Puukeskuslämmitykselle mahdollisuus?

[markkulievonen]

se tuo metalli meilläpäin pyrkii turpoamaan lämmetessään. Sen takia se spiraali pitää olla väljä kylmänä kun se muuten hirttäis kiinni. Ei ole turhake.

Muutama kymppi pituus suunnassa.

[Zetor]

Halkaisijakin kasvaa. Kyllä se vipunuohous on hyvä,kokeile.

[att57]

Vois kuvitella että pyörteilevä ilma tuubissa on lämmönsiirron kannalta parempi.
Otin joskus kokeeksi pari "spiraalia" pois ja johan savukaasujen lämmöt pomppas.

[markkulievonen]

Vois kuvitella että pyörteilevä ilma tuubissa on lämmönsiirron kannalta parempi.
Otin joskus kokeeksi pari "spiraalia" pois ja johan savukaasujen lämmöt pomppas.

Niin, mutta kumpi vaikutti enemmän lämpötilan nousuun. Vastuksen pienetyminen ja siten virtauden suurentuminen, vaiko pyörteisyyden vaikutuksen poistuminen lämpötilaan.
Jos halutaan testata näitä savukaasuohjaimia, niin viertaus / tilavuutena tulee pitää samana.  Onhan luonnolista, miten virtauksen pienentäminen vähentää savukaasujen lämpötilaa, mutta samalla vaikutetaan kielteisesti palotapahtumaan alentaen sen palamislämpötilaa.
Suo siellä vetelä täällä.

[Zetor]

Se savukaasun tilavuus myös tippuu kun se jäähtyy. Ei kattilan valmistajat huvikseen vipunuohouksia rakenna mut hintakin nousee samalla.

[att57]

Niin, mutta kumpi vaikutti enemmän lämpötilan nousuun. Vastuksen pienetyminen ja siten virtauden suurentuminen, vaiko pyörteisyyden vaikutuksen poistuminen lämpötilaan.
Jos halutaan testata näitä savukaasuohjaimia, niin viertaus / tilavuutena tulee pitää samana.  Onhan luonnolista, miten virtauksen pienentäminen vähentää savukaasujen lämpötilaa, mutta samalla vaikutetaan kielteisesti palotapahtumaan alentaen sen palamislämpötilaa.
Suo siellä vetelä täällä.

Niimpä niin.. muotoilen asian toisin. Ei ne spiraalit paikoillaan ollessaan ainakaan nosta savukaasujen lämpötilaa

[Iskä]

Vois kuvitella että pyörteilevä ilma tuubissa on lämmönsiirron kannalta parempi.
Otin joskus kokeeksi pari "spiraalia" pois ja johan savukaasujen lämmöt pomppas.

Spiraalit ovat savukaasujarruina verrattomat, mutta nuohouselimenä eivät kaksiset.

[Pähkäilijä]

Tunnetaan myös nimella turbulaattorit jolla kaasut saadaan turbulenssiin

[AnssiKo]

Niin, mutta kumpi vaikutti enemmän lämpötilan nousuun. Vastuksen pienetyminen ja siten virtauden suurentuminen, vaiko pyörteisyyden vaikutuksen poistuminen lämpötilaan.
Jos halutaan testata näitä savukaasuohjaimia, niin viertaus / tilavuutena tulee pitää samana.  Onhan luonnolista, miten virtauksen pienentäminen vähentää savukaasujen lämpötilaa, mutta samalla vaikutetaan kielteisesti palotapahtumaan alentaen sen palamislämpötilaa.
Suo siellä vetelä täällä.

Jos tuubien savukaasujarrut vaikuttavat palotapahtumaan, ni eipä pannun toisiopalo ole oikein kunnossa. Ja niinku Zetor jo mainitsi, tuubien yläpään virtausnopeus riippuu savujen lämmöstä. Eli jos vertaillaan, ni tilavuusvirta ja lämpö pitäis olla sama tuubien alapäissä.

Ja viel sellainenkin juttu, ettei oikein oo pannun suunnittelu kuosissa, jos tuubien virtauspinta-ala rajoittaa pannun tehoa. Eikä oikein silloinkaan, jos joudutaan menoa jarruttelemaan rajusti, ettei savujen lämpö karkaa kohtuuttomuuksiin. Oli savukaasujarrut tai ei.

[AnssiKo]

Spiraalit ovat savukaasujarruina verrattomat, mutta nuohouselimenä eivät kaksiset.

Njaa, mitoituskysymyskin tuo on. Nyt on vipunuohous tuomittu aika nopeesti yhden silmämääräisen mittatiedon pohjalta.

Toi spiraali on hiukka hankala muoto lämpölaajenemisen kannalta, alkaa mennä siihen et halkaisijan käyttäytyminen lämmön noustessa riippuu aika paljon valmistustavastakin, lämpölaajenemiskertoimen lisäksi.

Vielä sen vert toiminnasta, yleensähän noita vemputetaan simppelisti ylös-alas, mut muistelen jossain pannussa olleen pyörityssysteemi. Kuinkahan on, lienee sit sellanen varsinainen tervamiilu, mis tarvii olla konvektiossa pikikairat. 

[AnssiKo]

Minun mielestäni kattilan kriteerit ovat seuraavat:

1. Varastopesä on riittävä lämmittämään varaajakapasiteetin yhdellä pesällisellä.

Muista ihan samaa mieltä, mut tässä tuon esille hiukan eriävän mielipiteen. Eli mun mielestä normi poltolla varaajaan pitäis saada huoletta mahtumaan koko latauksen energia, ilman että varaajaa pitää ens päästää aivan typö tyhjäks (lämmöstä). Hiukan turhauttavaa musta hommata pannu isolla varastopesällä, ja sit poltella suurin osa vuodesta vaan vajaita pesällisiä.

Senvert myös olis hyvä olla puskuria, et ilman LKVn loppumista vois hiukan venyttää tarpeen mukaan lämmitysväliä. Tai sit polttaa pesällinen jo aamulla, ilman et pitää odottaa iltaan et se koko lataus mahtuu. Tai sit toisinpäin, ilman et kotia tullessa varaaja on jo polvillaan.

[perde]

Muista ihan samaa mieltä, mut tässä tuon esille hiukan eriävän mielipiteen. Eli mun mielestä normi poltolla varaajaan pitäis saada huoletta mahtumaan koko latauksen energia, ilman että varaajaa pitää ens päästää aivan typö tyhjäks (lämmöstä). Hiukan turhauttavaa musta hommata pannu isolla varastopesällä, ja sit poltella suurin osa vuodesta vaan vajaita pesällisiä.

Senvert myös olis hyvä olla puskuria, et ilman LKVn loppumista vois hiukan venyttää tarpeen mukaan lämmitysväliä. Tai sit polttaa pesällinen jo aamulla, ilman et pitää odottaa iltaan et se koko lataus mahtuu. Tai sit toisinpäin, ilman et kotia tullessa varaaja on jo polvillaan.

Niin, itsehän mitoittelin tuon silleen että täydellä pesällisellä saadaan noin 50 asteen lämmönnousu. Jos varaajista saa vielä 40-50 asteista vettä, niin normaaleilla keleillä riittää tuottamaan lämmintä käyttövettä eikä pattereihinkaan tule vielä liian kylmää. Itselle tulee kuitenkin käyttöveden tulistus tarpeen vaatiessa sähköllä talon päässä. Paras järjestelyhän olisi, jos olisi vesikiertoinen lattialämmitys niin varaajasta voisi käyttää vielä suuremman osan kapasiteetista ennen uudelleenlämmitystä, varsinkin jos tinkisi vähän lämpimästä käyttövedestä...mutta tokihan järkevinta lienee mitoittaa varastopesä niin, että sillä saadaan yhdellä pesällisellä nimenomaan järjestelmän toiminnan kannalta sopivan vaihtelun vaatima lämmönnousu.

Kattilan tehollahan ei varmaan ole suurempaa merkitystä oman näkemykseni mukaan, vaan nimenomaan tuolla varastopesän koolla.

[Harri2]

Muista ihan samaa mieltä, mut tässä tuon esille hiukan eriävän mielipiteen. Eli mun mielestä normi poltolla varaajaan pitäis saada huoletta mahtumaan koko latauksen energia, ilman että varaajaa pitää ens päästää aivan typö tyhjäks (lämmöstä). Hiukan turhauttavaa musta hommata pannu isolla varastopesällä, ja sit poltella suurin osa vuodesta vaan vajaita pesällisiä.

Senvert myös olis hyvä olla puskuria, et ilman LKVn loppumista vois hiukan venyttää tarpeen mukaan lämmitysväliä. Tai sit polttaa pesällinen jo aamulla, ilman et pitää odottaa iltaan et se koko lataus mahtuu. Tai sit toisinpäin, ilman et kotia tullessa varaaja on jo polvillaan.

Kyllä. Minunkin mielestä varaaja saa olla sen verran iso, että siihen mahtuu vaikkapa kahden pesällisen lämpö. Antaa huomattavasti vapautta lämmityksen ajankohtaan. Ja tuolla tarkoitan sitä, että isonnetaan sitä varaajaa, ei pienennetä pesää...
Ja teholla on sen verran merkitystä, että jos kovalla pakkasella kulutukseen menee esim. 20 kW, niin 30-40 kW kattilalla on varaajan lämmittäminen todella hidasta.

[AnssiKo]

Kyllä. Minunkin mielestä varaaja saa olla sen verran iso, että siihen mahtuu vaikkapa kahden pesällisen lämpö. Antaa huomattavasti vapautta lämmityksen ajankohtaan. Ja tuolla tarkoitan sitä, että isonnetaan sitä varaajaa, ei pienennetä pesää...
Ja teholla on sen verran merkitystä, että jos kovalla pakkasella kulutukseen menee esim. 20 kW, niin 30-40 kW kattilalla on varaajan lämmittäminen todella hidasta.

Just näin. Tosin, jos varastopesällinen sisältää abt vuorokauden energiat, hyötysuhde huomioiden, niin eipä se haittaa vaiks poltto oliskin päällä sellaiset 12-16h. Eipä tartte olla ihan niin isoa varaajaa. Mieluummin toki automatiikalla tollaset työvuorot.

[repa]

Ite olen herkutellut ajatuksella että kattilaan vois ladata viikon puut kerralla ja Vilhos koodais siihen automatiikan että palais suunilleen kulutusta vastaavalla teholla. Silloin vois kalliin ja tilaa vievän varaajan minimoida.

Itellä tuo polttontehon säätö on jotenkin toiminut. Nykykattiloissa taitaa olla enempi maxtehon rajoitus on-off periaatteela, mikä ei tieten voi olla kovin hyvä.

Jos semmosta ihan oikeasti alkais suunnitella niin palaminen vaihtelevilla tehoilla ei liene ongelma, vaan se miten se tehdään hyvin. Pitäiskö olla sääennusteeseen perustuva ennakoiva säätötapa ja lisäksi oppiva säätö, joka hoksaa ennakoida saunapäivät ja suihkussa käynnit? Olis vilholle koodaamista