Puukeskuslämmitykselle mahdollisuus?

[Pannarix]

Päivää sinne,
Itse tekemällä saa sellaisen kun tarvitsee. Riittävän iso kattila ja varaaja niin pääsee vähällä polttelemisella.
Tärkeä pointti että on omaa puuta. Vielä jos on vähän aikaa rakennella niin ei tuu kalliiksi.

[vesimies]

Samoilla linjoilla olen vesimiehen kanssa. En itsekään usko ikkunaremontin maksavan itseään takaisin. Missäspäin valtakuntaa vesimies vaikuttaa?

Kailan kirjallisuus on kyllä tuttua. Ihan asiaa puhuu vaikka toiset pitää ihan hulluna.

Kuinkas herkkiä esim. hakejärjestelmät ovat vikaantumaan? Kairan tukkeutumista tms. ilmeisesti joskus esiintyy? Jonkun verran niistä on tulipalojakin käsittääkseni syttynyt...

Täällä satakunnan ja varsinais-suomen rajoilla ollaan

Nykyiset hakejärjestelmät ovat aivan yhtä luotettavia kuin pellettisysteemitkin. Valitettavasti se käsitys mitä ihmisillä on hakelämmityksen epäluotettavuudesta ja paloherkkyydestä on peräisin menneiltä vuosikymmeniltä. Nykyiset hakekattilat ovat täysautomaattisia ja niissä on myös automaattisytytys sekä todella laajat turvamekanismit joten tulipalo uudella hakekattilalla on lähes mahdoton.
Meilläkin hake oli yksi vaihtoehto, mutta jäi pois koska hakkeen toimittajasta ei tullut mitään varmuutta eikä hakevarastollekaan ollut sopivaa paikkaa, mutta jos hekulilla on tilaa hakevarastolle niin suosittelen ehdottomasti sitä. Hakekattilakaan ei välttämättä vaadi varaajaa.
Tuossa on muutamia vaihtoehtoja, itse olen noista kaikista paikoista tilaillut eikä toiminnassa mitään moitittavaa;
http://www.lvi-viro.fi/stokeripolttimet
http://kotly.com.pl/kategoria-boilers-for-pellets-and-wood-chips-186.html?sort=cena&order=asc&l=en
https://torujyri.ee/fi/hakekattilat/582-hakekattila-csa-30-d-alessandro.html

Tuossa on Suomessa myynnissä oleva 50kw laitos http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=2&products_id=107

[dieseljätkä]

Jotenkin tuntus, että etenkin kesällä lämmöntarpeen ollessa minimissään, olis varaaja ainakin käyttövedelle hyvä olla. En tiedä koosta mutta itse laittaisin ainakin kuution varaajan, jolloin poltin saa käydä kunnon jaksoja ennen sammumista.

[hekuli]

Täällä satakunnan ja varsinais-suomen rajoilla ollaan

Nykyiset hakejärjestelmät ovat aivan yhtä luotettavia kuin pellettisysteemitkin. Valitettavasti se käsitys mitä ihmisillä on hakelämmityksen epäluotettavuudesta ja paloherkkyydestä on peräisin menneiltä vuosikymmeniltä. Nykyiset hakekattilat ovat täysautomaattisia ja niissä on myös automaattisytytys sekä todella laajat turvamekanismit joten tulipalo uudella hakekattilalla on lähes mahdoton.
Meilläkin hake oli yksi vaihtoehto, mutta jäi pois koska hakkeen toimittajasta ei tullut mitään varmuutta eikä hakevarastollekaan ollut sopivaa paikkaa, mutta jos hekulilla on tilaa hakevarastolle niin suosittelen ehdottomasti sitä. Hakekattilakaan ei välttämättä vaadi varaajaa.
Tuossa on muutamia vaihtoehtoja, itse olen noista kaikista paikoista tilaillut eikä toiminnassa mitään moitittavaa;
http://www.lvi-viro.fi/stokeripolttimet
http://kotly.com.pl/kategoria-boilers-for-pellets-and-wood-chips-186.html?sort=cena&order=asc&l=en
https://torujyri.ee/fi/hakekattilat/582-hakekattila-csa-30-d-alessandro.html

Tuossa on Suomessa myynnissä oleva 50kw laitos http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=2&products_id=107

No niin, satakunnassa tässä itsekin vaikutetaan.  Osaako vesimies neuvoa tältä alueelta firmaa tai henkilöä joka osaa järjestelmän miettiä ja suunnitella? Hyvä varmaan olisi sellaista henkilöä käyttää suunnitteluun joka hieman enemmän näistä tietäisi kun minä. 

Mites haketta ja klapia/halkoa voi keskenään vertailla, noin niinkuin energian määrässä? Onko ihan yksi yhteen, että 1 m2 polttopuuta vastaa samasta määrästä tehtyä haketta?

[markkulievonen]

Mielestäni ikkunoita ei kannata vaihtaa vaan korjata, vanhat on aina laadukkaammat kuin uudet, varsinkin jos ovat aidosti vanhat.
Meillekin on laitettu vaan ikkunatiivistettä ikkunoihin ja sitten vielä ne paperit sisäpuolelle reunoihin ja täytyy todeta että ei ikkunoista ainakaan mitään kylmää tule vaikka ikkunoilla ikää melkein 150 vuotta. Samaten kaikki 12 muuriakin on kylmänä mutta en ole huomannut että niistäkään mitään ihmeellisemmin kylmää tulisi.
Hyvä vinkki on myös sellaiset oikein kunnolliset ja paksut vanhanaikaiset oviverhot jotka voi sitten kesällä laittaa sivuun, ne estävät todella tehokkaasti vetoa ja lämmön turhaa siirtymistä.
Mielestäni tuollaiset kymmenien tuhansien ikkunaremontit on rahan haaskaamista, tuolla rahamäärällä lämmittää ainakin 15-20 vuotta vaikka ostaisi lämmityksessä käytettävän materiaalin ja jos omilla puilla tai omalla hakkeella lämmittää niin tuollainen remontti ei koskaan maksa itseään takaisin. Kannattaa hankkia Panu Kailan talotohtori-kirja jos ei vielä ole hankittu, siinä on hyviä ja halpoja vinkkejä eristämiseen.,

Niin, ei yksin rahallisesti,- vaan kokonaisuus huomioiden. Reilu vuosi sitten tein ikkunaremontin ja  en olisi uskonut miten ikkunoiden energia taloudellisuus on muuttunut 30-vuoden aikana.Esim. tänä vuonna,- tammikuusta lähtien varaaja on lämmennyt 42 kertaa ja nollakelaillä mörskäni lämpiää hellan avulla 5kg puuta vrk. Toki rahallisesti ei kannata, mutta viihtyisyys   on oma lukunsa. Kylmäsäteily on tuntematon käsite. Tosin entiset kolmilasiset ikkunatkin oli vedottomia, mutta kylmäsäteily  huomattavaa. Niin, senkin ihmeen koimme,- ettei auringon paisteella  huoneiden lämpötila kohonnuty kuin ennen. Selektiivi / kaasulasi toimii molempiin suuntiin.

Mutta, toki ymmärrän perinteen säilyttämisen ja sen arvostamisen, jos siihen on varaa ja  antaa sille omasta ajastaan. Mitä tiedän Panu Kailan rakentamistavasta, niin eiu sovi köyhille ajatellen tämän päivän energia hintatasoa. Todella wanhat kirkot ja talot säilyvät kun rakenteen lämpötila pidetään korkealla kesät ja talvet.
Niin, harmillisesti Kailalla  rakenteen hengittävyys tarkoittaa, miten sisäilman kosteus lasketaan raketeeseen tietoisesti ja juuri tuo tekijä vaatii energiaa tuhlaavan rakenteen. Mutoin on ongelmia tiedossa.

[att57]

Niin, ei yksin rahallisesti,- vaan kokonaisuus huomioiden. Reilu vuosi sitten tein ikkunaremontin ja  en olisi uskonut miten ikkunoiden energia taloudellisuus on muuttunut 30-vuoden aikana.Esim. tänä vuonna,- tammikuusta lähtien varaaja on lämmennyt 42 kertaa ja nollakelaillä mörskäni lämpiää hellan avulla 5kg puuta vrk. Toki rahallisesti ei kannata, mutta viihtyisyys   on oma lukunsa. Kylmäsäteily on tuntematon käsite. Tosin entiset ikkunatkin oli vedottomia, mutta kylmäsäteily  huomattavaa. Niin, senkin ihmeen koimme,- ettei auringon paisteella  huoneiden lämpötila kohonnuty kuin ennen. Selektiivi / kaasulasi toimii molempiin suuntiin.

Mutta, toki ymmärrän perinteen säilyttämisen ja sen arvostamisen, jos siihen on varaa ja  antaa sille omasta ajastaan.

Kylmäsäteily on tuntematon käsite. No niinhän se on, lämpöhän se on joka siirtyy. Vai oonko ymmärtäny ihan väärin.

[markkulievonen]

Kylmäsäteily on tuntematon käsite. No niinhän se on, lämpöhän se on joka siirtyy. Vai oonko ymmärtäny ihan väärin.

Oletko matkustanut talvipakkasella ilman takkia / sisävaatteissa autossa, jonka sisälämpötila onn +20C. Takki käsineet ja hattu estää kylmäsäteilyn tuntemisen. Taas auton ulkopuolella pakkasella on lämpösäteily.
Jos näin avoimesti kerron, niin meillä, vaikka oli 80-vuonna asennetut 3 lasiset  ikkunat, niin olohuoneen sohvalta havainnoi pakkasilla tämän kylmäsäteilyn ja jokainen ymmärtänee, mikä lämpötila oli ikkunan ulkopinnoissa. Nyt, -10C pakkasella  ikkunoiden välissä lämpötila on -6C eli ulkolasilla ei ole enää erikoista merkitystä  energian siirtymiseen.
Pakko oli pitää paksuja verhoja. Nyt  tämä ongelma on poissa ja ikkuna ja seinä on samanlämpöinen. Puhumattakaan jos ikkunat olisivat olleet 2 lasiset.

[markkulievonen]

Kyllä minäkin näkisin lämmittämättömän tulisijan toimivan energiaa kuluttavana, ainakin näissä vanhoissa rossipohjaisissa. Pähkäilijä jo totesikin, että näitä ei ole eristetty perustuksista. Meilläkin tehty useiden kuutioiden kokoisten luonnonkiviperustuksen varaan, ja todennäköisesti on muurattu suoraan luonnonkivien päälle. Rossi menee talvella lähelle nollaa, eli kyllä se jonkin ajan kuluttua varmasti johtaa kylmää sisälle rakennukseen.

Käsittääkseni maalämmössäkään ei ole hyväksi jos putkiston ylimitoittaa, ilmeisesti pumpun kompressorille ei ole hyväksi liian useat käynnistykset eikä liioin turhan harvat. Tiedä sitten...

Totta kai pitää varautua pitkiin pakkasjaksoihin, mutta niillä pitkillä ja kovilla pakkasjaksoilla (mikäli sellaisia vielä joskus tulee) on sitten hyvä ja helppo turvautua tulisijoista tulevaan lisälämpöön. Mitoitetaanko tai otetaanko sellaisia yleensä mitenkään huomioon?

Ulkopuolelle ei saa tehdä näkyviä muutoksia. Toki varmasti ikkunat voi uusia, mikäli vanhat ovat korjauskelvottomat. Meillä ikkunoiden uusiminen tulisi maksamaan arviolta vähintään 20 000 e. Itse en usko, että niistä niin paljon häviää energiaa, että vaihtaminen kannattaisi ja maksaisi itseään  takaisin. Tuolla summalla ostaa jo melko ison määrän puuta/haketta/pellettiä/sähköä. Tietysti sisimmäisen puitteen tilalle on mahdollista teettää lämpölasielementti, joka parantaa lämpötaloudellisuutta. Melko kriittisesti silti suhtaudun ikkunoiden suurempiin muutoksiin, vanhoissa taloissa niiden "toiminta" perustuu kuitenkin pitkälti painovoimaiseen ilmanvaihtoon, joissa "hieman vuotavat" ikkunat on yksi lenkki.

Niin, ei keruupiirin pituus vaikuta komprssorin tehon valintaan,- vaan tarvittava lämpöenergia. Keruupiirin lämpötila tulisi aina pysyä mahdollisimman korkealla. ihanteellisin olisi,- vaikka +10C. Takoisi lämpöä kunnon kertoimella. Jos talossa on pelit ja vehkeet, niin  koko piirin asentaminen on halpa investointi. Muistaakseni putki maksoi 1.5€ metri.

Mutta, eikös jokatapauksessa joudu melkoisiin investointeihin, vaikka valitsisi minkä tahansa lämmön tuotto lähteen?  Tosin hake ja briketti tms on tänä päivänä jo pitkälle automatisoitu ja siten vaatine suurtakaan työmäärää.
Mutta, sekin on huomioitava, miten ikä vaikkuttaa myös tähän asiaan, joka tulisi huomioida. Ihmisen ikääntyessä ja kunnon hiipuessa puulämmitys on jo haasteellinen lämmitystapa.
Kun huomioi suuren energian tarpeen, jota ei saa pudotettua, niin kannattaa todella huomioida mahdollisimman monet tekijät ja miettiä asioita vuosikymmenien päähän.

[Pähkäilijä]

Mites haketta ja klapia/halkoa voi keskenään vertailla, noin niinkuin energian määrässä? Onko ihan yksi yhteen, että 1 m2 polttopuuta vastaa samasta määrästä tehtyä haketta?

hakekuutio on kuin heittokuutio klapeja eli 1 m3 -> 2.5 i-m3 kun pinomotti on 1.5 p-m3 kun hake jää suht ilmavasti kasaan eikä siitä tule "pinottua". Kun hakerangat on ylivuotisia ja peitetetyssä mutta ilmavassa kasassa olleita niin ne on saatu suht kuiviksikin. Pelletti on huomattavasti kuivempaa koska se tehdään sahateollisuudessa kuivaamon jälkeen käsitellyn puun sahan & kutterinpurusta eli raaka-aine on koneellisesti kuivattua ja kuoretonta joten tuhkaa tulee huomattavasti vähemmän. Toki teollisuuslaatuja tehdään myös kuorellisesta puusta joka haketetaan pieneksi ja kuivataan ennen jauhamista ja puristamista.

Tosin hake ja briketti tms on tänä päivänä jo pitkälle automatisoitu ja siten vaatine suurtakaan työmäärää.

briketti? tarkoitit varmaan pellettiä 

[hiili]

 Paljonkohan 10m3 varaaja antaa hukkalämpöä,kun sitä lämmitetään joka neljäs päivä 20c 90c vuoraus 30cm villaa,täälä ainaki autotalli tuntuu" lämpöselle"
 
 Kun taas 50-60kw hakepata ei tarvis varaajaa lainkaan, joku tietäjä vois tuoho antaa karkean arvion. hukkalämmön osuuden vois siirtää suoraan haketus kustannuksiin.

[vesimies]

No niin, satakunnassa tässä itsekin vaikutetaan.  Osaako vesimies neuvoa tältä alueelta firmaa tai henkilöä joka osaa järjestelmän miettiä ja suunnitella? Hyvä varmaan olisi sellaista henkilöä käyttää suunnitteluun joka hieman enemmän näistä tietäisi kun minä. 

Mites haketta ja klapia/halkoa voi keskenään vertailla, noin niinkuin energian määrässä? Onko ihan yksi yhteen, että 1 m2 polttopuuta vastaa samasta määrästä tehtyä haketta?

Satakunnassa ei kylläkään ole tiedossani yhtään firmaa jota voisin suositella, mutta varsinais-suomen puolelta löytyy sitten jo muutamakin.
Jos itse olisin nyt tekemässä lämmityssuunnittelua niin ottaisin yhteyttä kardonar-nimiseen firmaan. Olen ollut heidän kanssaan tekemisissä pariinkiin otteeseen ja voin suositella, hoitavat aivan kaiken mitä asiakas haluaa suunnittelusta ja neuvonnasta asennukseen jos niin haluaa ja heidän tuotteensä edustävat alan parhaimmistoa ainakin automaattisuudessaan, ja kattiloina löytyy niin puu-, pelletti- kuin hakekattiloita yms.
Suosittelen ottamaan yhteyttä heihin ensimmäiseksi niin voivat kertoa ainakin oman mielipiteensä miten sinun kannattaa edetä; http://www.kardonar.com/fi/

[hekuli]

Investointi tulee olemaan iso, tekee mitä tahansa. Tietty yksi vaihtoehto on olla tekemättä mitään ja mennä näillä tulevaisuudessakin. Onhan sata edellistäkin vuotta pärjätty näillä systeemeillä. Mutta kyllä ulkopuolisella työssä käyvänä lapsiperheenä pitäisi yrittää sitä vapaa-aikaakin löytää muuhunkin kuin talon lämmittämiseen. Parasta, siis juurikin meille parasta järjestelmää tässä kartoitetaankin. Suin päin ei olla tilaamassa pelletti- tai hakekattilaa, eikä liioin maalämpöpumppua, investointi tulee tehtäväksi muutaman seuraavan vuoden kuluessa.

Kiitoksia vesimiehelle, täytyy pitää firman nimi mielessä kun varsinaisen suunnittelun aika koittaa.

Onko haketta mahdollista tehdä jätepuusta, siis rakennusjätteestä? Vai onko niin ettei hakettimet ja kattilat kestä nauloja/ruuveja?

[Pähkäilijä]

Onko haketta mahdollista tehdä jätepuusta, siis rakennusjätteestä? Vai onko niin ettei hakettimet ja kattilat kestä nauloja/ruuveja?

sitten pitäs olla murskain ja tavarasta tulee sen verran tikkuista ettei se näistä pikkukattiloiden kuljettimista mene läpi. Puutavaran tarttee olla puhdasta mitä laikka tai rumpuhakkureilla tehdään, vertaa mitä käy ku iskee kirveellä kiveen, ei siitä terä tykkää.

[hekuli]

sitten pitäs olla murskain ja tavarasta tulee sen verran tikkuista ettei se näistä pikkukattiloiden kuljettimista mene läpi. Puutavaran tarttee olla puhdasta mitä laikka tai rumpuhakkureilla tehdään, vertaa mitä käy ku iskee kirveellä kiveen, ei siitä terä tykkää.

Jotain sen suuntaista aavistelinkin. Harmi sinänsä, sitä olisi vuoden aikana saatavilla ilmaiseksi jokunen vaihtolavallinen...

Mites sitten käytännön toteutukset, kun lämpökeskus/pannuhuone on kaukana asuinrakennuksesta? Putkikanaalia pitkin tulee tietysti lämmitysjärjestelmän putket. Tämän lisäksi tulee lämmin käyttövesi, se vaatii varmasti jonkinlaisen kiertosysteemin? Tuleeko vielä jotain muuta?

Järjestelmän kun pitäisi olla melko automatisoitunutta, niin miten lämmityksen tarpeen säätö toteutuu? Onko asunnossa joku termostaatti, joka haistelee sisäilman lämpötilaa ja samalla keskustelee kattilan kanssa paljonko polttoainetta pitää polttaa? Vai perustuuko vain ulkolämpötilaan?

[dieseljätkä]

Tuossa on linkki automaattiklapikattilaan. Ainakin yhden tyytyväisen omistajan tiedän ja oli tosi tyytyväinen kattilaan. Hinta jotain alle 20 ke. Jos varaaja vaikka 5 kuutiota, niin täyttöväli yli  30 asteen pakkasilla 2-3 päivää ja varaaja hoitaa pari päivää tarv lisää. Meillä säilötään puut metrikkäinä ja pätkitään tarpeen mukaan. Saunapuut on 80 litran piensäkeissä valmiina.
https://www.gemeinhardt.ag/biomasse/autom-holzvergaser.html