Ja edellisestä tekstistä on nyt kulunut palttiarallaa viikko, joten hiukan lisätietoja ja ajatuksia ajattelin tähän kirjoitella tuleville, tai kattilaa vaihtaville, puulämmittäjille.
Täällä meillä Varsinaisessa-Suomessa on ollut taas helkutin pimeää ja märkää, kuten rannikolla usein on. Olen nostellut puuta sisään pannukkahuoneeseen kuivumaan ja onhan siitä hyötyäkin ollut. Nyt toisiopalo lähtee huomattavasti äkäisemmin liikkeelle - mutta tässä samaan syssyyn totesin Atmoksen takailmaräppänän tarpeettomaksi säätelemään ilmavirtaa. Taisin aiemmin olla jokseenkin väärässä kun olin kiilannut luukun melkoisen suurella gäpillä auki. Nyt olen lukinnut minimisäätöruuvin n. etusormen paksuuteen..8mm taitaa olla ihan SI-järjestelmän mukainen mitta, ilman kymmenpotenssijärjestelmää. No, jokatapauksessa, puun menekki on pysytellyt ihan kohtuu lukemissa. Pari pesää, tuhannen naulan lautaa, kahden päivän välein riittää meidän 180m2 torpalle. Nostaa lämmöt 3000l varaajassa lattiasta kattoon n. 60 astetta, ja samalla lattialämpö syö oman osansa tässä lämmityksen aikana. Lämmitys kestää pää-osin 8h, kahdella täytöllä. Toki torppa on vielä rakennekosteudeltaan märkä, joten energiaa menee reippaan puoleisesti rakenteiden kuivatukseen vielä ainakin vuosi.
Kaikki siis toimii, mutta tässä rakentamisen tiimellyksessä ei oikein ehdi perehtyä kattilan mahdollisiin hienouksiin. Puut palaa komeasti kun kattilan rakenteet ovat riittävän kuumat, kylmänä ollessaan naapuri totesi, että teillä näköjään valitaan taas uutta paavia - kun piippu puski valkoista savua taivaalle. Vaalea savu haihtuu todella nopeasti piipun ulkopuolelta, 2m pitkä savupatsas yleensä alkuun näkyy kun on lisännyt puuta.
Tässä nyt savustellaan sitä uutta paavia tämä vuosi loppuun ja katsellaan sitten kun mahdolliset pakkaset alkavat, että miten tämän äijän kipinävuorot lisääntyvät.