Veda 35M toisiopalo tukahtuu - Neuvoja?

[Iskä]

No niin, iskän hommat tältä päivältä tehty, eli pirtissä alkaa olla hiljaista. Laitanpa tähän hiukan tämänpäiväisiä kokemuksia. Yritin lukea eiliset läksyt; poistin jakajan puhaltimen jälkeen, eli palautin tehtaan jälkiseksi, nuohosin tuubit ja asensin vielä sellaiset aaltopeltisuikaleet palokaasujarruiksi. Ilman jarruja meinaavat klapit lähteä vedon mukana pesästä. Vedonrajoitin lukemaan 20 Pa ja vedonrajoittimen ja kattilan välissä olevalla läppäpellillä pieni ahdistus putkeen. Puhaltimen kierroslukua säädän tyristorisäätimellä, jossa on 3/4-kierroksen, eli 270° säätöalue (käytän näitä termejä seuraavassa kirjanpidossa, aika lasketaan puhaltimen käynnistämisestä). Sitten palamaan.

Ajanhetki        Savukaasu              Kommentti
0 min                                         10 kg pientä sekapuuta pesään, sytytys, puhallin 135°
10 min            230°C
20 min            250°C
30 min            225°C                    hiilet ja palamattomat keskelle, 20 kg keskikokoista koivua pesään
40 min            340°C                    puhallin 90°
50 min            330°C
60 min            325°C
70 min            320°C
80 min            300°C
90 min            275°C                    Kohennetty, ei vielä palanut läpi hiilloksesta
100 min          270°C
110 min          245°C
120 min          210°C
3,5 h             110°C                    Pesä tyhjä, puhallin käy hiilet ja palamattomat keskelle, 16 kg keskikokoista
                                                koivua pesään
5 min lisäyksestä  190°
1 h lisäyksestä     235°
2 h lisäyksestä     140°C               Puuta hieman jäljellä, mahtaisikohan tunnin vielä puhallin pyöriä.

Saldo: Ensimmäisen 3,5 h keskiteho (30kG x 4,1 kWh/kg) / 3.5 h = 35 kW sisältäen syttymisen ja hiillostumisen, eli puitten lisäämisen jälkeen on käynyt todella hurjalla teholla. Tämän toki näkee savukaasuistakin. Huomasitte varmaankin, että puitten lisäämisen jälkeen pienensin huomattavasti puhaltimen nopeutta.
Toisen lisäyksen jälkeen parin tunnin ajan keskiteho noin 20 kW. Savutus oli aluksi aikamoista, mutta väheni niin, että kahden tunnin kohdalla jäljellä ole enää vesihöyryä. Tuossa kun nuo tulokset on näkyvillä, niin voi varmaan aika helposti huomata, millä tehoa säädettiin: latauksen koolla. Tuo 20 kg lataus oli keskikokoista puuta ja hiillostui aika sopivaan tahtiin, eli hiillos ei ehtinyt palaa loppuun ennen kuin uutta hiillosta syntyi. Toisen lisäyksen puut olivat hiukan turhan suuria latauksen kokoon nähden ja siinä selvästi kävi niin, että hiillos loppui alta ja isot puut eivät ehtineet hiillostua ajoissa.

Huomiselle ajattelin tehdä sellaisen muutoksen, että laitan toisiopesään arian aukon takapuolelle poltetun reikätiilen puolikkaan pakkaa sekottamaan. Poltan kynsitulet silmämäärin hyvän näköisella ilmamäärällä ja pienennän puhaltimen kierroksia tämänpäiväisestä puitten lisäämisen jälkeen. Katsopaanpa, miten siinä sitten käy.

[Iskä]

Tässä aloittaja iskä lämmittää neljättä kautta, eikä uuni pelaa. Mittaamalla asia ei korjaannu. Ei myöskään vedonrajoittajalla. Ensiö ja toisiolmat pitää erottaa niin että toisen säätö ei vaikuta toiseen. Ehdotan reilua toisilman lisäämistä.

Mielestäni tässä ollaan hyvin asian ytimessä. Harjoiteltua on tullut, mutta ihminen on omalle tekemiselleen sokea.

Minulla on perustiedot puun polttamisesta, mutta asiat eivät ole siinä määrin selkäytimessä, että pystyisin täysin yhdistelemään asioita mielessäni. Tarvitaan monta kokeilua, ja sitten vasta välähtää.

Onko sinulla ehdotusta, miten lisäisin ensiöilmaa toisioilmaa? Laitanko toisen puhaltimen? Minulla on kyllä yksi ylimääräinen varastossa..

[Iskä]

Ton aiemman linkin manuskan mukaan pannulla olis muuten 5 vuoden takuu. Iskä ehtis sit viel saada homman suhteen paljonki tehtyä. Vaiks koko vehkeen takas, mikäli tehtaan ukotkaan ei saa tota pelaamaan, ilman omatekoisia muutoksia tietty. 

Tämä havainto on tullut itsekin tehtyä. Tämä asia taitaa tosin olla enemmän tuotevastuun kuin takuun alainen.

Itte Maanselkä, jolla on yli kymmenen vuoden käyttökokemus 35M-mallista kävi täällä katsomassa polttoa ja totesi, ettei ole mokomaa ikinä nähnyt. Korjausehdotus oli, että puhallin pois ja uusi täyttöluukku vedonsäätöräppänöillä, eli kattila vapaavetoiseksi. Idea tuli siitä, kun sanoin, että vapaalla vedolla palaa, mutta puhaltimella ei. En ainakaan vielä ole lämmennyt ajatukselle, vaikka tämän kattilan tuotekehitykseen olen omatoimisesti kovin paljon osallistunutkin täällä kotilaboratoriossani.

[seppol]

Miksi haluat ensiöilmaa lisää. Se lisää puun kaasuuntumista ja samalla tehoa. Savukaasut on nyt jo 100 astetta liian kuumat. Kattilan jäähdytysteho (konvektio) ei pysty parempaan käytetyllä veden lämpötilalla.
Tärkeintä on että palaminen tapahtuu kunnolla ja löydetään lääkkeet jos jotain erikoista sattuu.

[jupekoo]

Joo omallekin kohdalle on monta kertaa käynyt niin että mikkään puhaltimen säädöt ei toimi, mutta kun pistää puhaltimen sammuksiin ja jättää yläluukkua raolleen niin palaa nätisti. Jotenkin mun mielestä liittyy ensiöilman kulkureittiin siä yläpesässä. Ei ainakaan mitään lisä puhaltimia saa vissiin nytkin liikaa ensiöilmaa.

[repa]

Ilmeisesti savukaasuimuri imee savukaasuja kattilasta ja savukaasupuhalin puhaltaa savukaasuja hormiinpäin.

Aloittajalla se arinalevy tulee aina vääntyilemään ja se suuri toleranssi on sitävarten ettei se riko kattillaa
laajetessaan ja vääntyillessään. Tuhka on turvallinen tiivistysaine. Omaan kattilaani laitoin rosterista irtosiivuja
arinan alle tukkimaan suurimpia rakoja ja paljon tuhkaa päälle.

Monivammaisen kattilan "tulille"saaminen on aina hankalaa, ja nämä foorumi"konsultit" usein johtavat jopa harhaan.

- vedonsäätimet ja vedonrajoittimet voit vaikka hitsata umpeen, niillä ei ole mitään tekimistä ongelman kanssa

- jos palamisen edellytykset ovat persiillään, ei analysaattoreista eikä lambdoista ole mitään hyötyä

- toisioilmakanavan yhdistäminen ensiöpuhaltimeen on huono idea, ilmat ikäänkuin wowvaavat helposti keskenään,
 alkuperäinen toisioilmajärjestelmä toimii tasaisemmin koska palotilassa on suurinpiirten vakiona pysyvä paine (veto)
 ( jos aikaa ja intoa riittää niin toisiolle oma puhallin, joka säätyy samalla säätimellä kuin ensiöpuhallin, kuristuksilla
tasapainotus ilmamäärille )

- teoriassa ensiö/toisio ilmojen suhde on 50/50 mutta käytännössä ei, koska varastopesässä harvoin tapahtuu oikeaoppista
 kaasutusta. Monet "kaasutuskattilat" toimivat useimmiten kuin alapaloiset, pilkkoutumattomat yhdisteet palavat vasta
 palotilassa. Kattilan valmistajatkin tekevät palotilat sellaisiksi että hiukkaset palaisivat siellä loppuun.

- palamattomaton hiili värjää liekin tummanpunaiseksi, pilkkoutumattomat hiilivetyketjut (phenolit eli tervat )
 värjäävät liekin keltaiseksi, palamisääni on "puhiseva"

- täydellisesti kaasuuntunut kaasu palaa sinisellä tai värittömällä liekillä, palamisääni on "sihisevänritisevä",
 lievästi jopa pelottava ( vrt. isohko kaasutoho tai -hitsausliekki )


Miksei toisiopalo syty tai sammuu kesken?

Ensimmäinen edellytys on että arinalla riittävän kuumaa eli niitä hehkuvia hiiliä

- siksi niitä alkutulia neuvotaan tekemään
- ensiöilman virtaus voi olla liian voimakas, jäähdyttää prosessia ja kuluttaa hiilustan puiden alta. Puut voi
 tietty palaa jotenkin mutta palotilaan tulee liian kylmää savua, joka ei syty
- kun arinalla ei ole kunnollista hiilustaa niin varastopesän virtausvastus pienenee, jolloin ilmanvirtaus lisääntyy
 ja aiheuttaa lisää "huonoapalamista" sekä toisaalta sitten suhteessa pienentää toisioilmaa jos ne on samanpuhaltimen takana
( itse asiassa omassa kattilassa käytän juuri tuota ilmiötä tasapainottamaan virtauksia eli eräänlainen itsesäätyvyys,
 sen toimiminen vaatii helvetin hyvää tuuria )
- noilla puhaltimilla virtausmäärät vaihtelee vastapaineen muuttuessa, sitä Seppol kaiketi yritti sanoa tuolla
pullo-vertauksella, pelkät paine-erot tai läpänasennot ei kerro paljoakaan virtausmääristä
- sytytyksen alussa kannattaa toisioilma sulkea, se vain jäähdyttää palotilaa eikä tässävaiheessa vielä paranna palamista
 alussa varastopesästä "karkaa" palamatonta happea riittävästi

Time is up, have to go. Myöhemmin lisää

[Rampe]

toi vedan kattila toimi kyl ihan kohtuu hyvin ihan alkuperäisenäkin, vaikka on vähän herkkä kelien muutoksille ja puun laadun vaihtelulle sekä vissiin missä asennossa tähdet on. Yksi huonoimmista ominaisuuksista on toi ensiöilmän säätö. Siinä puhaltimen tuottama ilmavirta avaa läppää jonka ohi samalla virtaa, ja läpästä lähtee tanko jonka varressa on paino jonka paikkaa muuttamalla läpän aukeemaa voidaan säätää. Mun mielestä huono systeemi,koska läppä lepattaa kokoajan. Tähän vaikuttaa esim. pesän palotapahtuma ,ulkona käyvä tuuli. Ja kun tuo läppä heiluu niin ilmavirta ei ole tasainen eikä myös palo. Omaani tein läpän säädöstä eri version, palaa vakaammin.

Se on melko monimutkaisesti tehty tuo vedan läppäsysteemi ja hölmöstikin, kuten kerroit. Sitä jo joskus aikaisemmin tuli pähkäiltyä kyllä.

Jos siihen puhaltimeen tulee säätö ja sulkuläppä, niin mun mielestä fiksuin versio on se mitä kespes kattilassa käytetään. Toimii kun junan vessa. Imupuolen putkessa sisäänaukeava läppä. Yläpuolella rajoitinruuvi.

[25mottia/v]

Pala palalta käänteismaailmankuvani on tarkentunut. Kiitos kattilahankinnan, täältä lukemieni ja löytämieni pineiin jalokiviin verrattavat ajatelmat/ tietotiivisteet. Siihen omaa aivojumppaa ja yritys/ erehedys-toimintaa. Sekä valtava määrä pikkupoikamaista loputonta uteliaisuutta. 
esim. nyt loksahti paikoilleen miksi yläosasta ensiöilmaa syöttävä käänteinen pelaa yhtä hyvin kuin alaosaan puhaltava "ihanne"rakenne...  no yläosaan puhaltava pystyy kituuttamaan isompaa puumäärää ja pitämään sitä hiilikerrosta isompana .. Kun ei tehopuhalluksella polta sitä pois.  Eli kaasutukselle erinomainen asia. 
kippis omalle pannulle.  Se "huti" ilmansyöttö onkin ihan ok. 
Olen pystynyt aivoistani kiteyttämään tällaista:  Jos saadaan hyvä kaasutus + tuhti hiilikerros jonka läpi kaasu kiskotaan, on sen koostumus lyhytketjuisempaa ja kai häkäpitoisempaa  pystytään se "flashilla" polttamaan eli juuri kuten käänteinen pelaa.
Jos hiiliä ei paljoa ole, ollaan alapaloisemmassa maailmassa.  Silloin toisiopalo on pidempi ja tummempi. Oletettavasti yhtä hyvä paloltaan mutta vaatii enemmän tilaa ja aikaa. 
Yläpalotilaiset tiilitakat ym. on pelanneet sillä vuosikymmeniä ja hyvä palotulos niissä on.  toisiopalo on tummaa, liekkimassa on iso ( katsokaa esim. takkaleivinuunin yläluukusta, jos yläuuni on toisiopalotilaksi tehty)
Eli käänteisen koko taika tiivistyy alueelle 10 senttiä arinan ylä- ja alapuolella.
Foorumin jäsenaikanani olen mielestäni saanut aika paljon kestävää tietoa näistä ilmiöistä.  Oma pää on niistä sitten muovannut kuvaa ja visuaalisia malleja "otsan taakse"    Tällainen on maailman paras tapa oppia!

[Iskä]

Miksi haluat ensiöilmaa lisää. Se lisää puun kaasuuntumista ja samalla tehoa. Savukaasut on nyt jo 100 astetta liian kuumat. Kattilan jäähdytysteho (konvektio) ei pysty parempaan käytetyllä veden lämpötilalla.
Tärkeintä on että palaminen tapahtuu kunnolla ja löydetään lääkkeet jos jotain erikoista sattuu.

Tarkoitin tietysti toisioilmaa, josta tuossa lainaamassani pätkässäkin mainitsit. Myöhäinen ajankohta, ajatukset klimpissä. Editoin kysymykseni.

[seppol]

Jos on paineista ilmaa, se on aina jaettavissa kahteen osaan toisistaan riippumatta yksinkertaisesti kuristamalla. Tämä edellyttää paine- ja tilavuusreserviä jaettavalla puolella. Ei niin, että mitataan toinen esimerkiksi ensiö ja sitten säädetään jaettavaa ilmamäärää tai painetta, kuten kespesissä näyttäisi olevan.
Saattaa se joskus toimiakin, sanoi kaverini motosta.

Kaikki kattilat saa toimimaan joko luonnollisella vedolla,  savukaasuimurilla tai ilmapuhaltimella edellyttäen että käytetyn menetelmän paine-ero ja ilmamäärä, siis teho, ovat riittävät. Tähän järjestelmään ei sovi vedonrajoitin sellaisena, kuin se näissä kirjoitelmissa on ollut.  Se katkaisee hormin alipaineen juuri silloin kun sitä tarvittaisiin.

Tässä on jonkinlainen vastaus Iskällekin. Jos vetoa Markun ohjeiden mukaan rajoitetaan ennen uunia, mitään ei ole tehtävissä. Nyt hän tietenkin vastaa että mittaamalla tuo selviää ja aina rajoitinta voi säätää.

[Iskä]

Yhdistelmä säädetään siten, että vedonsäätimestä (ensiöilma)  valitaan haluttu veto asteikolta, ja imuri säädetään teholle jossa vedonrajoitin alkaa juuri aueta. Vedonrajoittimen asetukseksi voi valita 20Pa.

Tässä neuvossa on sellaista tyyliä, josta minä tykkään, eli konkreettinen ohje. Käytännön sovellutuksesta vielä hiukan tarkennusta. Vetohan vaihtelee voimakkaasti yhdelläkin polttokerralla hormin lämpötilan mukaan. Sytyttäessä vedonrajoitin ei aukaise läppäänsä ollenkaan, kun täyden palamisen vaiheessa luukku saattaa olla täysin selällään. Missä kohtaa palamista säätö tehdään?

[Iskä]

Eilen vaakatasoon asettuessa pasahti päähän ajatus. Minähän olen tässäkin ketjussa monta kertaa toistanut, että on päiviä, jolloin tuntuu, että kattila palaa vain vapaalla vedolla luukku auki ja puhaltimella sammuu heti.

Eilen tarkkailin palamista hyvin tarkasti. Sytyttäessä annoin ensin palaa vapaalla vedolla hyvän aikaa myös ohituspelti suljettuna, eli konvektion kautta. Tuossa vaiheessa liekki oli kirkas ja savuton. Luukun sulkemisen ja puhaltimen käynnistämisen jälkeen liekki muuttui radikaalisti pienemmäksi, tummemmaksi ja savuisemmaksi. Aiemminkin olen monesti todennut, että palamisesta ei puhaltimella saa millään samannäköistä kuin vapaalla vedolla.

Meneekö tämä ajatus niin, että vapaalla vedolla kattila vetää riittävästi myös toisioilmaa. Puhaltimen käynnistaminen sotkee painesuhteet, eli vähentää kattilan sisäisen ja kattilahuoneen välisen paine-eron liian pieneksi toisioilman imemiseen ja palaminen kärsii?

Kattilahan toimitetaan normisti ilman puhaltimen kierroslukusäädintä, eli oletuksena on soittaa koko ajan täysillä ja sillä painepuolen läpällä koittaa hoitaa virtausta pienemmälle. Eilen puhaltimen kierrokset lienevät olleen noin kolmasosa täysistä ja silti näyttää tältä.

[Iskä]

Se katkaisee hormin alipaineen juuri silloin kun sitä tarvittaisiin.

Mitä ajanhetkeä tarkkaan ottaen tarkoitat?

[Markku]

Missä kohtaa palamista säätö tehdään?

Vedonrajoittimen säätö tehdään silloin kun palotapahtumaa ei ole savukaasuimurin tuoton mukaan. Vedonsäätimen perusasetus kokeilulla ensiöilman määrän suhteen.

[25mottia/v]

Välikevennys. Mukava katsoa nojatuolista.  Aika hyvin kuvaa käänteispaloa, toivon ettei ole muokattu...

https://www.youtube.com/watch?v=r8IGMwcyRNA