Kiertoilmatakka + passiivitalo, käyttökokemuksia

[arto_m]

Vielä keskeneräiseen passiivitaloomme on nyt asennettu kiertoilmatakka: Spartherm VARIA Bh - 3 S Prestige Standart -sydämellä. Asentaja oli Lahden takka. Kuori on jotain huokoista levyä, joka muistuttaa Siporexia ulkonäöltään. Sen paksuus on 50 mm.

Olen nyt polttanut muutaman kerran takassa puuta, ja kuten aina niin nytkin hommaa pitää hiukan opetella. Näköjään jokainen tulisija on yksilö. Ohjeen mukaan tuli sytytetään siten, että ensin tehdään pienillä lastuilla pieni nuotio, jonka annetaan syttyä luukku raollaan. Kun se on syttynyt, pistetään päälle muutama klapi. Kun ne ovat varmasti syttyneet, pistetään luukku kiinni. Tästä eteenpäin tulta säädellään ensiöilmamäärällä, jonka säätämiseen takan luukun alalaidassa on säädin. Valmistajan ohjeen mukaan puuta saa polttaa max. 4,5 kg/tunti. Ilmoitettu maksimiteho on 11 kW.

Helmikuussa kysyin tälläkin foorumilla kokemuksia ja sitä, että toimiiko tehon säätö kunnolla. Muutaman pesällisen poltettuani sanoisin, että toimii ja ei toimi. Tulen kokoa voi säätää helposti, ja se reagoi säätöön nopeasti. Käytännössä täytyy kuitenkin huolehtia myös oikeasta puumäärästä. Jos pesän pistää täyteen puuta ja antaa sen syttyä kunnolla tehonsäätö maksimissa, ei tehoa voi sen jälkeen nopeasti pudottaa pienelle. Tällöin seurauksena on valtavaa savutusta, joka nokeaa luukun ja luultavasti myös takan sisuskalut. Jos taas puumäärän pitää sopivana, voi tehonsäätöä pitää suhteellisen pienellä, ja palaminen vaikuttaa siitä huolimatta puhtaalta.

Valmistajan sytytysohjeen vastaisesti olen ensimmäisen käyttökerran jälkeen käyttänyt päältä sytytys -menetelmää. Pistän arinalle muutaman klapin ja niiden päälle teen pienen nuotion lastuista. Kun puut ovat kunnolla syttyneet, olen lisännyt puita. Tänään ajattelin kokeilla sitä, että pistän klapeja enemmän ja sytytän päältä. Sen jälkeen en enää lisää puita, vaan annan panoksen palaa loppuun. Pidän tehonsäädön pienellä, ja tarkkailen, palavatko puut hallitusti ylhäältä alaspäin. Jos tehonsäätö on täysillä, koko panos syttyy kerralla. Ajatuksenani on siis, että tällä menetelmällä takassa voi polttaa täyden panoksen pienellä teholla eikä puita tarvitse olla koko ajan lisäämässä.

Takkaa ei ole vielä pinnoitettu, mutta otin siitä jo muutaman kuvan, jotka ovat blogissani: http://louhikoto.blogspot.com/2011/10/takkaan-tulet.html

[lorvi]

Tulisijat ovat todellakin yksilöitä, mutta olet mielestäni oikeilla jäljillä sytytyksen suhteen. Minä kokeilisin laittaa kerralla poltettavan määrän kokonaisuudessaan pesään ja sytyttäisin päältä. Tällöin palotapahtuma ei karkaa eikä savuta hapenpuutteessa edetessään tasaisen rauhallisesti ja kun savukaasut eivät mene vielä palamattoman polttoaineen lävitse kuumentaen sitä ja siten tuottaen savua (epätäydellinen palaminen).

[Pähkäilijä]

Valmistajan ohjeen mukaan puuta saa polttaa max. 4,5 kg/tunti. Ilmoitettu maksimiteho on 11 kW.   

4,5 kg puuta on 18 kWh energiaa (pikkusen enemmän mutta noin suunnilleen) joten takan hyötysuhde 61% valmistajan ilmoitusen mukaan? Kun vähän pyöristelet lukemaa esim 4 kg 12 kw voit kokeilla miten menee vaikka 2 kg poltto ja 8 kw lämmitysteho, tosin pienen puumäärän kanssa tulee aina ongelmia saada se palamaan tasaisesti.

Jos perheessä juodaan maitoa paljon niin kokeiles tehdä maitotölkkeihin "pommeja" eli kaikki muju, lastut ym niihin, hyvä sytytyspanos (vaikka joku ekokuluttaja kertookin että sitä ei saa polttaa kylmässä tulessa muovin takia).

Meillä huuhdeltuja tölkkejä on paperikorissa  no on siellä avattuja A4 kirjekuoriakin ihan samasta syystä

[arto_m]

Nyt on kokeiltu tuo päältä sytyttäminen. Se meni suunnilleen niin kuin olin ajatellutkin. Lorvi kuvailikin palotapahtuman. Pistin koko panoksen kerralla ja tein lastuista päälle pienen nuotion. Sytyttämisen aikana pidin etuluukkua raollaan. Kun tuli oli kunnolla syttynyt, suljin luukun. Ensiöilman säätimen pistin alle puolivälin, olisikohan n. 40 %, jos minimi on 0 % ja maksimi 100 %. Panos paloi tasaisesti ja hillitysti lähelle loppua. Loppuvaiheessa pino romahti, eli puut levisivät. Silloin tuli sai lisää potkua.

Kävin välillä katsomassa, miltä hormin päästä tuleva savu näyttää. Eihän se näyttänyt miltään, eli näkyvää savua ei tullut. Palaminen oli siis puhdasta. Vaikuttaa siltä, että tämä on oikea tapa polttaa tätä takkaa. Semmoinen kutina minulla on, että jos ilmamäärän säätimen pistää minimiin, savuaa alkaa tulla. Pitää kokeilla sitä ensi kerralla.

Takan kuoren ylä- ja alaosassa on ilma-aukot. Ala-aukoista menee huoneilma sisään lämmitettäväksi, ja yläaukosta tulee lämmintä ilmaa takaisin. Tuntui toimivan, kun kädellä kokeilin yläaukon päältä.

[Pähkäilijä]

Mites paljon huoneilma lämpeni polttojakson aikana? Tuossahan ei taida juuri massaa olla eli kaikki lämpö tulee huoneilmaan samantien? Toki onhan tuo olkkari & keittiö aika suuri avonainen ala joten onhan siinä kuutioitakin mihin lämpö leviää vai meneekös enemmän yläkerran puolelle?

edit - ai niin olihan tuolla viel ilp ilmaa sekoittamassa - lukaisin tuo toisen kiertoilmatakkaketjun uudestaan 

[arto_m]

Mites paljon huoneilma lämpeni polttojakson aikana? Tuossahan ei taida juuri massaa olla eli kaikki lämpö tulee huoneilmaan samantien? Toki onhan tuo olkkari & keittiö aika suuri avonainen ala joten onhan siinä kuutioitakin mihin lämpö leviää vai meneekös enemmän yläkerran puolelle?

Huoneilma ei lämmennyt niin, että sitä olisi huomannut. Luukun läpi tuli säteilylämpöä, ja sen huomasi selvästi, jos oli luukun edessä. Takka on yläkerrassa olohuoneessa, jossa on korotettu viistokatto. Matalin huonekorkeus on 2,7 m ja korkein 4,3 m. Samaa tilaa on keittiö (korkeus 2,7 m) ja eteinen/aula kahdessa tasossa (korotettu viistokatto). Kerroksessa on näiden lisäksi 2 makuuhuonetta ja WC sekä kodinhoitohuone. Talo on vielä keskeneräinen, joten väliovia ei ole. IV-konetta ei ole asennettu, joten tällä hetkellä ilma vaihtuu niin, että poistot ovat takan (yläkerrassa) ja kiukaan (alakerrassa) hormista. Tulona toimii IV-koneen tuloilma-aukko alakerrassa. Sen halkaisija on hieman yli 200 mm, mutta sitä on nyt syksyllä vähän suljettu. Talo on kivitalo ja keskellä taloa menee kantava kiviseinä. Takka on sen vieressä. Lattiapintoja ei ole, eli lattia on puhtaalla betonilla. Luulen, että mahdollinen lämpötilan nousu imeytyy noihin betonirakenteisiin. Lisäksi koneellisen ilmankierron puuttuessa lämpö noussee herkästi ylös korotetun tilan harjalle. Toki kiertoilmatakka itsessään luo ilmankiertoa, joka saattaa jonkin verran sekoittaa lämpöä alemmaksi.

Takkaa on käytetty nyt n. viikon ajan. Sitä ennen meillä on ollut 1 kW:n sähkölämmitin pitämässä lämpöjä yllä. Siinä on termostaatti, eikä se ole ollut koko aikaa päällä. Sisälämpötila on hieman alle 20 astetta, veikkaan n. 18 astetta. Mittaria ei ole. Lämpötila on alempi kuin normaali huonelämpö mutta sopiva työntekoon.

edit - ai niin olihan tuolla viel ilp ilmaa sekoittamassa - lukaisin tuo toisen kiertoilmatakkaketjun uudestaan 

ILP:ä ei ole vielä asennettu, joten mitään koneellista ilmankiertoa ei vielä ole. Kun ILP asennetaan, se kierrättää ilmaa yläkerrassa olohuone-keittiö-eteinen-tilassa.

[arto_m]

Aikaa on mennyt, ja takkaa olemme polttaneet lähinnä viikonloppuisin. Saimme taloon lattialämmitykset muutamaan huoneeseen. Niitä on pidetty pienellä, jotta talossa olisi hyvä peruslämpö. Talo tahtoi mennä liian kylmäksi ilman lämmittämistä. Takasta löytyy tehoa, eli lämpöä tulee ihan kiitettävästi. Tämä todettiin, kun vaimo maalasi olohuoneen seinien yläosaa ja minä pidin takassa tulta. Kuulemma tuli jo liian kuuma työskenteltyyn, puhumattakaan siitä, että maali kuivui liian nopeasti seinään. Koska takka on korkeassa tilassa, ei lattiatasolla lämmön nousua huomaa.

ILP on nyt asennettu, mutta se ei ole päällä. Yhdessä yläkerran huoneessa on vielä seinien tasoitus kesken, emmekä halua hiontapölyä ILP:n sisuksiin. Muutto on tämän vuoden puolella, ja silloin ILP luonnollisesti on käytössä. Saa nähdä, miten hyvin se levittää takan lämmön.

Tuo aikaisemmin kirjoittamani tehonsäätöjuttu oli periaatteiltaan oikein, mutta yksityiskohdat olivat pielessä. Ilmansäätövipu toimii niin, että kun se on puolessa välissä ensiöilma on kiinni mutta toisioilma vielä täysillä. Kun vipua kääntää siitä vielä kiinnipäin, aletaan sulkemaan toisioilmaa. Kolmas ilmanotto tapahtuu palotilan yläosaan, eikä sitä suljeta koskaan. Toisin sanoen, kun pidin ilmanottovipua puolivälissä, palaminen tapahtui pelkällä toisio- ja kolmioilmalla. Parhaiten tuli palaakin, kun ensiöilmaa annetaan edes jonkin verran.

[arto_m]

Päivityksiä muuton jälkeen. Muutimme 29.12.2011. Lämmitys on näillä nollan keleillä ollut ILP:llä, joka käy katkokäyntiä, sekä lattialämmityksillä eteisessä, vessassa ja KHH:ssa. Makuuhuoneiden IV-lämmittimet eivät päivällä lämmitä, koska ovien auki ollessa olohuoneen lämpö riittää. Vanhempien makuuhuoneessa IV-lämmitin on säädetty +18 asteeseen, joten käytännössä se ei lämmitä koskaan. Pikkulikan huoneessa lämmitin on säädetty 20 asteeseen, ja se lämmittää yöllä, kun ovi on kiinni.

Olen polttanut takassa lähes päivittäin 4-6 klapia. Tuo määrä palaa parissa tunnissa, joten se on ihan sopiva määrä illalla poltettavaksi samalla, kun olohuoneessa leikitään pikkulikan kanssa ja katsotaan telkkaria. Uutena vuotena tein yhden lisäyksen, eli yhteensä poltin n. 8 klapia. Se alkoi olla liikaa, eli pikkuisen kuuma meinasi tulla.

Takka toimii niin kuin toivoinkin. Sillä saa poltettua tunnelmatulia, mutta tarvittaessa siitä saa lämpöäkin ulos. Varaava se ei ole, mutta kääntöpuolena on se, että satunnaisellakin polttamisella saa lämpöä taloon. Tätä juuri halusimme.

[Pähkäilijä]

Hyvä että toimii. Minkä verran nollakelillä on sähkönkulutus kokonaisuudessaan passiivitalossa? 4-6 klapia lienee kokoluokkaa 3-4 kg joista saanee 10 kwh lisää lämmitystehoa.

Onhan tuossa polttopaikalla kuutioita paljonkin joten lisälämpö ei niin nopeasti hetkauta huonelämpötilaa kun 8 kuution kokoisessa saunassa 

Saas nähdä jos ens viikolla alkaa oikeakin lämmitys pikkuhiljaa... Helpollahan tähän asti onkin tänä talvena päässyt.

[arto_m]

Hyvä että toimii. Minkä verran nollakelillä on sähkönkulutus kokonaisuudessaan passiivitalossa? 4-6 klapia lienee kokoluokkaa 3-4 kg joista saanee 10 kwh lisää lämmitystehoa.

Vuoden ensimmäisen viikon aikana (1.1.-8.1.) meni sähköä 442 kWh, eli 63 kWh/vrk. Käyttösähköä on mennyt paljon, kun pesukone ja kuivausrumpu ovat pyörineet normaalia paljon enemmän. Kuukauden lopussa nähdään, paljonko kulutus on kuukausitasolla. Nythän 6 ensimmäistä vuorokautta olivat nollakeliä, mutta eilen pakastui ja aamulla ulkona oli jo -16 astetta.

[AnttiLehtinen]

Hieman ot:
Ärsyttää että ei ole yleisesti myynnissä pesukoneita ja kuivausrumpuja järkevämmällä tekniikalla, eli kuuman veden liitäntämahdollisuudella. Nykyaikana ei liene mahdotonta toteuttaa noihin elektronista vedensekoitinta joka säätäisi k.o ohjelman mukaisen lämpötilan.
Sitten kuuman veden kierrolla voisi lämmittää kuivurin ilmankin...
Tällöinhän saisi paljon säästettyä sähköä ja käytettyä enemmän puulämpöä hyödyksi...

[Pähkäilijä]

Itsellä oli joskus suihkuhanan paikalla vedenotto koneelle ja Oraksella pistin tulemaan noin 38c vettä - tai mikä se lieneekään "lapsilukkokohta". Mutta oma puljaaminen aina suihkuun mennessä vaihtaa letkua joten luovuin. Eiköhän tavallisen sekoittajan voi liittää huoleti koneisiin, astianpesukoneelle vois tyrkätä suoraan kuuman puolen kiinni - hmmm miksi meillä kone on kylmällä puolella...  Ei kait siellä mikään rikkoutus vaikka kuumaa meniskin sisälle.