Attack SLX 25 Profi kokemuksia

[att57]

Kattilassani kuvan mukaiset ilmansäädöt, kun savukaasut 185. Ei ole kitupolttoa, "alakerrassa" kirkas vaaleankeltainen/sinertävä liekki.

Leikkasin etusäleikön poikki jotta pääsee säätämään ilmoja polton aikana. Säleikkö nostettavissa ruuvien varaan paikoilleen.

Alhaalla peili josta voi kumartumatta vilkaista palotapahtumaa.

[Iskä]

Kattilassani kuvan mukaiset ilmansäädöt, kun savukaasut 185. Ei ole kitupolttoa, "alakerrassa" kirkas vaaleankeltainen/sinertävä liekki.

Leikkasin etusäleikön poikki jotta pääsee säätämään ilmoja polton aikana. Säleikkö nostettavissa ruuvien varaan paikoilleen.

Alhaalla peili josta voi kumartumatta vilkaista palotapahtumaa.

Sinun kattilasi näyttää siltä, kuin se olisi käytettäväksi tehty Ü. Toision lasisilmää olen minäkin ikävöinyt, vaan en ole saanut aikaiseksi.

SLX:ssä on hiukan yksinkertaistettu tuota ilmansäätöä. Säätöalueen voisi olettaa olevan saman.

[AnssiKo]

SLX:ssä on hiukan yksinkertaistettu tuota ilmansäätöä. Säätöalueen voisi olettaa olevan saman.

Samassa pannumallissakin voi olla samat ilmansäätömekaniikat eri tehoisissa versioissa, ja siks eri säädöt ku ilmantarve on tehosta riippuvainen.

[Iskä]

Samassa pannumallissakin voi olla samat ilmansäätömekaniikat eri tehoisissa versioissa, ja siks eri säädöt ku ilmantarve on tehosta riippuvainen.

Minulla on 25 kW SLX ja att57:lla 25 kW DPX. Ilmamäärät luulisi menevän aika hyvin 1:1, mutta räppänät ovat vähän eri mallisia. SLX on halvemmalla tehty.

[Iskä]

Nyt alkaa Attackin säädöt löytyä! Tehtaan mielestä ilmaräppänät pitäisi olla ensiö 100% ja toisio 65%. Nyt on molemmat noin 40% ja savukaasun lämpö löytää kohtalaisen nopeasti pyydetyn 170°C turhia pätkimättä. Myös aiemmin tutuksi käynyt resonointi on mennyttä aikaa. Olen poltellut lähinnä iltaisin, joten näkyvyys on heikonlainen, mutta ainakaan en ole nähnyt savua. Pitää kokeilla viikonloppuna valoisan aikaan.

Onko jollakulla näppituntumaa, kuinka suuri osa konvektion läpi menevästä kaasusta on ilmaa? Mietin, paljonko teho pienenee räppänöitä kuristamalla, jos savukaasun lämpö pysyy samana.

[Iskä]

Nostelen vähän vanhaa ketjuani, koska uusia kokemuksia on kertynyt. Talvella polttelin pääasiassa koivua asetuksilla ensiöilma 40%, toisio 65%. Maksimikierrokset 100% ja minimi 50%. Savukaasun pidin 170 asteessa, joka on tehtaan suositus. Polttelin talvella ilta-aikaan, enkä niinkään havainnut savutusta. Kevään tultua aloin havaitsemaan ja kokeilin nostaa savukaasun lämpötilaa. 180 astetta ei vaikuttanut mitään, mutta asetuksella 190 astetta kattila muuttuikin savuttomaksi. Lämmityskauden jälkeen siirryin sekapuuhun, joka vaati enemmän ilmaa. Nyt asetukset ovat ensiöilma 75%, toisio 65%. Maksimikierrokset 100% ja minimi 45%. Näillä toimii oikein hyvin ja ilman savua.

[att57]

No tulipahan vihdoin usean vuoden käytön jälkeen rassattua lämmönvaihdinputket oikein akkukoneen ja teräsharjan kanssa. Karstaahan tuolta ei lähtenyt kuin muutamia desilitroja, kiitos vipunuohouksen. Savukaasujen lämpö kyllä putosi reilut 20 astetta ja lähtevän veden lämpö nousi useita asteita. Olis pitäny siis rassata jo vuosia sitten.

Tästä innostuneena päätin jatkaa "huoltoa" ja siivosin varastopesästä tuhkat ja pohjalle kertyneen kuonan. No niin ja pohjalle pari halkoa joiden päälle sanomalehtisuikaleita tuleen ja pesä puita täyteen (näinhän sytytän kattilan aina).
Luukku kiinni ja valmista tuli. Läksin pihalle ja mitä p..kelettä, pihassa kitkerä savun haju ja piipusta tulee mustaa niinkuin olisi saunan kiuas sytytetty. Siis pannuhuoneeseen ja siellähän oli varastopesässä tulet valtoimenaan.

Tulipahan huollettua toimiva laite taas vikatilaan. Varastopesässä turha siisteys on ainakin tuossa kattilassa pahasta.

[Iskä]

Nuohous, eli varsinkin tuhkanpoisto varastopesästä aiheuttaa ongelmia minullakin. Uskon sen johtuvan siitä, että puut eivät tiivisty arinaa vasten ja ensiöilma virtaa raakana ohi. Nykyisin en tyhjennä arinaa kokonaan, vaan kaavin päällimmäiset tuhkat pois ja jätän jonkin verran.

Minäkin nuohosin kattilani syksyllä suunnilleen vuoden käytön jälkeen. Sen jälkeiset kokemukset tekivät ainakin osittain tyhjäksi tämän ketjun alkupään tarinat. Tuubit olivat likaiset ja minullakin lämpö alkoi siirtyä veteen savukaasujen sijasta. Parin lämmityskerran kohdalla palautin kattilan tehdasasetuksille savukaasun lämmön ja ilmaläppien osalta ja hyvin on toiminut. Opin siis sen, että älä säädä likaista kattilaa.

Polttoaine on ollut nyt sekapuuta, puhdasta koivua en ole kokeillut. Se ja likaantumisen seurauksena kohoava savukaasun lämpötila tulee vastaan myöhemmin. Koska automatiikka ei anna savukaasujen lämpötilan nousta, likaantuessa kattila alkaa palaa kitupoltolla. Korjaantuu joko savukaasun lämpötilaa nostamalla tai nuohoamalla.

[ikon]

miten sulla ton attack 25:n kanssa varaajan koko, valmistaja suosittelee 2m3 varaajaa. Onko tullut koskaan läheltä-piti -tilanteita tai vastaavaa?

Pitääkö polttaa useampaa pesällistä että saa varaajan toivottuun lämpötilaan(80c alas saakka?)

[att57]

Minulla 1800 litran varaajassa 4 kpl lämpömittareita. Jos varaaja jäähtynyt kokonaan n. 35 asteeseen niin tarvii lahes 2 pesällistä että alinkin mittari näyttää 80 astetta. Ei oo ollu mitään läheltä-piti tilanteita, kattilan puhaltimen sammumislämpötila säädettävissä (max 95). Ja sit on vielä tuo pakollinen kiehumisenestosysteemi joka jäähdyttää virtaavalla vedellä jos muut vehkeet vikaantuu. Tuli  kesän jälkeen tuokin testattua kun oli sulku varaajaan jostain syystä kiinni.

[Iskä]

miten sulla ton attack 25:n kanssa varaajan koko, valmistaja suosittelee 2m3 varaajaa. Onko tullut koskaan läheltä-piti -tilanteita tai vastaavaa?

Pitääkö polttaa useampaa pesällistä että saa varaajan toivottuun lämpötilaan(80c alas saakka?)

Varaaja on 1400 litraa. Käytän lattialämmityksen kanssa lähelle 20 astetta ja lämmitän 95 asteeseen läpi asti, mikä on profin maksimi. Kaikki puut laitan punnituksen kautta ja minulla on seinällä taulukko varaajan alkulämmön ja senhetkisen kulutuksen mukaan. Aika hyvin osuu.

Joku koiranleuka voi alkaa vääntelemään punnitusta isoksi vaivannäöksi. Minulla se vähentää vaivaa, kun nostan puut vaakan nokassa roikkuvaan häkkiin suoraan pinosta, vedän häkin kiskoa putkin täyttöaukolle ja nostan puut pesään. Kantaminen, olkoonkin vain puolitoista metriä, jää pois.

Yhdellä pesällisellä olen lämmitellyt, koivua menee kerralla lähemmäs 60 kg.

[att57]

Mahtuukin puuta SLX versioon huomattavan paljon enemmän kuin DPX:ään. DPX:ään menee haapaa semmonen 22-24 kg.

[Iskä]

Mahtuukin puuta SLX versioon huomattavan paljon enemmän kuin DPX:ään. DPX:ään menee haapaa semmonen 22-24 kg.

Varastopesä on reilun kokoinen, vaikkei ihan ilmoitettuun 200 litraan ylläkään. Mittaukseni mukaan 167 litraa on tarkka. Yli 55 kg olen saanut mahtumaan koivua.