Veda 35M toisiopalo tukahtuu - Neuvoja?

[markkulievonen]

Yleensä toi veda on toiminut pirun hyvin kunhan ei yritä saada savun lämpöjä turhan alas. Tällä ei tahdo päästä noihin arvoihin mitä ilmoittelee atmosten ja muiden kehittyneenpien kattiloiden käyttäjät. Savujarrut on paikallaan niin lämmöt tällä hetkellä noin 250 astetta, ja ei savuta.  tolla toisioilma läpän säädöllä on sen verran kumminkin vaikutusta että jos on kiinni niin savuttaa ja jos vähän tai reilusti auki niin ei savuta.

No, samoissa lukemissa pyörii atmoksenkin savukaasujen lämpötila. Siis täydellä teholla +250C ja erikoisesti koko pesän polttoajan. Juuri ennen lisäystä,- hiillos on palanut puhki, niin savukaasujen lämpötila putoaa +230C ja tässä vaiheessa kun lisää puut, niin ohituspeltiäkään ei tarvitse avata.

Niin, tämä DC40GS on kuiva konvektiotilaltaan lämmittäen palamiseen tarvittavan toisioilman ja siksi korkeahkot kaasujen lämpötilat. Mutta, sitä olen ihmetellyt, miten lähellä on muidenkin  "kehittyneiden" kattiloiden savukaasulämpötilat.

Niin, tällä hetkellä poltan kuivaa haapa / leppä puuta ensiöilman säädetty virtausaukko on n 20cm2 ja toisioilman 40cm2. Huomaappa mikä suhde ja  miten paljon toisiopalaminen vaatiikaan happea palaakseen korkeassa lämpötilassa. Voin kertoa, ettei kattila likaannu muualta kuin pesästä ja siellä onkin  1mm pikikerros j akauttaaltaan aina keramiikkaa myöten. Kertaakaan en ole puhdistanut koko pesän reunoja, koska pikedentyy kuitenkin ja toisaalta ei merkitystä.

[markkulievonen]

Tuttava kertoi, miten esim. atmokseen saa suutinkiven virosta halvemmalla kuin täällä myytävän massa aineen. Aine lie melkokallista. Suutinkivi virossa maksaa alle 100€ ja löytynee myös kaikkiin siellä myytäviin kattilamalleihin.

[jupekoo]

Jos iskä on viä linjoilla niin jotain perus tietoja viä. eli piippu 200mm schiedel 5.5m korkee joten hyöty pituus vissiin noin 4.7m. tämän takia veto lämpösillä keleillä liian heikko varsinkin kun savujarrut paikoillaan, nyt piipussa ollut tilapäinen jatko iv-putkee 1.5m jo puoltoista vuotta nyt riittää veto. Kylmillä keleillä vetoo oli liikaa joten on myös vedon rajoitin asennettu hormiin, toimii hyvin. Kyl täs ajan mittaan on ollu tilanteita laidasta laitaan, välillä savutti niin pirusti ei syttynyt toisiopalo, toisinaan kävi kuin höyryveturi kauhee humpsutus eli ylä pesässä liian kova roihu ja kun meni ensiöö pienentään niin tuli viä lisää savua kun toisiopalo hyyty kokonaan. ei oikeen oo viä kokemusta massojen kestävyydestä, mutta nyt paikallaan oleva arina kivi on tehty rälläkällä venäläisistä tulitiilistä ja hyvin näyttäs kestävän. Toi suutinkivi mikä eilen valoin on ihan weberin tulenkestävää valumassaa , saa nähdä kestääkö

[jupekoo]

Kun saan osat valmiiksi ja paikoilleen niin otetaan muutama kuva ja laitetaan näkyviin.

[Iskä]

Niin, välttämätöntä on saada puhaltimelta toisioilmaa kaasujen palamiseen. Lisäksi tämä vaatii tarkan säätämis mahdollisuuden. Uskon, miten suurin syy savuttamiseen on juuri tässä tekijässä.

Syy, miksi tein kotelon, jolla puhaltimen ilma jaetaan ensiölle ja toisiolle oli, että aloin epäillä, onko ylipäätään mahdollista, että samaan aikaan pesään lykätään paineella ilmaa ja toisesta reiästä pitäisi lisäksi mennä vapaalla vedolla ilmaa sekaan. Tämä epäily perustui havaintoihin ja mutuun, ei paineolojen mittaukseen, eikä loppujen lopuksi edes erityisen tarkkaan pohdintaan tämän mahdollisuudesta/mahdottomuudesta. Oli helpompi kokeilla kuin ajatella.. Vaikuttaisi siltä, että ajatuksestani oli ainakin puolet oikein, sillä toiminta on tuon humputuksen osalta rauhoittunut, mutta se perusongelma, eli palon tukahtuminen jäi.

Ymmärsinkö oikein tuon sinun ajatelmasi, että sinunkin mielestäsi toisio pitää syöttää nimenomaan puhaltimella, vai ylipäätään toisio pitää syöttää jollakin tavalla?

[Markku]

Näistä kaikista ongelmista pääsisi eroon, kun asentaisi savukaasuimurin ja alipaineella säätyväksi.
Alipaineen saisi halutulle vedonsäätimen saantona, siten savukaasuimurilla olisi vain riittävä tuotto (tilavuusvirta).
Näin säätyvät hyvin suunnitellut käänteispalot, merkkejä tuskin tarvitsee mainita.

[Iskä]

Jos iskä on viä linjoilla niin jotain perus tietoja viä. eli piippu 200mm schiedel 5.5m korkee joten hyöty pituus vissiin noin 4.7m. tämän takia veto lämpösillä keleillä liian heikko varsinkin kun savujarrut paikoillaan, nyt piipussa ollut tilapäinen jatko iv-putkee 1.5m jo puoltoista vuotta nyt riittää veto. Kylmillä keleillä vetoo oli liikaa joten on myös vedon rajoitin asennettu hormiin, toimii hyvin. Kyl täs ajan mittaan on ollu tilanteita laidasta laitaan, välillä savutti niin pirusti ei syttynyt toisiopalo, toisinaan kävi kuin höyryveturi kauhee humpsutus eli ylä pesässä liian kova roihu ja kun meni ensiöö pienentään niin tuli viä lisää savua kun toisiopalo hyyty kokonaan. ei oikeen oo viä kokemusta massojen kestävyydestä, mutta nyt paikallaan oleva arina kivi on tehty rälläkällä venäläisistä tulitiilistä ja hyvin näyttäs kestävän. Toi suutinkivi mikä eilen valoin on ihan weberin tulenkestävää valumassaa , saa nähdä kestääkö

Täällä ollaan. Tuolla ylempänä jo mainitsinkin omasta piipustani, että on D180 ja 7 metriä pituutta. Oman tuntumani mukaan vetää reippaasti.

Miten olet päätellyt, että vetoa on ollut liian vähän ennen piipun jatkamista? Millaiset savukaasujarrut sinulla on? Nuo sinun lämpötilasi kuulostavat alhaisilta, kun olen vanhoilla sik-sak-jarruilla tottunut koivua polttaessa melkein 400°C tasoon. Muuten kokemuksesi kuulostavat kovasti tutuilta. Esimerkiksi pienikokoisen sahaustähteen polttoyritykseni ovat päättyneet katastrofiin. Samoin olen päätynyt siihen lopputulemaan, että ilmaläppä painoineen voimistaa humputusta vatkatessaa ylös alas. Ilmeisesti läppä ei sinulla nykyisellään enää sulkeudu puhaltimen sammuessa?

[jupekoo]

Mun mielestä alapalo kattila niinkuin esim veda tai meidän entinen arimax 25 ei tarvi toisiolle puhallinta, täällä on ainakin kova imu siinä vedan toisioilma reijässä. kyllä sitä on välillä miettinyt kuinka on mahdollista että se imu säilyy siä kun yläpesään painetaan ilmaa puhaltimella. mut jos se johtuu siitä että iso piippu kova veto sekä korvausilmaputket on 2 kertaa 160mm. Mutta käänteispalo ilmeisesti tarvii toisiolle puhaltimen, niissä on ilmamäärien suhde erilainen.Ilmaläpän varressa on viä sen verran painoa että sulkeutuu kun puhallin sammuu, se toppari rajoittaa vain kuinka paljon läppä aukee kun puhallin on päällä eli läppä nojaa aina säädettävää topparia vasten kun puhallin pyörii. Noita jarruja on erilaisiakin versioita, alkuperäiset vekkimalliset hakkasin suoraksi ja väänsin sitte kierteelle. Tämä versio alentaa myös lämpöjä mutta virtaa paremmin. Tällähetkellä on isoja prikkoja hitsattu vinoon vuoronperään vastakkaisiin suuntiin tankoihin jokka roikkuu siä putkissa. Keväällä, kesällä ja syksyllä kattila ei toiminut savujarrujen kanssa, nyt toimii. Toi sun piippu on varmaan mitoitukseltaan parempi kuin mun, vetoa tosiaan luulis olevan aika reilusti.

[Muukalainen]

Näistä kaikista ongelmista pääsisi eroon, kun asentaisi savukaasuimurin ja alipaineella säätyväksi.
Alipaineen saisi halutulle vedonsäätimen saantona, siten savukaasuimurilla olisi vain riittävä tuotto (tilavuusvirta).
Näin säätyvät hyvin suunnitellut käänteispalot, merkkejä tuskin tarvitsee mainita

Sama juttu tuli mullekin mieleen kun luin topiccia. Säädöt ensiö ja toisiouilma aukkoihin joilla hallitsee oikeat suhteet ensiö ja toisio palolle. Mitä ymmärtänyt niin parhaissa kattiloissa on sekä imu että puhallus ja ne kuuntelevat toisiaan. Palotapahtuma kattilassa tapahtuu vakio alipaineessa. Koko palotapahtuman ajan.

Itse miettisin oisko tosta pitkänpuun hargrassnerin konseptista jotain vinkkiä

http://www.hargassner.fi/80-tuotteet/168-klapi-20-60-kw-50cm-klapeille-2 linkki on lyhyelle mutta sen takaa löytyy pitkänpuun kattilat. Tuo sivusta ladattava olis hyvä kunhan ei olis niin suolaisen hintainen.

[markkulievonen]

Näistä kaikista ongelmista pääsisi eroon, kun asentaisi savukaasuimurin ja alipaineella säätyväksi.
Alipaineen saisi halutulle vedonsäätimen saantona, siten savukaasuimurilla olisi vain riittävä tuotto (tilavuusvirta).
Näin säätyvät hyvin suunnitellut käänteispalot, merkkejä tuskin tarvitsee mainita.

Juuri noin. Tarvitsisi vain suurehkon  muutoksen, mutta kokonaisuus paranisi. Ilmamäärien säätäminenkin olisi helpompaa jne...

[peteri]

Tuo käänteispaloinen ei tarvi toisiolle puhallinta kun se ilma tulee suutinkiven läpi niin siinä suutinkiven keskellä on niin kova virtausnopeus toisiopalon ollessa päällä ,että imee samalla toisioilmaa mukaansa mutta kun toisiopalo on poissa niin toisioilmankin virtausmäärä tippuu vähenee huomattavasti

[Iskä]

Mun mielestä alapalo kattila niinkuin esim veda tai meidän entinen arimax 25 ei tarvi toisiolle puhallinta, täällä on ainakin kova imu siinä vedan toisioilma reijässä.

Oletko joskus kokeillut esimerkiksi paperinpalalla toisioaukon edessä, onko veto koko ajan sisäänpäin? Minulla vaihteli koko ajan ja tiheästi. Ei nyt ehkä ihan 50 Hz, mutta melkein.

[markkulievonen]

Tuo käänteispaloinen ei tarvi toisiolle puhallinta kun se ilma tulee suutinkiven läpi niin siinä suutinkiven keskellä on niin kova virtausnopeus toisiopalon ollessa päällä ,että imee samalla toisioilmaa mukaansa mutta kun toisiopalo on poissa niin toisioilmankin virtausmäärä tippuu vähenee huomattavasti

Niin, mutta kaikki ilma, joka tulee pesästä suutinkiven läpi on rikasta  vähähappista kaasua. Normaali tilanteessa palavassa muodossa.
 Omaan kattilaan tein toisiopalo kamioon lisäosan, joka ohjaa palavan kaasun pyörteiseen liikeeseen. Niin, aikoinaan kun etsin säätöjä kattilan sytytysvaiheeseen, niin liian pieni hiilos / hiilloksen alhainen lämpötila pesän sytyttämis vaiheessa  teki mielenkiintoisen ilmiön. Sytytyksen alussa muodostui pienehkö hiillos ja liian hitaasti liian vähäisen ensiöilman takia, niin suutinkiven aukosta palaminen tyrehtyi, mutta kaasujen palaminen taas jatkui keraamisessa palokammiossa. Siis suutinreiässä ei ollut ollenkaan liekkiä, mutta taas palokammio lähes kauttaaltaan. Ilmiö kesti muutaman minuutin ja lämpötilan laskiessaedelleen toisiopalaminenkin sammui. Jos taas keramiikka olisi lämminnyt jo normaali lämpötilaan, joka on lämmitysvaiheessa, niin kammiossa palaminen olisi jatkunut normaallisti,- vaikka taas itse pesässä olisi riittänyt vain puun kaasuuntuminen.

Siis tuo havintoni vahvistaa sen, että toisiopalaminen etenkin sytytysvaiheessa vaatii myös hyvän pesän lämpötilan. Vaikka palamatonta kaasua syntyisi pesässä runsaasti / mustaa savua, niin kaasu ei mahdollistu palamaan alhaisen lämpötilan takia.

Tavallaan ristiriitainen tilanne riippuen kattilan rakenteesta. Jos nostatat pesän lämpötilaa / suurentamalla ensiöilmaa, niin taas tämä suurentaa kaasujen muodostumista. Siis  pesän / hiilloksen lämpötila tulisi olla mahdollisimman korkea, mutta nostattamatta puun kaasuuntumista. Juuri tuohon tekijään moni on liittänyt keramiikka vuorauksen ,- myös pesän alaosaan.

Samoin myös liian suurten puiden polttaminen voi alentaa hiilloksen lämpötilaa,- sen muodostumista ja siten huonontaa toisiopaloa.

[jupekoo]

 Lämmityksen ollessa meneillään toision veto on kyl aika voimakas. Tuttu ilmiö silti toi lepatus, tekee sen ainakin silloin kun yläpesässä on liian voimakas palo. En tiä mistä tarkalleen johtuu eli onko kyse siitä että toisioon tulee liikaa kaasuja ja ne palaa leimahdellen vai syttyykö osa kaasuista jo yläpesässä. Noi sun ongelmat ton kattilan kans ei varmaan johdu yhdestä syystä, asiaan vaikuttavat tekiät on kumminkin ajan mittaan muuttunut. Esimerkiksi paloilmojen säädöt, savujarrujen asennus, arinan vääntyily joka varmaan sekottaa palamisen kun reunoille tulee raot alapesään, arinakiven kuluminen eli reikä suurentuu  ja taas sekin vaikuttaa palotapahtumaan

[25mottia/v]

Peteri, osuit asiaan!  tarkoitat tietysti arinakiven sisäistä kanavista tulevaa toisioilmaa, eli kuvailet kaasuttimen toimintaa, kun ilmavirtaus kiihtyy, bensan imukin suuttimista kiihtyy.  Puit sanoksi homman, eli noin tekemällä saadaan itsekompensoivuutta kovasti, pienet ilmamääräheitot ensiossa kiskovat mukaansa toisiotakin eli virheitä kompensoidaan automaattisesti.  Mutta kun niitä koitetaan kupaakin erikseen kuristella niin ne vain sotkevat toinen toisiaan.  ( en siis puhu servoläppäsäädöistä) 
Imuri + toisiot dynaamisella alipaineella mahtikiven läpi = stabiili sekoitus, joka korjaa osaksi itsekin muutoksia.