Kirjoittaja Aihe: Hevonhumppaa (oli: Vs: Käänteispalokattilan humppaaminen/resonointi)  (Luettu 22759 kertaa)

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Kerrohan nyt minulle mitä paskan veivaamista olen harjoittanut ?

Mitä ovat ne keksityt retostelut...ja mitä ne ovat ?

EDIT:
Kirjoituksesi on yksi niistä, joihin ei kerta kaikkiaan pysty antamaan vastausta. Lähtökohtana hyökkäävä asenne ja torppaaminen siitä tiedollisesta osaamisesta, joka minullakin on jonkin asteinen. Elämän tuoma
pitkä kokemus auttaa tietojen kerääntymiseen. Kaikilla ei voi olla kaikkea tietoa kaikesta, ei minullakaan.

Hoh hoijaa....

Tällainen diagnoosi on joskus ollu esillä:
"DSM-IV:n kriteerit
DSM-IV:n mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä:[5]
suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan;
keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta;
uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;
vaatii korostunutta ihailua;
oikeus erityiskohteluun;
muiden hyväksikäyttö;
empatian puute;
kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä);
ja ylimielisyys ja röyhkeys. "

[http://www.puulammitys.info/index.php?topic=323.msg5279#msg5279]

Juuei, en ole sen enempää lekuri ku kallonkutistajakaan, eikä toi oo alunperin ees mun heitto. Mut kunhan nyt jätän ton tähän.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Averell

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 156
Kerrohan nyt minulle mitä paskan veivaamista olen harjoittanut ?

Mitä ovat ne keksityt retostelut...ja mitä ne ovat ?
/quote]

Lainauksia Markulta:

Käänteispaloiset varsinkin ovat aivan jotakin muuta hyötysuhteeltaan, mitä valmistajat ilmoittavat. Hetkellisesti pistemittauksella päästään juuri ja juuri siihen hyötysuhteeseen mitä ilmoitetaan.
Jatkuvassa kumulatiivisessa mittauksessa hyötysuhteet ovatkin sitten alle hyvien alapalokattiloiden hyötysuhteiden.

testissä oli MOLLE alapalokattilan hyötysuhde ilmoitettu 86 %, mutta polttohyötysuhteen olen mitannut useasti pistemittauksella yli 90 %.

Millä menetelmällä tuo ruotsin testi oli tehty, kun käänteispaloiset pärjäsivät ja molle ei?

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Jos tai kun polttokokeet tehdään pelkästään polttohyötysuhteen ja kattilatehon määrittämiseksi, ei silloin kaikki ole linjassa vertailevan tutkimuksen kanssa. Haiskahtaa....haiskahtaa pahalle. Olisivat ottaneet esimerkiksi hyötysuhteen, paljonko kattilasta siirtyy energiaa energiavaraajaan. Tämä jo kertoo kattilan hyvyydestä paljon enemmän kuin pistemittauksen polttohyötysuhde.

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Joo. eiköhän nuo perustelemattomat väitteet ja "korkeamman tason tiedot" tästä keskutelusta ja monesta aiemmastakin ole tulleet kaikille selväksi.


Jos tai kun polttokokeet tehdään pelkästään polttohyötysuhteen ja kattilatehon määrittämiseksi, ei silloin kaikki ole linjassa vertailevan tutkimuksen kanssa. Haiskahtaa....haiskahtaa pahalle. Olisivat ottaneet esimerkiksi hyötysuhteen, paljonko kattilasta siirtyy energiaa energiavaraajaan. Tämä jo kertoo kattilan hyvyydestä paljon enemmän kuin pistemittauksen polttohyötysuhde.

Jostain ollaan sentään samaakin mieltä. Kuluttajalle olisi paljon tärkeämpää ilmoittaa todellinen hyötysuhde puusta varaajaan eikä palamisen hyötysuhdetta vaikka suoraan toisiinsa liittyykin.

Vaikkei asia tähän suoranaisesti edes liity, niin valitettavasti tuo Molle ei taida silti pärjätä mitenkään tuossa testissä kehittyneemmille kilpailijoille mikä ei yllätä koska kyseessä kuitenkin eri sarjassa painivat kattilat. Eikä kyllä kovin hyvältä näytä edes lambdattomien keskuudessa vrt. esim CO määrää Viadrus 518  mg/m³ ja Molle  1991  mg/m³...tehoero kuitenkin alle 10kw.

Averell

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 156
Jos tai kun polttokokeet tehdään pelkästään polttohyötysuhteen ja kattilatehon määrittämiseksi, ei silloin kaikki ole linjassa vertailevan tutkimuksen kanssa. Haiskahtaa....haiskahtaa pahalle. Olisivat ottaneet esimerkiksi hyötysuhteen, paljonko kattilasta siirtyy energiaa energiavaraajaan. Tämä jo kertoo kattilan hyvyydestä paljon enemmän kuin pistemittauksen polttohyötysuhde.

Siis et edes tiedä että EN 303-5 standardissa määritetään kokonaishyötysuhde ei palamishyötysuhdetta.

syrjaki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 287
Itsellä ei mitään tietoa standardista, mutta, kun tietäjiä kerran on niin kertokaapas miten on määritelty veden lämpötila ja virtaama? Jos noille on jätetty liikaa pelivaraa niin menee pohja testeiltä.
Matalaenergialato + talousrakennus selluvillaeristeillä. Orlan Super 40 kW, muokattu Akva 3000, Tiileri tytti

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Siis et edes tiedä että EN 303-5 standardissa määritetään kokonaishyötysuhde ei palamishyötysuhdetta.

Enpä tiennyt muuten minäkään. Alun perin niin luulin mutta olen jotenkin tullut sihen käsitykseen ettei niihin ole kukaan päässyt käytännössä ja muistelin foorumilta jostain lukevinani että kyseessä onkin palamishyötysuhde eikä kattilahyötysuhde. Mutta ei sitten olekkkaan.

Eikos joku täällä Lambda Attackin kattilasuhteita joskus laskeskellut ja ne oli muistaakseni vaan jotain 78% luokkaa? Tätä muuten sillon ihmettelinkin ja siksi tulin siihen uskomukseen että ilmotettu on oltava palamishyötysuhde.  ???

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Siis et edes tiedä että EN 303-5 standardissa määritetään kokonaishyötysuhde ei palamishyötysuhdetta.

"Jos tai kun polttokokeet tehdään pelkästään polttohyötysuhteen ja kattilatehon määrittämiseksi, ei silloin kaikki ole linjassa vertailevan tutkimuksen kanssa. Haiskahtaa....haiskahtaa pahalle. Olisivat ottaneet esimerkiksi hyötysuhteen, paljonko kattilasta siirtyy energiaa energiavaraajaan. Tämä jo kertoo kattilan hyvyydestä paljon enemmän kuin pistemittauksen polttohyötysuhde."

Kyseisen tason kattilatestit tehdään analysointilaitteilla, jossa mitattuja arvoja ovat kattilan palamishyötysuhde sekä kattilan teho. Testi voidaan ajaa live-taltioinnilla tai ottaa mittauksia jaksottain.
« Viimeksi muokattu: 16.01.2017-19:18 kirjoittanut Markku »

Averell

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 156
Hyötysuhde määritellään suoralla menetelmällä eli mitataan kattilasta saatu energia ja kattilaan syötetty energia, jolloin saadaan hyötysuhde. Päästöjen mittaus ei liity mitenkään tuohon suoraan menetelmään, ne vaan kuuluvat tuohon standardin mittauksiin.

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Hyötysuhde määritellään suoralla menetelmällä eli mitataan kattilasta saatu energia ja kattilaan syötetty energia, jolloin saadaan hyötysuhde. Päästöjen mittaus ei liity mitenkään tuohon suoraan menetelmään, ne vaan kuuluvat tuohon standardin mittauksiin.

Silloin kun tehdään kattavammat kattilatestit, käytetään monipuolisempaa mittaustapaa.
http://www.knowenergy.net/suomi/monipoltt_kattilat/8_haviot/fr_text.htm

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
no toihan näyttää netin luotettavimmalta lähteeltä :)
Onko joku 4. luokkalaisten html-harjoitus?
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

Averell

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 156
Silloin kun tehdään kattavammat kattilatestit, käytetään monipuolisempaa mittaustapaa.
http://www.knowenergy.net/suomi/monipoltt_kattilat/8_haviot/fr_text.htm

Taitaa tässä EN 303-5 mukaisessa alle 500kW kokoluokassa ja panospoltossa varsinkin olla helpompi määritellä hyötysuhde suoralla menetelmällä kuin epäsuoralla ja mitata kaikki häviöt taserajan ylitse, mihin se sitten määritelläänkään.

Jos et muista niin tuollakin asiasta valitettavasti väännettiin

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=323.0

Lopetan tämän vääntämisen tähän.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Eikos joku täällä Lambda Attackin kattilasuhteita joskus laskeskellut ja ne oli muistaakseni vaan jotain 78% luokkaa? Tätä muuten sillon ihmettelinkin ja siksi tulin siihen uskomukseen että ilmotettu on oltava palamishyötysuhde.  ???
Olen yrittänyt laskea varaajan keskilämpenemästä, mutta koska pumppu pumppaa kattilan sammuttua lämpöjä pitkin yötä, niin siitä tuli todella iso epätarkkuus ja pitäisikin olla mittari mittaamassa tuo tarkalleen. Tai toteuttaa mittailut ilman kulutusta, mikä on käytännössä mahdotonta. Todellisuuden uskoisin olevan jossain 85% paikkeilla, mitä varaajaan saa siirrettyä ja lisähuomiona, ettei oma kattila pala alussa ihan parhaimmillaan enää.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

vesimies

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 302
Minun mielestäni liian moni näistä foorumin keskusteluista menee vääntämiseksi aivan teoreettisista jutuista ja analyyseistä. Uskallan väittää että 99% tätä foorumia lukevista riittää että esitettyyn ongelmaan saadaan maallikon tajuttavissa oleva ratkaisu ilman että siihen sekoitetaan kaikenmaailman analysaattoreita ja jotain pieniä nyansseja.
Mielestäni jokaisen ketjun aloittajaa pitäisi kunnioittaa pysymällä asiallisesti asiassa, koska useimmiten kyseessä on jokin todellinen ongelma johon aloittaja hakee järkevää ratkaisua, eikä mielestäni silloin auta ollenkaan jos asiaa aletaan sekoittamaan jollakin epäolennaisilla faktoilla tai mutu-tuntumalla.
Pitäisi siis huomioida että vaikka itsellä olisi tarkat tiedot kaikista palotapahtumaan liittyvistä seikoista niin monet ketjujen aloittajista ovat kuitenkin sellaisista täysin tietämättömiä ja haluavat ainoastaan saada helpon ja yksinkertaisen ratkaisun ongelmaansa.
Ja aina pitäisi muistaa puolin ja toisin että ainoastaan asiat riitelevät eivät niiden kirjoittajat.

arveccio

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 238
Minun mielestäni liian moni näistä foorumin keskusteluista menee vääntämiseksi aivan teoreettisista jutuista ja analyyseistä.

Samaa mieltä. Jos jollakulla on nyt vaikkapa hyötysuhde puu -> varaaja 40% ja miettii uuden kattilan hankintaa niin onko mitään järkeä maksaa itteensä kipeäksi hyötysuhteen noususta 40% -> 85% jos alle puolella hinnalla pääsee jo 40% -> 80%. Tämä karkeana esimerkkinä mutta pointtina siis se, että ne viimeset prosentit on niin paljon kallimpia kuin ne ensimmäiset ettei hommassa ole mitään käytännön mieltä. Joskus vaan tuntuu että joidenkin mielestä ei kannata päivittää järjestelmää ollenkaan jos se viimenenkin prosentin kymmenys ei ole saavutettavissa.
Jäspi ecopuu25+1500L+500L ~11m3/v