tulee isommasta säiliöstä ja eli kauempaa toisiopalon suuttimesta välillä se on hapekkaampaa ja välillä rikkaampaa. ja sitten humpataan tai diskotaan että paikat lähtee hampaista. 

Olisi mielen kiintoista tehdä tälläiseen kokopesään puhaltavaan kattilaan muutos jossa ilma puhalletaankin kattilan alaosaan. sekä kokeilla näihin ns, peltikattiloihin vuorata ensiöpalotilaa keramiikalla ja sen vaikutuksia kattilan käyttäytymiseen. Näistä kattiloiden ongelmista puhutaan paljon. Selvästi kaikki kattilat eivät ole valmiita tuotteita vielä osa on saanut ohjauksen toimimaan mutta jo valokuvien perusteella voi havaita puutteita itse kattilan rakenteessa.

[markkulievonen]

Jatketaampas tähän alkuperäseen keskusteluunkin välillä.  

Enpä minäkään joudu pannuhuoneessa liialta aikaa viettämään, jossei mielenkiinnosta huvita seurailla kattilan toimintaa. Kyllä tuon koko lämmityksen 10 minuutissa hoitaa lukien latauksen ja sytytyksen, kattila hoitaa loput itse ja sammuu ja sulkee ilmat kun homma selvä.

Nyt viimeset 6 tai 7 lämmityskertaa on tainnut mennä jo ilman humppaa ja tangoa, mutta tänään atmos oli hieman tanssituulella ja sahailua oli havaittavissa mutta toisiopalo ei kuitenkaan kokonaan sammunut. Tilanne korjaantui kun nostin ilmasäädön minimi rajaa hieman takasiin päin. Tuli sillon analysaattorin kanssa polttaessa tiputettua sitä kun ei ongelmia ollut. Nyt muutoksena puun laatu, alimittaista puuta (60cm) tämä kehikko ja hieman liian pienikokosta muutenkin. Näyttää riehaantuvan vähän reilummin ja siksi ilmeisesti ei kärsi niin paljoa menoa kuristaa tai alkaa tukehtua pullaan.

Mutta testaillaan nyt josko se lopullinen setuppikin sieltä löytyy, tavoite olis kuitenkiin saada homma puhtaasti pelaamaan laittaa pesään millasta puuta tahansa.

Niimpä. Kun kaikki ongelmat sytytyksestä ja lämmityksestä saa ratkaistua, niin tämän päivän lämmitys ei vie aikaa. Koko lämmitys etääntyy mielestä. Mutta,- jos lämmitykseen liittyy ongelmia,  niin juuri ongelmat tuovat koko lämmityksen liian lähelle ihmisen mieltä / reagoittaa ihmistä. Koko lämmitys käsite tuottaa jo tuskaa.

Hän, joka tuskailee käänteispalokattilan kanssa  ja sytytysvaiheessa, niin punainen lanka on saada sytytksen jälkeen mahdollisimman nopeasti kunnon hiillos,- joka takaa hyvän lämpötilan toisiopalolle / sen alkupätkälle. Jos tuossa epäonnistuu, niin toisiopalo ongelmoituu. Tosiopalo on suoraan riippuvainen hiilloksen määrästä / lämpölaajuudesta.

Niin, omassa kattilassa nyt toisiopalo alkaa lähes heti ja jatkuu hyvänä koko ajan. Edes tuo  kondenssiveden höyrystyminen pesässä ei häiriinnytä toisiopaloa,.- koska suurensin sytytyspuiden kokoa. Ennen puun koko oli liian pieni ja siten kunnon hiillos / lämpötila oli kyseen alainen. Todella, sekin pilaa palon etenemistä, jos sytytyspuut ovat liian ohuita.

Siis säädöt tulee saada sille tasolle /niiden ohajutuminen, joka mahdolistaa  nopean hyvän hiilloksen syntymisen ja kaasuuntumisen pysähtyminen tähän tasoon. Taas liiallinen kaasuuntuminen saa kattilan humppa tuulelle. Pahin tilanne on, jos puut kaasuuntuu, mutta  hiilloksen lämpötila ei aktivoi toisiopaloa.

Niin, en ihmettele yhtään, miksi moni kattilan valmistaja suosittaa kynsitulia ja siten kunnon hiillosta. Kynsitulia taas ei tarvita, jos säädöt ohjautuvat pesän palamisen mukaisesti.

Itse olen etääntymässä ja etäännyt koko alueesta ja koko asia on rutiinomaista.

[geswas]

Niimpä. Kun kaikki ongelmat sytytyksestä ja lämmityksestä saa ratkaistua, niin tämän päivän lämmitys ei vie aikaa. Koko lämmitys etääntyy mielestä. Mutta,- jos lämmitykseen liittyy ongelmia,  niin juuri ongelmat tuovat koko lämmityksen liian lähelle ihmisen mieltä / reagoittaa ihmistä. Koko lämmitys käsite tuottaa jo tuskaa.

Hän, joka tuskailee käänteispalokattilan kanssa  ja sytytysvaiheessa, niin punainen lanka on saada sytytksen jälkeen mahdollisimman nopeasti kunnon hiillos,- joka takaa hyvän lämpötilan toisiopalolle / sen alkupätkälle. Jos tuossa epäonnistuu, niin toisiopalo ongelmoituu. Tosiopalo on suoraan riippuvainen hiilloksen määrästä / lämpölaajuudesta.

Niin, omassa kattilassa nyt toisiopalo alkaa lähes heti ja jatkuu hyvänä koko ajan. Edes tuo  kondenssiveden höyrystyminen pesässä ei häiriinnytä toisiopaloa,.- koska suurensin sytytyspuiden kokoa. Ennen puun koko oli liian pieni ja siten kunnon hiillos / lämpötila oli kyseen alainen. Todella, sekin pilaa palon etenemistä, jos sytytyspuut ovat liian ohuita.

Siis säädöt tulee saada sille tasolle /niiden ohajutuminen, joka mahdolistaa  nopean hyvän hiilloksen syntymisen ja kaasuuntumisen pysähtyminen tähän tasoon. Taas liiallinen kaasuuntuminen saa kattilan humppa tuulelle. Pahin tilanne on, jos puut kaasuuntuu, mutta  hiilloksen lämpötila ei aktivoi toisiopaloa.

Niin, en ihmettele yhtään, miksi moni kattilan valmistaja suosittaa kynsitulia ja siten kunnon hiillosta. Kynsitulia taas ei tarvita, jos säädöt ohjautuvat pesän palamisen mukaisesti.

Itse olen etääntymässä ja etäännyt koko alueesta ja koko asia on rutiinomaista.

Minulla tuo hiillos on kyllä lähes joka sytytyksessa valmiina ja välillä oikein reilustikin joten kaasutus alkaa lähes heti. Suurin ongelma tuossa onkin varmaan että ilman syöttö ei tule sinne alaosaan, mikä varmaan nostaa mahdollisuutta liikakaasuuntumiseen aika lailla. Pienillä puilla tämä ongelma tietysti kasvaa vielä huomattavasti.

Koitan nyt kumminkin saada pannun pelaamaan tuolla rakenteella moitteettomasti vaikka ne ensiöputket hyllystä löytyykin. Saisi paremmin koko pesän hyödynnettyä.

[Iskä]

Minulla tuo hiillos on kyllä lähes joka sytytyksessa valmiina ja välillä oikein reilustikin joten kaasutus alkaa lähes heti. Suurin ongelma tuossa onkin varmaan että ilman syöttö ei tule sinne alaosaan, mikä varmaan nostaa mahdollisuutta liikakaasuuntumiseen aika lailla. Pienillä puilla tämä ongelma tietysti kasvaa vielä huomattavasti.

Koitan nyt kumminkin saada pannun pelaamaan tuolla rakenteella moitteettomasti vaikka ne ensiöputket hyllystä löytyykin. Saisi paremmin koko pesän hyödynnettyä.

Oletko lueskellut tätä samaa asiaa sivuavaa Veda-ketjuani? Vielä kaksi viikkoa sitten olisin empimättä allekirjoittanut yllä sanomasi, eli sen, että ensiön syöttö pesän yläosaan on ongelma. Tässä vaiheessa on muutamia onnistuneita polttoja takana ja vaikuttaa siltä, että moinen vekotin voi palaa jossain määrin hallitusti.

Vedassahan siis ongelman syyksi paljastui reunoiltaan toisiopalotilaan vuotava arina, eli ensiö- ja toisioilmojen sekoittuminen. Onko tämäntapainen ongelma edes teoreettisesti mahdollinen sinun kattilassasi? Oireethan ovat kovasti tutun kuuloisia.

[geswas]

Oletko lueskellut tätä samaa asiaa sivuavaa Veda-ketjuani? Vielä kaksi viikkoa sitten olisin empimättä allekirjoittanut yllä sanomasi, eli sen, että ensiön syöttö pesän yläosaan on ongelma. Tässä vaiheessa on muutamia onnistuneita polttoja takana ja vaikuttaa siltä, että moinen vekotin voi palaa jossain määrin hallitusti.

Vedassahan siis ongelman syyksi paljastui reunoiltaan toisiopalotilaan vuotava arina, eli ensiö- ja toisioilmojen sekoittuminen. Onko tämäntapainen ongelma edes teoreettisesti mahdollinen sinun kattilassasi? Oireethan ovat kovasti tutun kuuloisia.

No jos suutinkiven ympäriltä puuttuisi kaikki tiivisteet niin sitten ehkä mutta kyllä ne siellä on eli ei kyllä ole. Aika vahvasti oma mutu tähän kyllä on että tuo pitkä (78cm) ja suhteessa matala pesä on alttiimpi varmaan tuolle ilmiölle. Tuostahan pääsee kyllä kokonaan eroon kun vaan antaa pannun pauhata eikä yritä hillitä menoa sen kummemmin. Kaasut vaan karkaa noin 30 minuutiksi tuonne 290 ja ylikin niin siksi tuon säätimen olen väkästellyt. Tässä nyt haetaankin sitä alarajaa millä kaasut kestäisi vielä käsissä palon kärsimättä.

Sellanen on käynyt myös mielessä että mitä jos ilmat menisi jo suht äkkiä syttymisen jälkeen suoraaan ns. polttoasentoon niin saisiko sillä jotenkin hillittyä jo ennakkoon ettei tilanne niin pahaksi edes pääsisi?

Nyt tuossa tulee ehkä liikaa viivettä kun säädin alkaa ajaa ilmoja pienemmälle vasta kun kaasut on ylittäneet pyynnin 265 ja se vaatii jo aikamoista rähinää kun kattilan vesi ei vielä ole käyntilämmössä niin kaasut ei niin helposti tuonne nouse kun täysin lämpimällä pannulla.

[Iskä]

No jos suutinkiven ympäriltä puuttuisi kaikki tiivisteet niin sitten ehkä mutta kyllä ne siellä on eli ei kyllä ole. Aika vahvasti oma mutu tähän kyllä on että tuo pitkä (78cm) ja suhteessa matala pesä on alttiimpi varmaan tuolle ilmiölle. Tuostahan pääsee kyllä kokonaan eroon kun vaan antaa pannun pauhata eikä yritä hillitä menoa sen kummemmin. Kaasut vaan karkaa noin 30 minuutiksi tuonne 290 ja ylikin niin siksi tuon säätimen olen väkästellyt. Tässä nyt haetaankin sitä alarajaa millä kaasut kestäisi vielä käsissä palon kärsimättä.

Sellanen on käynyt myös mielessä että mitä jos ilmat menisi jo suht äkkiä syttymisen jälkeen suoraaan ns. polttoasentoon niin saisiko sillä jotenkin hillittyä jo ennakkoon ettei tilanne niin pahaksi edes pääsisi?

Nyt tuossa tulee ehkä liikaa viivettä kun säädin alkaa ajaa ilmoja pienemmälle vasta kun kaasut on ylittäneet pyynnin 265 ja se vaatii jo aikamoista rähinää kun kattilan vesi ei vielä ole käyntilämmössä niin kaasut ei niin helposti tuonne nouse kun täysin lämpimällä pannulla.

Arinan tiivistämisen jälkeen saan Vedan palamaan myös todella hiljaa. Minä en tunne kattilasi rakennetta, mutta onko siinä joku muu, edes teoreettinen mahdollisuus ensiön ja toision sekoittua?

Vuotavalla arinalla totesin nimenomaan ennakoinnin toimivimmaksi selviytymistavaksi, joskaan kovin hyvin sekään ei toiminut. Ennakointi minun tapauksessani tarkoitti sitä, että pidin koko ajan ensiön niin pienellä kuin kattila suostui palamaan. Tiettyyn rajaan saakka tämä esti palon riehaantumisen täysin ylitehoille, mutta useimmiten ei.

Yhden selkeän eron tiiviin ja vuotavan arinan välillä olen huomannut sytyttämisvaiheessa. Sytyttäessä puhaltimen käynnistämisen jälkeen vuotavan arinan kanssa liekki hyvin helposti sammuu. Puhallin ikään kuin puhaltaa sen sammuksiin. Tiiviillä arinalla lähtee nätisti palamaan arinan aukon kautta oikeastaan ilmamäärästä riippumatta, myös hyvin pienellä ilmamäärällä. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että ilma menee palotapahtuman ohi osallistumatta siihen ja liekki tukahtuu ilman vähyyteen. Onko sinun kattilasi helppo sytyttää?

Toinen todella selkeä vuodon indikaatio tuntuu olevan ilmamäärä. Kun kaikki ilmamäärä menee oikeaan paikkaan, on (ensiö)ilman tarve vain murto-osa siitä, mitä kattila haukkoi reippaalla vuodolla. Onko sinun kattilassasi ensiöilma suunnilleen tehtaan säätöarvoissa?

[Urpo82]

Eilen poltellessa pesässä oli paljon pienehköä puuta. Laitoin huvikseni tehon 2 tasolle eli kattila kävi lähes täydellä puhallus teholla. Savukaasujen lämmetessä yli 210asteen alkoi piipussa resonointi eli tuntui kuin piipussa olisi ylivetoa. Laitoin piipun/räjähdysluukun väliin puukon eli 260mm luukku oli n.20mm auki ja näin sain piippuun ohivuotoa. Veto kattilassa tasoittui ja resonointi loppui. Toistin tämän tilanteen vielä varmistaakseni että kyseinen tapahtuma johtui piipun liiallisesta vedosta.