Kirjoittaja Aihe: Atmos dc50s  (Luettu 11977 kertaa)

Juho94

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 6
Atmos dc50s
« : 28.09.2017-08:16 »
Millaisilla ensiö ja toisilla säädöillä muut on saanut kyseisen atmoksen toimimaan hyvin kun itsellä ei meinaa hyviä säätöjä löytyä. Savuttaa sinistä koko polton ajan ja tuli karkaa varasto pesään joka poltolla😬

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #1 : 29.09.2017-08:33 »
Tämän mallin säädöistä en tiedä. Mutta, tuohon sytytysvaiheessa tulen nousemiseen  pesän yläosaan tein  muutoksen. Omassa huomasin saman ilmiön aikoinaan ja tuo tulen hallitsemattomuus tuo todellisia ongelmia.

Niin, tein ns sytytyspellin avuksi, joka on pomminvarmam, ettei tuli nouse ylös. Siis, kattilan täyttöluukun alareunassa olevaan kulmarautaan kiinnitin saranoidun pellin, joka  ennen sytytystä on pystysuoraan lukittuna. Kun pesä on täytetty, niin sytytys tapahtuu pesän etureunaan jätetystä tyhjstä tilasta.(50.........80mm). Sytytyksen jälkeen lasken pellin vaakatasoon, joka peittää tämän etuosassa olevan sytyttämiseen jätetyn tilan. Tulihan nousee juuri pesän etuosasta,- ei muualta.

Tosin, GS  mallissa ensiöilma tulee hiilikerroksen tuntumaan, ei pesän yläosaan. Lämmittäessä pesässä ei ole koskaan tulta,- vaan sankka savumuodostus. Ei edes hiillosvaiheessa.
Toisiopalo alkaa lähes heti kun savukaasuja  alkaa muodostua.
Niin, tuon  sytytyspellin avulla saan kattilan kaasuuntumaan hallitusti aina sytytysvaiheesta lähtien ja näin hormista ei tule silminnähtävää savumuodostusta.

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #2 : 29.09.2017-10:49 »
Onhan se mahdollista että kattila syö panoksen niin että kaikki palaminen on vain alaosassa ja puuläjä vailtuu niin että syttyy ihan siellä alaosassa.  varsinkin alapaloisissa tällainen varmaan on luonteenmukaista, kun on kapeampi ja korkeampi ensiöpesä.
Mutta...  itse olen  sitä mieltä, että lähes koko pesän lievä liekehtiminen ei haittaa mitään!  Yläpesäänhän syötetään sopivan vähän ilmaa ja päinvastoin kun osa puusta palaa erittäin kytemällä, syntyy palavaa kaasua. Minusta pesään tarvitaan vyöhykkeitä joissa palaa hyvin, palaa hiukan happivajaasti, sekä palaa todella happivajaasti.  Silloin pesä tuottaa hyvin kaasutrukseen lämpöä + sitä kaasua jota tarvitaan. 
varmasti ensiöilmaa ohjaamalla saa aikaan jonkinlaisia aikaeroja eli pidempään saattaa jokpuu olla syttymättä, mutta samassa pienessä uunissahan se panos on ja aika vaikeaa siellä pöntössä on olla kuumenematta kun puut on tosiaan samassa suljetussa kuumasa tilassa.
Oma mielipiteeni on että käänteisessä tärkeämpää kuin pesän marssijärjestys, on se, ettei ole liian herkästi kaasuntuvaa puuta liikaa ( pientä ja huippukuivaa)  sekä se, että ensiöpesään tuleva kokonaisilmamäärä on sopiva.  Jossain vaiheessa, ei ehkä ihan alussa, ensiöpesässä oleva puumassa reagoi isolla massalla eikä sinne ole helppo piilottaa puita jotka eivät osallistu yhtä aikaa kuumenemiseen ja pyrolyysiin.
Mutta ajatustasolla itsekin omaa "virtuaalikattilaa" päässä ajatellessani tottakai puhaltaisin ilmaa sinne juuri pohajhiiloksen yläpuolelle.   omassa magassa ilma tulee käytännössä pesän etuseinästä yläosasta ja ainoat ryöpsahdys- syttymiset on tullut itse tehtyä liian pienillä puilla.  Tilannehan tasoittuu jonkinajanpäästä, kun pesä ei voi kokonaisuudessaan palaa isommin kuin mitä sinne kokonaisilmaa tulee.  Eli varttitunnin - puolen tunnin savumerkin saa aikaan liian pienillä puilla, mutta se hiljenee sitten lopulta kun ilmaa ei reaktioihin olekaan niin paljon kuin pesällinen ensin kuvitteli.
saa olla tätä vastaankin, mutta ilman suuntausta isompi tekijä siis mielestäni on pesällisen  kyky haihtua tietyllä lämpömäärällä, sekä haihtuva ( pyrolysoituva) pinta- ala, eli puun keveys, kuivuus ja palakoko.   

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #3 : 29.09.2017-10:56 »
Het vastalause itsellen1:   ;D
Yhden ominaisuuden voin heti mieltää etuna silloin kun ilma on ohjatumpaa ja suunnattu lähelle sitä aluetta missä puun kaasupalo oletetaan loppuvan eli hiilloksen yläpuolelle:  Säätyvyys.  Kun pidetään yllä keskimmäräistää kuumempaa ohjatun ilman kohtaa ja kun se vie suhteessa muihin kohtiin nähden enemmän ilmaa,niin muualla on keskimäärin hiukan viileämpää ja vähemmän reaktiota, niin säätyvyys on ahkä enemmän hanskassa.  Ilmaa kovast jarrutettaessa se hiillos ja sen paikallisuus saa aikaan nopeamman reagoinnin.   Mutta kuten juuri omassa magassa, säätötoiminta on tosi hidasta ja palaminen todella laakeaa aakeaa ilman nousuja ja laskuja niin itselleni väitän että yksi lysti mihin ilma tulee.  Pöntöllinen puuta kaasutetaan omalla lämmöllään ja kaasu kulkee hiilloksen läpi alapesään ja palaa loppuun.   Mutta jos siihen koittaisi nopeasti vaikuttaa, se koko pesän puolipalava puumassa muuttuisi ongelmaksi..  Puuuuh  ja tupsaus.

Juho94

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 6
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #4 : 29.09.2017-14:24 »
Sääsin ensiöilmaa reilusti isommalle ja toisio ilmaa pienemmälle niin savutus lakkasi ja toisiopalo käynnistyi👌 Savukaasut pyörii siinä 320-330 maximissa nyt ja tuntuu aika suurelta mutta ensimmäisen kerran paloi niinkun kuuluu😄 Suuri miinus on kun atmoksen ala luukkuun ei ole tehty silmää että näkisi liekin väriä😄

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #5 : 29.09.2017-14:35 »
Het vastalause itsellen1:   ;D
Yhden ominaisuuden voin heti mieltää etuna silloin kun ilma on ohjatumpaa ja suunnattu lähelle sitä aluetta missä puun kaasupalo oletetaan loppuvan eli hiilloksen yläpuolelle:  Säätyvyys.  Kun pidetään yllä keskimmäräistää kuumempaa ohjatun ilman kohtaa ja kun se vie suhteessa muihin kohtiin nähden enemmän ilmaa,niin muualla on keskimäärin hiukan viileämpää ja vähemmän reaktiota, niin säätyvyys on ahkä enemmän hanskassa.  Ilmaa kovast jarrutettaessa se hiillos ja sen paikallisuus saa aikaan nopeamman reagoinnin.   Mutta kuten juuri omassa magassa, säätötoiminta on tosi hidasta ja palaminen todella laakeaa aakeaa ilman nousuja ja laskuja niin itselleni väitän että yksi lysti mihin ilma tulee.  Pöntöllinen puuta kaasutetaan omalla lämmöllään ja kaasu kulkee hiilloksen läpi alapesään ja palaa loppuun.   Mutta jos siihen koittaisi nopeasti vaikuttaa, se koko pesän puolipalava puumassa muuttuisi ongelmaksi..  Puuuuh  ja tupsaus.

 Ymmärrän tänä päivänä käänteispalokattilan palamisprosessia  näin. Siis pesän pohjalla tulee aina olla korkea lämpötila, joka pitää huolen puun kaasuuntumisesta ja erikoisesti toisiopalon ylläpitämisestä. Vaikka puu kaasuuntuisi pesässä,- mutta ei ole korkeaa lämpötilaa, niin toisiopalo ei onnistu. Siis toisiopalosta tuleva lämpöenergia ei synny, jos pesässä / pohjalla ei ole riittävän korkeaa lämpötilaa. Taas pesässä ei tule palaminen ryöstäytyä hallitsemattomaksi eli tuli / korkea lämpötila  ei saa nousta,- vaan pysyä hiilloksessa.

Juuri tuon toteuttamiseksi Atmos on GS mallissa ohjannut ensiöilman hiilikerrokseen ( 150mm) suutinkiven pinnasta ja juuri tuohon liittyen on yks hailee onko pesässä puita 200mm vaiko täysi  pesällinen. Kaasuuntuminen on tasaista ja pysyy tasaisena eli hiilokerros on koko pesän polttoajan saman suuruinen  ja erikoisesti hiilikerros lepää keramiikka pesässä.

Itse olen tutkinut kesken palamisen , miten pesässä olevat puut ovat täysin palamattomia / kovia reilut 200mm ylöspäin. Voisi todella tehdä vaikka kirvesvarren eli ei mitään palamisen jälkiä mustaa nokea lukuunottamatta.


markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #6 : 29.09.2017-14:38 »
Sääsin ensiöilmaa reilusti isommalle ja toisio ilmaa pienemmälle niin savutus lakkasi ja toisiopalo käynnistyi👌 Savukaasut pyörii siinä 320-330 maximissa nyt ja tuntuu aika suurelta mutta ensimmäisen kerran paloi niinkun kuuluu😄 Suuri miinus on kun atmoksen ala luukkuun ei ole tehty silmää että näkisi liekin väriä😄

Tuota silmättömyyttä ihmettelen itsekkin. Jos kattila on käsisäätöinen, niin aivan välttämätön on kattilassa olla liekin seuraamiseen liittyvä silmä. Itse tein lähes heti. Molempiin luukkuihin. Tosin yläluukussa silmällä ei ole mitään virkaa,- koska pesässä ei koskaan ole tulta / liekkejä.

Juho94

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 6
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #7 : 29.09.2017-15:08 »
Miten silmän toteutit? 😄

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #8 : 29.09.2017-16:56 »
Miten silmän toteutit? 😄

Niin, sorvasin holkin, jonka päähän 50mm lasille kierteitetty kiinnitys holkki.(kuin kiikarin lasin kiinitys) Lasi on luukun pinnassa. Valurautaiseen runkoon  tein 40mm reiän, johon tuo holkin kiinitin holkin sivuille hitsatuiden kiinitys laippojen avulla. (pultti kiinnitys) Valurautaisen rungon takana on 47mm pehnyt eriste ja tämän jälkeen tulee tuo kova keramiikka. Paksuus 32mm, johon porasin timanttiporalla 20mm reiän.

Lasin koneistus huomioiden, niin käytännöllisempi olisi neliön muotoinen holkki. (Huonekaluputki) Siis vaatii  kädentaitoja ja mielikuvitusta.

Aihetta muistaakseni on käsitelty toisaalla ja oli eri versioita silmän toteuttamiseen.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=784.msg17870#msg17870
« Viimeksi muokattu: 29.09.2017-16:59 kirjoittanut markkulievonen »

Savukaasu

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 94
  • ...
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #9 : 01.10.2017-09:20 »
Tässä oma toteutus tarkastussilmästä.

Normaali aukkoporalla ensin ulkoapäin keraamiin asti, ja keraamista päin ohjurin kanssa timantilla läpi edelliseen reikään. Kovaa oli kun perkele, veden kanssa meni että heilahti, sen tajusin vasta loppumetreillä. N.10x10cm robax  lasi ulkoreunoistaan kiinnitettynä luukkuun kierteytetyillä pulteilla ja lasin alareunan väliin 0,6 pellinsiivut niin pysyy lasi auki tuhkasta yms. Putkikauluksesta sorvattu reunukset.

Toisessa kuvassa näkyykin miten keraami kiiluu punaisena. Poltto juuri loppunut.
Atmos DC40GD, Laddomat 21-100, 2x750l varaajat, Ouman EH-800B

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #10 : 03.10.2017-09:47 »
Riippuu varmasti piipusta ja kaikesta muustakin mutta koitappa aluksi sellasta että takasäätötanko täysin kiinni ja etutoisioilma samoin täysin kiinni. Sillä pitas alkaa toimia miten sen nyt vakio setupeila voi yleensä saada toimimaan. On hieman hankala tapaus juurikin kun tuo varastopesä tuppaa intoutumaan aika liikaa ja sitten tussahtaa toisiopalo sammuksiin kun tukehtuu pullaansa...

Nuohooja

  • Moderator
  • *****
  • Viestejä: 43
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #11 : 04.10.2017-11:57 »
Nuohousilmoitus: Alkuperäiseen aiheeseen liittymätön jatko siivottu omaksi aiheekseen

-Nuohooja

Juho94

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 6
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #12 : 04.10.2017-22:20 »
Tuota ei olekkaan vielä tullut kokeiltua täytyy huomenna kokeilla. Tuntuu kyllä vähän oudolta että noin olis paras😂
« Viimeksi muokattu: 04.10.2017-22:24 kirjoittanut Juho94 »

Savukaasu

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 94
  • ...
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #13 : 04.10.2017-22:59 »
Kannattaa kokeilla. Minullakin DC40GD pannussa ensiötanko vain 2mm auki rajottimesta ja toisio 1mm auki rajottimesta. Eli todella pienellä, silti jossain kohtaa polttoa hurjat rähinät toisiopesässä. Mutta noilla setupeilla pelaa poltosta toiseen eikä tussahtele sammuksiin 😊
Atmos DC40GD, Laddomat 21-100, 2x750l varaajat, Ouman EH-800B

peteri

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 81
Vs: Atmos dc50s
« Vastaus #14 : 05.10.2017-08:38 »
Sama homma atmoksen 50gsx kanssa n.2mm auki ensiötanko 1mm muutos tuossa tangon asennossa vaikuttaa paljon polton onnistumiseen, ja toisio myöskin alle kiertoksen auki ei niin tarkka mutta vaikuttaa kumminkin polttoon. Tehtaan ohjekirjan säätöarvojen mukaan itsellä yksikään poltto ei onnistu alusta loppuun asti ilman häiriöitä.
120m2 + lämpökeskus 21M kanaalia atmos 50gsx 3000akva, ouman 800, paisari 400l.