Veda 35m

[jupekoo]

Mitään mittaksia en sen paremmin ole tehny, mut jotain selviä muutoksia on alkuperäiseen versioon nähden. Esim. palaa vakaammin, savujen lämmöt laski 250-300 asteesta 180-230 asteeseen, pesällinen palaa saman vajaa kolme tuntia kuin ennenkin, tosin nyt varastopesä on noin 10 litraa pienenpi kuin ennen. Kattilan tehosta ei oo mitään laskelmia, en oo punninnut puita. Minkäs kokosia on noi ilmansyöttö reijät noissa suutinkivissä tuollasissa 40kw kattiloissa. Mulla 6kpl 20mm reikää, ja itte pää reikä on 240x38.

[Iskä]

Mitään mittaksia en sen paremmin ole tehny, mut jotain selviä muutoksia on alkuperäiseen versioon nähden. Esim. palaa vakaammin, savujen lämmöt laski 250-300 asteesta 180-230 asteeseen, pesällinen palaa saman vajaa kolme tuntia kuin ennenkin, tosin nyt varastopesä on noin 10 litraa pienenpi kuin ennen. Kattilan tehosta ei oo mitään laskelmia, en oo punninnut puita. Minkäs kokosia on noi ilmansyöttö reijät noissa suutinkivissä tuollasissa 40kw kattiloissa. Mulla 6kpl 20mm reikää, ja itte pää reikä on 240x38.

Mitä alan miesten mieleen tulee tällaisesta tuloksesta? Juuri tänään on tuolla toisen Veda-ketjun puolella ollut puhetta siitä, että savukaasun lämpötila konvektion jälkeen riippuu vain lämmöntuoton tehon ja lämmöntalteenoton tehon välisestä suhteesta. 10 litran pudotus 150 litran pesässä on aika vähäpätöinen asia. Paloaika pysynyt samana, joten polton teho melko tarkasti myös.

Palokaasut taitavat pesän jälkeen kulkea nyt pidemmän matkan, joten entinen toisiopesän pohja lienee toimia osana konvektiota. Selittääkö tämä alemman lämpötilan vai mikä?

[jupekoo]

Luulisin että lämmöntalteen otto on nyt tehokkaampi, kun savut joutuu oleen kattilan sisällä hitusen kauemmin kuin ennen. Savut joutuu kiertään vähän aikaisempaa pidemmän lenkin sen toisiopalon tiili pesän takia, joten oletan että lämpöö siirtyy enemmän veteen kuin aikaisemmin. 4 lämmitys kertaa takana ja ei ole tarvinnut säätöihin koskea kertaakaan sen jälkeen kun eka poltolla pisti ilmamäärän sopivaksi. Vähän pelottaa että mikä on pielessä kun toimii noin hyvin.

[25mottia/v]

Magassa on 2X6 kpl noin 14 millin reikiä suutinkiven reiän sisälaidoilla.  Mutta niitä syöttävät 2 kpl ilmakanavaa ovat pienemmät kuin reikien ala yhteensä.  Muistista veikkaan että 30 mm reiät johtavat ilman noihin reikäryhmiin. Sitten on ne 2 kpl kissanluukkua jotka hiukan jarruttavat ilmankulkua. Ne ovat aika varmaan tarkoitettu takaiskuksi kunnjoskus kattila haluaa tussauttaa. Kaasuuntuvan aineen käytös ja jonkun kurkkauksen ym. aiheuttama hkellinen sammuminen se tussauksen tekee, ei kattila.
Kiven pääaukon koko jäi mittaamatta silloin otin nuo reikämitat ylös ehkä vuosi sitten.  Kun on ulkolainen kattila ja mallit muuttuu, niin ajattelin että 10 vuoden päästä ei ehkä saa varaosia ja sitten on omavalmisteen suutinkiven aika. Itse en kovin hinkua sen tekoon mutta olisi siinä oma mielenkiintonsa.

[markkulievonen]

Luulisin että lämmöntalteen otto on nyt tehokkaampi, kun savut joutuu oleen kattilan sisällä hitusen kauemmin kuin ennen. Savut joutuu kiertään vähän aikaisempaa pidemmän lenkin sen toisiopalon tiili pesän takia, joten oletan että lämpöö siirtyy enemmän veteen kuin aikaisemmin. 4 lämmitys kertaa takana ja ei ole tarvinnut säätöihin koskea kertaakaan sen jälkeen kun eka poltolla pisti ilmamäärän sopivaksi. Vähän pelottaa että mikä on pielessä kun toimii noin hyvin.

Tuokin on totta, mutta merkittävin syy savukaasujen lämpötilan alentumiseen on hallittu kaasuuntuminen. Ennen pahimmassa tapauksessa  lieskat lie olleet konvektioputkissa.

Eli nyt palaminen on sillä tasolla, jota tukee myös konvektioputkien pinta-ala / lämmön siirtyminen. Mutta,- eikö tehtaalla ole ollut kiinnostusta / tietoa kattilan ongelmista ja näinkin ratkaisevasti ongelman korjaamisesta. Uskon, jos tehtaalla valmistusvaiheessa tehtäisiin nuo muutokset, niin kustannuksetkin jäisivät vähäisiksi.

[seppol]

Taas olen markkulievosen kanssa samaa mieltä. Nyt palaminen tapahtuu oikeassa paikassa ei toisiopesässä. Se kuumenee aikaisempaa enemmän ja siirtää lämpöä lävitseen veteen. Sehän lienee veden ympäröimä.
Konvektiossa ei enää tapahdu palamista, vaan se toimii vain nimensä mukaisesti lämmönvaihtimena. Jos aikaisemmin palaminen jatkui koko konvektion matkalla, kaasut kuumenivat eivätkä jäähtyneet siinä. Onnittelen.
Samalla lähestytään sitä tilannetta, että veden lämpötila ei saa vaikutta palamisen tehokkuuteen.
Toisioilma kuumenee ja samalla jäähdyttää arinaa.

[jupekoo]

Jaaha, tuli tehtyyä viä muutos vedan toisiopalon pesään. Eka versio oli tilapäinen kokeilu jossa tulitiilet piti asetella yksitellen paikalleen. Tein siihen sellasen korin että kaikki tiilet voi asetella siihen ja työntää kokonaisena paikalleen tai ottaa vetämällä pois nuohousta varten. Jotain muuttu, palaa eritavalla kuin aikaisemmin. Oli vissiin aikaisemmin pieni ilmavuoto arinan ja etuluukun välissä, joten toin arinaa muutaman millin eteenpäin niin nyt tiiviste painautuu kunnolla etuluukkua vasten. Toinen asia mikä muuttu oli toisiopesän koko, kavensin sitä hiukan ja lisäsin pituutta. Tosiaan palaa nyt erilailla, jouduin pienentään ensiöilmaa noin 20% toisiopalo hemmetin voimakas koko tiilinen toisiopesä hehkuu tulipunaisena, mutta savun lämmöt tippu entisestään. Saas nähdä kestääkö noita lämpöjä kuinka kauan.

[jupekoo]

Joo tässä on ny tovi menny noilla uusilla systeemeillä, ei ny muuta muutoksia kuin että yläpesään tulitiililaatat sivuille vinosti että puut valuu paremmin arinalle. Vähän on ongelmiakin ollu, esim. puitten holvaus, välillä palaa liian nopeasti etupäästä ja välillä takapäästä. Tämä heikentää palotapahtumaa. Vaikka pääsääntöisesti palaa hyvin ja puhtaasti on silti tuntuma että tehot on laskenut. Ensiöilman lisäys tehojen noston toivossa lähinnä aiheuttaa sen että  yläpesän puuvarastoon palaa kolo ,eli holvaa. Suo siellä, vetelä täällä.

[jupekoo]

Nyt kun näitä pakkasia on ollu ja kiinteistön lämmitys haukkaa tehoa samalla kun yrittää varaajaa kuumaksi on alkanut tuo lämmitys homma venyyn turhan pitkäksi. Kolme pesällistä joutuu polttaan eli noin 10 tuntia. Eli tohon aikasempaan viestiin viitaten lisää tehoa tarvitaan. Täytyy varmaan toisiopesää muuttaa että liekit ei pyöri siä liikaa vaan pääsee lähemmäs konvektioo. Tälläi ehkä saadaan lisää tehoa mutta luultavasti myös hyötysuhde heikkenee. Uuden mittarin mukaan savun lämmöt nyt 240-270 palaa puhtaasti ja hyvin mutta ei oikein tunnu tulevan tehoja. Puu on edelleen tänä talvena kaadettua pystykuivaa mäntyä, ei ehkä parasta energia sisällöltään. Kokeilen lauantaina että otan pari kivee pois toisiopesästä, että saisin savun lämmöt nouseen noin 300-350 josko sitten alkais tehoja löytyyn. Tiedän, ja ketuttaa kun samalla hyötysuhde kärsii.

[seppol]

Tässä, niin kuin muuallakin tehoa saadaan talteen vain sen verran, kuin on vastusta. Jos lämmönvaihtimen teho on pieni, lisätehoa ulos ei saada palamisen tehoa lisäämällä.

Tilanne on vähän sama kuin autolla ajettaessa liukkaalla jäällä. Kiihtyvyyttä saadaan vain kitkakertoimen verran, Moottorin tehon lisääminen ei auta.

[markkulievonen]

Olethan huomioinut kattilan  tehon. Veda 35 nimellisteholtaan 35kw. Miten suuri varaaja on käytössä?

[jupekoo]

Sitä olen itsekin ajatellut että lämmönvaihtimen siirtokyky ei ole vedassa kovin hyvä, aika lyhyet noi 6kpl putkia. Varaajan koko 2.5m3

[jupekoo]

Joo tässä pari kuvaa uusimmasta arinasta, ja toivottavasti viimeisestä. Aikaisempi arina toimi hyvin mutta vei jonkun verran tilaa varastopesästä joka ei mikään kauheen iso ole. Toinen ongelma oli itse valetun suutinkiven kestävyys, weberin valumassa noin kuukauden käytön jälkeen tuntuu aikas hauraalle ja kivi yhdestä kohtaa poikki. Oli toki vielä yhtenä kappaleena ja pysynyt mitoissaan mutta reunat murenee sekä haperon oloinen, on kyllä olemassa kalliinpia valumassoja mutta ei riitä mielenkiinto montaa kokeilua tehä. Täs uudessa arinassa on ihan vaan valurauta arina suutinkiven virkaa ajamassa, maksaa noin 9 euroo. Toisioilma syötetään 60x40 putkilla arinan alle, putkissa 10 kpl 12mm reikää.

[Iskä]

Sinullapa on kiinnostava arinakokeilu. Teräksen kanssa muodon tekeminen onnistuu valukokkareita helpommin, mutta pitkäaikaiskestävyys voi olla haastavaa.

Minulla on arinakiven reiän päällä pitkittäin lattarauta estämässä tukoksia. Ihan tarkkaa ajankohtaa en muista, milloin olen viimeksi vaihtanut, mutta vuotta ei ole ollut missään tapauksessa. Lähtökohta oli 10x50 latta ja tällä hetkellä alkaa olla keskeltä hyvin hento. Materiaali kesii kuumimmasta kohdasta paksuina laattoina.

Mielenkiintoista kuulla, miten kauan sinulla kestää.

[savonhumu]

Tuota onko kukaan kokeillut tulenkestäviä hitsattavia teräslaatuja tuommosissa paikoissa?

http://onninen.procus.fi/documents/arkisto,%20poistetut%20originals/originals,%20poistettu%2016.1.2011/10023/7/1/Thermax12.pdf

väitän että oikealla teräslaadulla on käyttöikä verrattavissa tehdastekosiin suutinkiiviin tai jopa parempi.

Hitsauspuikkoja löytynee ainakin millä nuita saa hitsattua. miggiin saattaa tarvita erikoisempaa lankaa ja kaasua että onnistuu.. sekaliitoksetki on mahdollisia jos jokin paikka niin vaatii...

KAttilanvalmistajat ei näitä isommin käytä kun materiaalikulut vie voitoja pitkässä juoksussa mutta DIY hengessä ei liene väliä jos jokin arina maksaa vaikka 100€ kunnon teräksestä vs 50 ekee pataraudasta joka häviää piipusta pihalle liika äkkiä