Uuden hirsitalon päälämmitysmuodoksi valikoitui Atmos DC30GS

[Ri.ins]

Juu, tätä sivustoa tuli luettua melko ahkeraan alkusyksyn mittaan ja lopulta valitsin Atmoksen pärisemään pannuhuoneeseen.
Muutamia omia sudenkuoppia mitä suunnittelussa kansankielisesti vältin: rakennuksen paloluokitus EI30, koska kattilan teho on alle 30kw (atmos 29,8kw papereissa)  Paloluokitus muuttuu myös ovissa ja ikkunoissa, koska näissä saatiin rakennusvalvonnan kanssa sovittua luokaksi tavanomainen. Toisin olisi EI60 huoneissa, jotka menisivät ikkunoiden ja ovien osalta paloluokitukseen EI30.
Varaajan suhteen mentiin jäspin 3000l akulla ja 300l kalvopaisunnalla. Kalvopaisunnan esipaine veisattiin 0.6bariin, koska nostokorkeus on siinä 4m luokkaa. Hyvin on pelannut paisunta alkukankeuden jälkeen (tuli näppituntumalla säädettyä esipaine 1.4baariin 0.6 sijasta) Paisunta kytketty akun pohjaproppuun -> kylmempää vettä paisutellaan tankkiin.
Kiertovesipumpun mitoittelin valmistajan sivuilla. Puskee muistaakseni täydellä teholla 700l/h vet verkkoon. Käytetty n. 2/3 osan tehoilla.
Lämmönsiirtopukistoksi otin raumalaisen valmistajan 4 putkisen uretaanipötkön, ja aiperrrrkkele kun oli jäykkää jousta väännettävänä syyskuun lopulla. Meni se loppujenlopuksi taljoilla ja rataspyörillä suoraksi.

Atmoksesta olen huomannut sellaisen jutun, että nyt kun se syö pääasiassa lautaa ja rakennusjätepuuta, niin pintakosteus vaikuttaa suuresti toisiopalon käyntiinlähtöön. Kun hiiliä on 10cm kerros pesässä, niin polttaa millaista tavaraa vain mutta käynnistymisen aikoihin on ollut häiriöitä kosteudesta. Kärkyin sitä polttoa useampaan kertaan, ja olen tullut siihen lopputulokseen että tämä kattilatyyppi polttaa luultavasti häkää toisiopalossa. Tämä siksi, että yläpesässä puut hiiltyvät ja palavat epätäydellisesti.

Sellaista tietoa atmoksesta tosin olen vaikka, että mitä tällä takana olevalla ilmaluukulla tehdään?? Kytkin termarinostimen reillänsä, mutten ole ketjua vielä kytkenyt. Mihin asentoon se pitäisi kytkeä? Kiilasin luukun n.1/3 asentoon auki ja hyvin on pelannut sillä. Toisiopalopesä on pysynyt puhtaana ja kevyttä tuhkaa on palopinnoilla.

[Ri.ins]

Ja edellisestä tekstistä on nyt kulunut palttiarallaa viikko, joten hiukan lisätietoja ja ajatuksia ajattelin tähän kirjoitella tuleville, tai kattilaa vaihtaville, puulämmittäjille.
Täällä meillä Varsinaisessa-Suomessa on ollut taas helkutin pimeää ja märkää, kuten rannikolla usein on. Olen nostellut puuta sisään pannukkahuoneeseen kuivumaan ja onhan siitä hyötyäkin ollut. Nyt toisiopalo lähtee huomattavasti äkäisemmin liikkeelle - mutta tässä samaan syssyyn totesin Atmoksen takailmaräppänän tarpeettomaksi säätelemään ilmavirtaa. Taisin aiemmin olla jokseenkin väärässä kun olin kiilannut luukun melkoisen suurella gäpillä auki. Nyt olen lukinnut minimisäätöruuvin n. etusormen paksuuteen..8mm taitaa olla ihan SI-järjestelmän mukainen mitta, ilman kymmenpotenssijärjestelmää. No, jokatapauksessa, puun menekki on pysytellyt ihan kohtuu lukemissa. Pari pesää, tuhannen naulan lautaa, kahden päivän välein riittää meidän 180m2 torpalle. Nostaa lämmöt 3000l varaajassa lattiasta kattoon n. 60 astetta, ja samalla lattialämpö syö oman osansa tässä lämmityksen aikana. Lämmitys kestää pää-osin 8h, kahdella täytöllä. Toki torppa on vielä rakennekosteudeltaan märkä, joten energiaa menee reippaan puoleisesti rakenteiden kuivatukseen vielä ainakin vuosi.
Kaikki siis toimii, mutta tässä rakentamisen tiimellyksessä ei oikein ehdi perehtyä kattilan mahdollisiin hienouksiin. Puut palaa komeasti kun kattilan rakenteet ovat riittävän kuumat, kylmänä ollessaan naapuri totesi, että teillä näköjään valitaan taas uutta paavia - kun piippu puski valkoista savua taivaalle. Vaalea savu haihtuu todella nopeasti piipun ulkopuolelta, 2m pitkä savupatsas yleensä alkuun näkyy kun on lisännyt puuta.
Tässä nyt savustellaan sitä uutta paavia tämä vuosi loppuun  ja katsellaan sitten kun mahdolliset pakkaset alkavat, että miten tämän äijän kipinävuorot lisääntyvät.

[Pähkäilijä]

Kaikki siis toimii, mutta tässä rakentamisen tiimellyksessä ei oikein ehdi perehtyä kattilan mahdollisiin hienouksiin. Puut palaa komeasti kun kattilan rakenteet ovat riittävän kuumat, kylmänä ollessaan naapuri totesi, että teillä näköjään valitaan taas uutta paavia - kun piippu puski valkoista savua taivaalle. Vaalea savu haihtuu todella nopeasti piipun ulkopuolelta, 2m pitkä savupatsas yleensä alkuun näkyy kun on lisännyt puuta.
Tässä nyt savustellaan sitä uutta paavia tämä vuosi loppuun  ja katsellaan sitten kun mahdolliset pakkaset alkavat, että miten tämän äijän kipinävuorot lisääntyvät.

Tuo vaalea savu on vesihöyryä ja sitä tulee reippaasti oli puu sitten kuivaa tai märempää. Toki kuivemman kanssa vähemmän menee poltosta energiaa veden lämmittämiseen & höyrystämiseen ja sitä kuumempi on itse palotapahtuma

-  jos normi polttuuklapi painaa kilon, siinä on yleensä 800 g puuta ja 200 g vettä.
Palaessaan 800 g puuta tuotta vettä 430 g + 200 g = 630 g
- jos kilon klapissa on 900 g puuta ja 100 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 485 g + 100g  = 585 g
- jos kilon klapissa on 700 g puuta ja 300 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 380 g + 300g  = 680 g
- jos kilon klapissa on 600 g puuta ja 400 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 325 g + 400g  = 725 g

Ääripäiden erotus vain 140 g.

Vastaavat kastepisteet kun ilmakerroin 1,5 eli 7 m3 ilmaa / kg puuta:

585 g => 50 C
630 g => 52 C
680 g => 53 C
725 g => 56 C

[repa]

Moni ei usko että vettä syntyy puun palaessa melko paljon, siksi tuo taulukko. Ihan rutikuivatusta puustakin  tulee n. 540 g vetttä. Vesi syntyy puun sisältämästä vedystä.

Kemiallisesti puu on pitkiä hiilivetyketjuja ja -renkaita, hiiltä ja vetyä pitkinä rimpsuina. Ne ovat toisissaan kiinni erivahvuisilla kemiallisilla sidoksilla.

Jos nuotiossa polttaa puuta, kuumentuneet ketjut alkaa irtoilla ja katkeilla pienemmiksi. Ne leijuvat liekin mukana ja palavat jos kuumuutta ja ilmaa riittää. Liekistä tulee pitkä ja osa lujimmista sidoksista jää usein palamatta.

Käänteis/kaasutuskattilassa hehkuva hiilipeti hoitaa tuon pikkomisen aika hyvin, toisiopaloon tulee (teoriassa ) vain häkää ja vetyä, yksinkertaisina kaasuina ne palavat nopeasti kuumalla ja lyhyehköllä liekillä. Puhdas vety-häkäseos palaa sinisellä liekillä ja pitää enempi sihisevää kuin puhisevaa ääntä.

Se hiilipeti on siis olennainen osa polttamista. Monille polttajille on tullut käytännöksi jättää loppuhiilet polttamatta seuraavaa sytytystä varten, niillä saa kattilan tulille muutamassa minuutissa. ( eräällä kattilalla oli "glow"-toiminto, jossa jäännöshiilet pysyivät toistavuorokautta hehkuvina seuraavaa sytytystä varten )

Ellei jäännöshiiliä ole,kannattaa sytytys tehdä mahd kuivilla puilla, syntyneen hiilloksen päällä palaa melko märkäkin puu. Jos puut on liian märkiä, saattaa hiilipeti kulua alta pois ennenkuin uutta hiiltä syntyy.


Tuosta kastepistetaulukosta voidaan päätellä että kun kattilan lämpötila on yli 56 C niin kattilaan ei kondensoidu vettä vaikka puut olis vähän kosteitakin. Vaikka savukaasut olisi 200 C niin hormi voi olla niin kylmä että alkaa kostua, joskus sitä valuu ihan norona... jonnekkin.

Juu, hyviä polttelu hetkiä sinne, kokoonpano vaikuttaa suht asialliselta kyllä sillä pitäis pärjätä. Pakkasilla paavin  valinta jatkuu mutta kuivemman ilman pitäisi häivyttää höyryt hiukka nopeammin.

[markkulievonen]

Sen takaläpän säätöönhän  vaikuttaa myös hormin pituus / veto ja siksi säädötkin on tapaus kohtaisia. Täällä hormin pituus on 8m. Omaaan kattilaan tein hieman muutoksia.  Niin, kattilan tehon säädän max asentoon eli se ilmanotto läppän laitoin ruuvi säätimen ja säädin 15mm raolleen lämmityksen ajaksi. Taas sytyksen aikana on käytössä se ketjun kautta tuleva ohjaus,- joka tulee kattilan veden lämmön ohjauksesta. Sytyksen alussa ketjulla pidän auki 60mm ja kattilan veden lämmetessä +70C ketju irtaantuu automaattisesti ja läppä jää ruuvi säädölle.

Sytytksessä kattilan tulee saada  reilummin ilmaa, jotta puiden kaasuuntuminen alkaa. Ruuvisäädin pitää savukaasujen lämpötilan tasaisena +250C. eli max teholla koko lämmityksen ajan.

[Ri.ins]

Kyllä kyllä.. Ihan asiallista tekstiä tullut aiemmissa vastauksissa.

Tässä on nyt pari viikkoa kulunut viimeisestä pätkästä, kun on ollut pikkujouluja ynnä muita pannuhuonevisiittejä tarjolla 
Asiaan kuitenkin.. Tällä kokoonpanolla, 3000l varaajalla, meillä kuluu laskennallisesti 4,3 kwh:n teholla lämpöä. Eli, tuo 3000l menee 48h tyhjäksi - toki käyttövesi on siinä samalla, joten talon energiantarve ei ihan tätä 4,4kw:n tehoa tarvitse. Tässä tosin tarkimmat huomaavat, että eihän talo noin paljoa lämmitystehoa ota, mutta talomme on vielä kesken. Ikkunoiden yläpuolella ei ole vielä kuin villakerros, josta puhaltelee melkoisesti sisään kylmää - kokoonpainuva rakenne kun on.

Puuta on siis mennyt kiitettävästi, ja olen huomannut millainen neiti tämä kattila on poltettavan puun suhteen. Ruutikuiva puu palaa niin iloisesti, että koko pesä syttyy tuleen - olen ratkaissut asian syöttämällä kosteaa puuta joukkoon jolloin puu kaasuuntuu tasaisesti ja poltto on hyvin hallinnassa. Kuvittelen näillä tiedoilla, että' ylivuotinen ruutikuiva puu tekee moista ongelmaa muidenkin kaasutuskattiloissa. Valmistaja ilmoittaa hyväksi kaasupuuksi n. 15cm halkaisijan puuta. Yksinkertaisella laskukaavalla siitä tulee 175cm^2 ja siitä neliöjuurella puu kokkareen neliömitaksi tulee n. 13cm kantiltaan. On siinä pöllillä mittaa mitä suositellaan poltettavaksi - ainakin jos vertaa takkapuihin.

Mutta mutta, ensi kertaan tässä aiheessa!

[markkulievonen]

Niin, tuosta pesän syttymisestä. Pidätkö sytytysvaiheessa täyttöluukkua raollaan vai mistä moinen ilmiö?

Itse poltan ohutta haapaa, kuusta, leppää jne.... joka on tosi kuivaa ja siten se takana oleva akseli (12mm) / ensiöilman säätö on vain 1mm auki kun kattila on saanut perus palamisen. Sytytksen alussa 10mm auki.

Muuten onko kattilasi DC32GS versio, jossa ensiö ilma tulee hiiloksen pintaan.

[dieseljätkä]

Se hiilipeti on siis olennainen osa polttamista. Monille polttajille on tullut käytännöksi jättää loppuhiilet polttamatta seuraavaa sytytystä varten, niillä saa kattilan tulille muutamassa minuutissa. ( eräällä kattilalla oli "glow"-toiminto, jossa jäännöshiilet pysyivät toistavuorokautta hehkuvina seuraavaa sytytystä varten )

Ei se nyt toista vuorokautta ole centrometallin "glow" mutta 12 tuntia voi mennä. Pikkusytyillä voi sitten sen toista vuorokautta vanhan hiilloksen sytyttää - tosin syttyy pikkusytyillä vanhempikin hiillos ilman glow:ta.

[Ri.ins]

Niin, tuosta pesän syttymisestä. Pidätkö sytytysvaiheessa täyttöluukkua raollaan vai mistä moinen ilmiö?

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat - pesä siis syttyy varaston osalta kuivalla puulla ladattaessa varaaja. Kostealla puulla tämä varastopesän palaminen pysyy sopivissa palo-kerroksissa. Hiilipedin päälle kerros kuivaa, kerros kosteaa ja päälle kuivaa.
Pitkään kyllä meni tämän kattilan kanssa temppuillessa, kun ottaa oman aikansa tuo hiilipedin muodostuminen ja käänteispalorakenteiden lämpiäminen riittävän kuumaksi. Treeni on vienyt aikaa, mutta nyt on melkoisen hyvä systeemi kehittynyt ja on helppokäyttöinen. Mietin pitkään tätä täyttöluukun aukipito-juttua, ja ihan vastikään sattui niin että vahingossa sytytin pesän käänteispalon suuntaan. Normaalisti vedän kahvasta ja annan mennä pesän tuuletuksesta alkusavut taivaalle, kun likaa ja nokeaa niin älyttömästi käänteispalopesää. Siinä sattui sitten vahingossa alkutulet ja savut menemään käänteispalon suuntaan ja ai että kun lyheni käynnistysaika - 30minuutista varttiin. Olihan se näin jälkeen ymmärrettävä yhtälö, siinä kattilan rakenteet lämpiää ja noet palaa sitten myöhemmin pois.

Sattui tuossa olemaan duunin lämpökamera jäänyt autoon, ja kävin sillä kuvailemassa lämpöverkkoa ulkoa päin. Laitoin tähän quattro-putken päälle kolmeksi tunniksi armaflex levyn. Putki kulkee avonaisessa kellarissamme ihan suoraan kallion päällä. Sitten nyppisin levyn pois ja kuva putkesta ja tietysti ympäristöstä. Asteen pakkasessa kuvassa näkyi, että ilman lisäeristettä putken pinta on nolla-asteinen ja lisäeristeen alla putken pinta on neliasteinen. Taidan lisäeristää tämän siirtoputken heti kun sopivaa materiaali löytyy edullisesti. Ulkoa onkin sorassa kulkeva putkikaivanto eristetty, mutta kallioon oli hieman ikävä roiloa kanaalia niin jäi tekemättä.

[markkulievonen]

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat - pesä siis syttyy varaston osalta kuivalla puulla ladattaessa varaaja. Kostealla puulla tämä varastopesän palaminen pysyy sopivissa palo-kerroksissa. Hiilipedin päälle kerros kuivaa, kerros kosteaa ja päälle kuivaa.
Pitkään kyllä meni tämän kattilan kanssa temppuillessa, kun ottaa oman aikansa tuo hiilipedin muodostuminen ja käänteispalorakenteiden lämpiäminen riittävän kuumaksi. Treeni on vienyt aikaa, mutta nyt on melkoisen hyvä systeemi kehittynyt ja on helppokäyttöinen. Mietin pitkään tätä täyttöluukun aukipito-juttua, ja ihan vastikään sattui niin että vahingossa sytytin pesän käänteispalon suuntaan. Normaalisti vedän kahvasta ja annan mennä pesän tuuletuksesta alkusavut taivaalle, kun likaa ja nokeaa niin älyttömästi käänteispalopesää. Siinä sattui sitten vahingossa alkutulet ja savut menemään käänteispalon suuntaan ja ai että kun lyheni käynnistysaika - 30minuutista varttiin. Olihan se näin jälkeen ymmärrettävä yhtälö, siinä kattilan rakenteet lämpiää ja noet palaa sitten myöhemmin pois.

Sattui tuossa olemaan duunin lämpökamera jäänyt autoon, ja kävin sillä kuvailemassa lämpöverkkoa ulkoa päin. Laitoin tähän quattro-putken päälle kolmeksi tunniksi armaflex levyn. Putki kulkee avonaisessa kellarissamme ihan suoraan kallion päällä. Sitten nyppisin levyn pois ja kuva putkesta ja tietysti ympäristöstä. Asteen pakkasessa kuvassa näkyi, että ilman lisäeristettä putken pinta on nolla-asteinen ja lisäeristeen alla putken pinta on neliasteinen. Taidan lisäeristää tämän siirtoputken heti kun sopivaa materiaali löytyy edullisesti. Ulkoa onkin sorassa kulkeva putkikaivanto eristetty, mutta kallioon oli hieman ikävä roiloa kanaalia niin jäi tekemättä.

Tuosta koko pesällisen palamisesta tuli vain mieleeni oma alkukokemus käänteispalokattilan sytyttämisestä. Niin, täytän  pesän ennen sytyttämistä ja alkuaikoina  muutaman kerran roihahti koko pesällinen palamaan,joka ongelmoitti koko palamisen. Koko pesän palaminen johtui kun  syttymisen helpottamiseksi pidin luukkua raollaan.

Niin, tuo kattilahan on suunniteltu siten, että palaminen tapahtuu vain hiilokerroksessa. Pesän alaosassa , ei koko pesässä. Tuon toisiopalon saaminen heti miten on kyllä konstikasta.Itse sytytän aina käänteispalo suuntaisesti ja käänteispalo alkaa jo minuutin päästä tikun raapaisemisesta. Tosin kaikki mikä sytyttä,miseen liittyy on toisin kuin kattilan valmistaja on ajatellut.
Tavallaan koko tekele on keskeneräinen ajatellen toimivuutta ja hyvää palamista alusta loppuun.

[dieseljätkä]

Tuosta koko pesällisen palamisesta tuli vain mieleeni oma alkukokemus käänteispalokattilan sytyttämisestä. Niin, täytän  pesän ennen sytyttämistä ja alkuaikoina  muutaman kerran roihahti koko pesällinen palamaan,joka ongelmoitti koko palamisen. Koko pesän palaminen johtui kun  syttymisen helpottamiseksi pidin luukkua raollaan.

Niin, tuo kattilahan on suunniteltu siten, että palaminen tapahtuu vain hiilokerroksessa. Pesän alaosassa , ei koko pesässä. Tuon toisiopalon saaminen heti miten on kyllä konstikasta.Itse sytytän aina käänteispalo suuntaisesti ja käänteispalo alkaa jo minuutin päästä tikun raapaisemisesta. Tosin kaikki mikä sytyttä,miseen liittyy on toisin kuin kattilan valmistaja on ajatellut.
Tavallaan koko tekele on keskeneräinen ajatellen toimivuutta ja hyvää palamista alusta loppuun.

Etenkin tuo viimeinen lause on juurikin mitä hain, kun kirjoitin tuosta kattiloiden yliopistotason tutkimisesta. Käänteispalossa - jopa lambdaohjatussa- riittäisi tutkittavaa ilman että haaskaa voimavaroja dinokattiloihin.

[markkulievonen]

Etenkin tuo viimeinen lause on juurikin mitä hain, kun kirjoitin tuosta kattiloiden yliopistotason tutkimisesta. Käänteispalossa - jopa lambdaohjatussa- riittäisi tutkittavaa ilman että haaskaa voimavaroja dinokattiloihin.

Vaikka kattilani on käsisäätöinen, niin kehua pitää sen nykyistä toimivuutta sytytyksestä alkaen. Oman aikansa se otti. Kuten toisaalla jo kerroin, niin sytytyksen toiminnan voisi automatisoida ja helposti tehtaalla kun keksisi laitteen, miten seosakselin ohjauksen yhdistäisi savukaasujen lämpötilaan. Nyt säätö on tehtävä käsin ja toisiopalo alkaa ja toimiii häiriöttä.

Niin, koskaan en ole ymmärtänyt, miksi tehdas on kiintynyt alkutulien kautta lämmityksen aloittamisesta.  Helpoin tapahan on  täyttää pesä ja aloittaa lämmitys.

Sekin kiinnostaisi. Onko tämän päivän lambda ohjatun kattilan ohjelmointi viety niin pitkälle kuin bensiini moottoreissa. Sytytys ja ohjaus hoitaa palamisprosessin etenemistä  ja huomoiden  hiilloksen lämpötilan mahdollisimman nopeaa kohottamista.

[dieseljätkä]

Vaikka kattilani on käsisäätöinen, niin kehua pitää sen nykyistä toimivuutta sytytyksestä alkaen. Oman aikansa se otti. Kuten toisaalla jo kerroin, niin sytytyksen toiminnan voisi automatisoida ja helposti tehtaalla kun keksisi laitteen, miten seosakselin ohjauksen yhdistäisi savukaasujen lämpötilaan. Nyt säätö on tehtävä käsin ja toisiopalo alkaa ja toimiii häiriöttä.

Niin, koskaan en ole ymmärtänyt, miksi tehdas on kiintynyt alkutulien kautta lämmityksen aloittamisesta.  Helpoin tapahan on  täyttää pesä ja aloittaa lämmitys.

Sekin kiinnostaisi. Onko tämän päivän lambda ohjatun kattilan ohjelmointi viety niin pitkälle kuin bensiini moottoreissa. Sytytys ja ohjaus hoitaa palamisprosessin etenemistä  ja huomoiden  hiilloksen lämpötilan mahdollisimman nopeaa kohottamista.

Olen käyttänyt kahta sytytystapaa, tehtaan ohjetta sytytys keskiluukusta kun puut uunissa, tai sytyttänyt jo puita latoessa enkä osaa niistä suurta eroa sanoa.  Keskiluukku on kuitenkin auki kunnes pakokaasulämmöt yli 50 astetta. Lämpiämisvaiheessa, kun luukut manuaalisesti suljettu,  näkyy aika usein ajavan kattilan asetukseen yläveto 100% auki ja alaveto vain 5%auki. Tässä muuten manuaalisäätöinen olisi nopeampi. Puut tulee sattuneesta syystä nyt suoraan ulkoa katoksesta ja pintakosteus aiheuttaa haastetta savuttomaan sytytykseen. Olen nyt ottanut tavaksi kytätä tirkistysluukkua kattilan lämmetessä, että toisiopalo toimii. Jos sammuu, avaan keskiluukun heti ja suljen vähitellen jättäen toisiopalon palamaan. Edellisten polttojen hiillos on siellä pohjalla. Kosteilla puilla toisiopalo on aluksi hentoinen vahvistuen vähän ajan päästä.  Kun kunnon toisiopalo käynnistyy niin kattila tosi nopeasti saavuttaa käyntilämpötilan noin 350 astetta lambdan happiarvolla noin 6%. Tästä jos mitään johtopäätöksiä voi tehdä niin kattila hakee mahdollisimman nopeasti hiilloksen kohdilleen ja sitten saa tehot kunnolla päälle toisiopaloon.  Puhallin ei missään vaiheessa aja max asennolla. Pakokaasulämmöt menee noin 140 astetta ja täyspöhinällä voi käydä korkeammallakin jopa 160 astetta.  Tarkoituksella en ole tuubeja vipunuohouksen lisäksi kertaakaan nuohonnut, kun puhtaalla kattilalla pakokaasulämmöt vain 120 astetta. Tilanne on ilmeisesti se, että pitää istuskella vähän pidempään kattilan vieressä ja tuijotella numeroiden vilistämistä - pääsee lambdaohjauksen sielunelämään enemmän kiinni.

[AnssiKo]

Noista sytytyssysteemeistä sen vert, et halu luukkujen sulkemiseen mahd aikaisin on noussu ton lambada-mittaroinnin seurauksena. Yläluukku auki hyvin syttyny pesällinen menee varmalti turhan paksulle seokselle, ja nokisen palon puolelle. Oma alkutuli kestää just sen vert, et ehtii latoa loppupesällisen täyteen, ja sit luukku kii. Jos toision syöttö on puhaltimella, niin tilanne on hiukka erilainen. Toki silloin voi olla halu saada luukku kii jo aikaisemmin, ettei  tuu sauhut silmille.

[Ri.ins]

Jahas, voisi taas muutaman sanan rustata, kun ensimmäinen -20c talvenperkele on koettu. Tosiaan meillä on nyt ollut reilun 3 viikkoa ollut alle -15c pakkasia, ja se on kyllä hapsinut puita varastosta. Tietysti kova kulutus on saanut aivonystyrät töihin ja miettimään miten kulutuksesta saisi osia pois. No, pienistä puroista ne säästöt kertyvät - toki ei meillä ole mitään suoraa tarvetta säästää puussa, mutta päästöjä haluan itseni ja lapsieni vuoksi vähentää. Kiersin lämpimikseni 15mm hehkutetun kupariputken savuhormin ympärille n. 500mm matkalle, mitä se hormi sisällä kulkee ennen kuin menee seinästä ulos. Yhdistin päät lattialämmityksen paluuputkeen 2xT-haaroilla ja joka suuntaan venttiilit, koska siellä paluuputkessa on tasaisesti n. 20c lämpöistä vettä ja se on verkon kylmintä mahdollista nestettä. Siellä putket ovat siistissä väljässä nipussa eristeen sisällä, ja säädän Thaarojen väliventtiilillä savukaasuille menevää nestemäärää. Polton lopuksi kytken 15mm venttiilin kiinni jottei vesi turhaa käy jäähtymässä hormin ympärillä. Mittarit väittävät, että savukaasuista saisi 20c lämmitettyä paluuvettä, mutta virtaus ei ehdi sekoittumaan ennen varaajayhdettä, joten on vähän arvelluttava mittaustulos. Joka tapauksessa kuumaa sieltä tulee ja varaajaan se menee joten ottaa lämpöä talteen. Varovasti tässä lähdin liikkeelle, jottei jäähdytä liikaa savustinkaasuja, edelleen +200 - +250c haitarissa lämmöt pyörivät.
Aurinkokeräimiä olen kovasti myös kaavaillut torppani katolle, suutuspäissäni vein katolleni yhdeksi kirkkaaksi päiväksi sellaisen valon intensiteetti loggerin, jotta näen aurinkoisen ajan osumisen kaavaillulle keräin-alueelle. Täytynee perehtyä tuloksiin tarkemmin kun toisena mittaus päivänä se loggeri oli lumen sulamisesta johtuen kiepsahtanut melko pystyyn asentoon ja näytti hyvin erilaisia lukemia kuin siellä 10 asteen kulmassa makoillessaan. Eiköhän tähänkin jokin järkevä selitys sitten lopuksi löydy kun aikansa ihmettelee.