Atmos dc50s

[Markku]

Sama homma atmoksen 50gsx kanssa n.2mm auki ensiötanko 1mm muutos tuossa tangon asennossa vaikuttaa paljon polton onnistumiseen, ja toisio myöskin alle kiertoksen auki ei niin tarkka mutta vaikuttaa kumminkin polttoon. Tehtaan ohjekirjan säätöarvojen mukaan itsellä yksikään poltto ei onnistu alusta loppuun asti ilman häiriöitä.

Kannattaisi analysoida yksi poltto alusta loppuun ja katsoa paljonko ovat tehonmuutokset sekä muut polton savukaasuanalyysit.
Luulen että tässä tapauksessa polttoteho on joko alhainen tai liian korkea kattilan nimellistehoon verrattuna.

[markkulievonen]

Niin, lie näissä atmoksen eri malleissa myös eroja ensiöilman säätömekanismeissa. Omassa  DC40GS versiossa on ensiöilman laipassa pokkaus,- joka siis estää täysin sulkeentumasta ensiöilma aukkoa kattilan sisällä olevaa reikää.

Niin, täällä päin poltan ohutta haapaa 5...8 cm paksuista ja keraan halkaistua.  Puun laadusta johtuen tuo ilmansaantia tuli pienentää vielä pokkausta madaltamalla ja nyt se   laippa on raollaan enää n 2.5....3mm (siis pokkaus  heittää /estää tehdas säätöisesti laipan raolleen n4....6mm vaikka akseli on työnnetty sisään) kattilan saavutettua käyttälämpötilan. Sytytyshetkellä laippa on raollaan 10mm  aina siihen saakka kunnes savukaasujen noustessa +180C ja säätäen 6mm ajaen savukaasujen lämpötilaan +230C ja pienetäen edelleen +3mm ja savukaasujen saavuttaessa +250C ilmaläppä perusasentoon / kiinni eli aivan sama toiminta kuin  aikoinaan käsitäätöisessä bensiinimoottorissa seoksen säätö.

Näin toimien sytytyksestä lähtien palaminen on savutonta ja ei savukaasujen resonointia tms. ja erikoiisesti koko pesän palamisen ajan palaminen on tasaista.

Muistaakseni ensiöilman aukko on 130mm halkaisijlataan ja jo 1mm säätö näkyy toisioilman laadussa / palamisessa.

[Savukaasu]

Niin, täällä päin poltan ohutta haapaa 5...8 cm paksuista ja keraan halkaistua.  Puun laadusta johtuen tuo ilmansaantia tuli pienentää vielä pokkausta madaltamalla ja nyt se   laippa on raollaan enää n 2.5....3mm (siis pokkaus  heittää /estää tehdas säätöisesti laipan raolleen n4....6mm vaikka akseli on työnnetty sisään) kattilan saavutettua käyttälämpötilan. Sytytyshetkellä laippa on raollaan 10mm  aina siihen saakka kunnes savukaasujen noustessa +180C ja säätäen 6mm ajaen savukaasujen lämpötilaan +230C ja pienetäen edelleen +3mm ja savukaasujen saavuttaessa +250C ilmaläppä perusasentoon / kiinni eli aivan sama toiminta kuin  aikoinaan käsitäätöisessä bensiinimoottorissa seoksen säätö

Jos on aikaa ja mielenkiintoa niin voihan niitä säädellä polton aikana. Itse en jaksa vaivautua, sytykkeet hiilien päälle, kalikat niskaan ja tulille. Kaasut odotan 175 yli ja sit luukut kiinni ja jousipalautteinen servo sulkee ilman kun homma selvä. Kattilan oma vedonsäädin on pois käytöstä ja torvi auki koko ajan samalla asetuksella. Jos sieltä joskus savunkikkare kaks tulee niin se ei meinaa mitään

[markkulievonen]

Jos on aikaa ja mielenkiintoa niin voihan niitä säädellä polton aikana. Itse en jaksa vaivautua, sytykkeet hiilien päälle, kalikat niskaan ja tulille. Kaasut odotan 175 yli ja sit luukut kiinni ja jousipalautteinen servo sulkee ilman kun homma selvä. Kattilan oma vedonsäädin on pois käytöstä ja torvi auki koko ajan samalla asetuksella. Jos sieltä joskus savunkikkare kaks tulee niin se ei meinaa mitään

Niin, tuo kuvaus kattilan sytyttämisestä voi kuullostaa monimutkaiselta ja piiiiitkä vetoiselta, mutta todellisuudessa savukaasujen lämpötila kohoaa tuohon +250C yllättävän nopeasti ja seuraava käynti kattilahuoneessa on n 3/h päästä.

Niin, itse vaan etsin ihan mielenkiinnon takia tuon puiden  kaasuuntumis nopeuden ja miten sekin on hallittua. Aikoinaan kattilan ilma jotenkin resonsoi ja aiheutti värinää ja tussahtelua jne..... Nyt tuokin on historiaa ja erikoisesti äkkinäinen ihminenkin mahdollistaa kattilan käyttämisen ongelmitta.

[markkulievonen]

Jos on aikaa ja mielenkiintoa niin voihan niitä säädellä polton aikana. Itse en jaksa vaivautua, sytykkeet hiilien päälle, kalikat niskaan ja tulille. Kaasut odotan 175 yli ja sit luukut kiinni ja jousipalautteinen servo sulkee ilman kun homma selvä. Kattilan oma vedonsäädin on pois käytöstä ja torvi auki koko ajan samalla asetuksella. Jos sieltä joskus savunkikkare kaks tulee niin se ei meinaa mitään

Niin, tuo kattilasi on näköjään GD versio ja siten märkä konvektio. Miten alhaiset on savukaasujen lämpötila? Siis täydellä teholla.

[Savukaasu]

Niin, tuo kattilasi on näköjään GD versio ja siten märkä konvektio. Miten alhaiset on savukaasujen lämpötila? Siis täydellä teholla.

Siinä ne 230-240 pyörii kun täydet tohinat päällä. Nuohouksen jälkeen parin lämmityksen verran 200-220. Kerran tai pari olen vuoden aikana nuohonnut.


 

Tuota ei olekkaan vielä tullut kokeiltua täytyy huomenna kokeilla. Tuntuu kyllä vähän oudolta että noin olis paras😂

Ettei keskustelu mene ihan aiheen ohi niin joko ehdit kokeilla noita miltei nollasäätöjä?

[Juho94]

Ainakaan noilla tanko minimiin takaa ja edestä toisio pienimmälle ei toiminut😄 Savutti rankasti koko polton ajan. Savukaasut nousi johonkin 220 max . Täytyy kokeilla nyt vähän siitä suurentaa.

[Juho94]

Taka tankoo kun laittaa noin 20mm auki ja toisio ilmaa puol toista kierrosta auki niin rupee kunnolla toisiopalo pöhiseen ja sininen savu hälvenee. Savukaasut siinä 300-310 max. Ei kyllä uppoo järkeen miks muilla toimii parhaiten melkeen minimi säädöillä😬

[markkulievonen]

Taka tankoo kun laittaa noin 20mm auki ja toisio ilmaa puol toista kierrosta auki niin rupee kunnolla toisiopalo pöhiseen ja sininen savu hälvenee. Savukaasut siinä 300-310 max. Ei kyllä uppoo järkeen miks muilla toimii parhaiten melkeen minimi säädöillä😬

Olen huomannut, miten  pohditaan eri kattilan säädöistä. Omassa kattilassa GS versiossa on siis takana  12mm säätötanko, jonka avulla säädetään vain ja ainoastaan ensiöilmaa ja muuta säätöä ei ole. Taas kokonaisilmamäärää säädetään takana olevalla ilmaläpällä, joka minun tapauksessani on auki 16mm.Ruuvi säätö eli vakio / ei kattilan vedesn lämpötilasta ohjausta (8.5m hormi). ja siten savukaasujen lämpötila pysyy koko polton ajan +250C eli max teholla.

Niin, säätöihin vaikuttaa puun koko ja laji. Tosin kokemusta ei ole kunnon koivun polttamisesta, ja hivenen paksummasta.  Jos kattilassasi ei ole tarkkailuisilmää, niin suositteen sen tekemistä. Se on välttämätön ajatellen manuaalista säätöä.

[markkulievonen]

Taka tankoo kun laittaa noin 20mm auki ja toisio ilmaa puol toista kierrosta auki niin rupee kunnolla toisiopalo pöhiseen ja sininen savu hälvenee. Savukaasut siinä 300-310 max. Ei kyllä uppoo järkeen miks muilla toimii parhaiten melkeen minimi säädöillä😬

Jos / kun savukaasujen lämpötila on noinkin korkea, niin kattila saa ensiöilmaa liikaa eli poltosta tulee liikaa kaasuuntumista. Juuri tuo yli kaasuuntuminen vaikeuttaa toisiopalamista. Omassa kattilassa tehdas ilmoittaa täyden tehon +240C tasolla ja pitää yllättävän hyvin paikkansa. Säädöt on etsitty tuolle teholle.

Niin, minkalaista puuta poltat ja onko se kuivaa?

[Nuohooja]

Nuohousilmoitus: Asiaan liittymättömät jatkot on siivottu omaksi aiheekseen ja siirretty Jälkilöylyihin.

-Nuohooja

[AnssiKo]

Taka tankoo kun laittaa noin 20mm auki ja toisio ilmaa puol toista kierrosta auki niin rupee kunnolla toisiopalo pöhiseen ja sininen savu hälvenee. Savukaasut siinä 300-310 max. Ei kyllä uppoo järkeen miks muilla toimii parhaiten melkeen minimi säädöillä😬

Kannattaa nyt ens ihan tarkkaan selvittää mikä säätö vaiikuttaa mihinkin. Atmoksen eri malleissa on muistaakseni joissakin malleissa erilaiset säätösysteemit, osassa esm vesitermari säätää kokonaisilmaa ja osassa tais säätää pelkkää ensiötä.

Eli kun savujen lämmöt on noin korkeella, tsekkaa ens et ohitusluukku on kunnolla kii ja tarpeeks tiivis. Jos se on auki ni toisio tuskin kunnolla herää. Ja sit kun se on kondiksessa, säädät ensiöllä rauhallisesti savujen  lämmön suunnilleen haluttuun. Reagoi kyl aika rauhallisesti, anna palolle aikaa tasoittua. Äläkä veivaa kerralla turhan isoja säätöjä, ku virhe pienenee ni säätöjenki muutoksen pitää pienentyä.

Ja toisio voi aluks olla aika auki, sitä sit pienentelemään, kunnes toisiopalo kohisee iloisesti eikä piipusta tuu mustaa. Kaikissa pannuissa tota toision kohinaa ei kyl oikein kuule, silloin tarkastussilmä olis hyvä. Ja onhan se karvan tarkempiki. Lambda tms jäännöshapen tai hään mittaus olis viel tarkempi. Toi toisio sit reagoikin jo paljon nopeemmin, tosin ensiön säätö vaikuttaa sit toisionki tarpeeseen, pikku hiljaa.

Eiköhän ne oikeet säädöt sieltä lähtis löytymään. 

[Upi]

Aloitteleva puukeskuslämmittäjä kaipaa hieman tarkennusta eli omistan juuri aiheen mukaisen kattilan ja kattilassa on palamisen säätöön veden lämpötilan mukaan säätyvä läppä ja sitten se tanko. Eli kumpi on ensiö ja kumpi toisio? Ongelma on juuri se että tuli karkaa ylös ja kaikki puut syttyy palamaan. Eli luulisi että tehoa menee näin harakoille. Varaaja on 3000 l. Ja sen lämmittämiseen ylä ja alalämpö 30 asteisesta noin 90 asteiseksi leudoilla keleillä menee puuta max puolitoista pesällistä.

[Ari]

Atmos kattilan lämmitys, katso: https://www.youtube.com/watch?v=81gng7q8wfM

[kallep]

Mulla on kanssa Atmos dc50s. Suurin hankaluus on jos paljon erilaista puuta poltettavaksi. Koivu, kuusi ja mänty ym. Vaativat hyvin palaakseen hieman eri säätämistä. Kun löydät hyvät, niin yleensä puut vaihtuvat...

Puiden koko on kanssa kimuranttia. Pienissä puissa valkea karkaa helposti ylös asti ja liian suuret taas holvaavat. Pyöreitä halkaisemattomia puita en ole vielä kokeillut, ne voisivat olla ehkä hyviä. En sillä kirjoita, että olisi ongelmaa asian kanssa, kaikki ovat palaneet ja vaikka joku satsi on tainnut vähän aivastella niin sähköä säästyy.

Kuinkahan yleistä se on kattilamalleissa, että pientä säätöä joutuu tekemään jos haluaa koko ajaksi tasaisesti humisevan toisiopalon?

Itselläni on 3600 L varaaja ja jos sen haluaa lämmittää 30=>80c niin siihen menee noin 100kg puuta ja 12 tuntia aikaa. Sitä en osaa sanoa onko se paljon vai vähän?