Lattialämmityksen tasapainotus

[Iskä]

Meillä on neljä vuotta asutussa talossa lämmönjakona vesikiertoinen lattialämmitys. Huoneistopinta-aloina tilat ovat suunnilleen seuraavanlaisia:
Lattialämmitys 10 cm betonilaatassa, alakerta: Asunto 160 m2 ja autotalli 35 m2
Lattialämmitys, puulattia ja alumiinijakajat, yläkerta: Toimisto 15 m2
Ei lämmönjakoa, puolilämmin käyttöullakko asunnon yläpuolella, välissä ei eristeitä, yläkerta: 30 m2
Asunnossa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jälkilämmitys vesipatterilla. Autotallissa ja käyttöullakolla painovoimainen ilmanvaihto.
Pannuhuone sijaitsee asunnon rakennusmassassa, mutta on lämpöeristetty asunnon suuntaan. Autotallin suuntaan heikommin eristetty.

Asunnon lämpötila on 22°C, Oumanin sisäyksikkö haistelee lämpötilaa keskeiseltä paikalta ja pitää lämpötilan hyvin tasaisena. Alakerran huoneiden lämpötila on hyvin tasapainossa. Huonetermostaateille on tehty vasektomia, eli toimilaitteet ovat irti, ei ole ollut tarvetta. Jokaisessa lattiapiirissä on virtausmittari.

Tähän asti kaikki kuulostaa hyvältä ja onkin sitä. Ongelma on yläkerran toimistossa, jossa on kolme kylmää seinää ja kylmä yläpohja (eristeet kuitenkin kuten alakerrassa seinät 0,17 yläpohja 0,09) ja lämmönlevitys puulattiassa niillä alumiinipulkanpohjilla. Toimiston lämpötila on ollut 17°C. Sitä pitäisi saada nousemaan ainakin 3°C. Lähtökohtaisesti virtaukset on säädetty suunnitelman mukaan ja alakerran osalta on päästy aika pienellä hienosäädöllä. Tyypillisen alakerran MH:n ja OH:n virtaus oli ~1,0, kulmahuoneiden ~2,0. Yläkertaan on pyydetty 3,5, menee aavistuksen vähemmän (~3,2), vaikka venttiili täysin auki.

Lähtökohta oli siis tämä. Tänä syksynä yläkerran toimisto on poistunut varastokäytöstä ja pitäisi ottaa huonekäyttöön. Olen tiedostanut matalan lämpötilan aiemmin, mutta nyt vasta tartuin siihen. Olen säätänyt alakerran piirejä vähän kerrallaan pienemmälle. Tällä hetkellä mennään noin <30% suunnitteluarvoista, mutta kiertoveden lämpötilaan ei ole ollut juuri mitään merkitystä. Yläkerran lämpötila on noussut säädön vaikutuksesta noin 18°C:een, eli vaikuttanut on, mutta kovin vähän.

Jos pienin suunniteltu virtaama on ollut 0,9, nyt mennään 0,25 tasossa, eli ollaan hyvin lähellä nollaa. Onko hyviä ehdotuksia, miten jatketaan?

[syrjaki]

Syöttöveden lämpötilaa korkeammalle ja termarit kiinni? Tällöin termareilla on pelivaraa lisätä lämpöä tarvittaessa.

[Iskä]

Syöttöveden lämpötilaa korkeammalle ja termarit kiinni? Tällöin termareilla on pelivaraa lisätä lämpöä tarvittaessa.

Syöttöveden lämpötilaa pitää saada nostettua, siitä ollaan yhtä mieltä.

Kaikissa huoneissa ei ole termostaattia, joten tämä toimintatapa nostaisi niiden termostaatittomien tilojen lämpötilaa. Ouman pystyy ennakoimaan ulkolämpötilojen muutoksia, koska siinä on myös ulkolämpötila-anturi. Korkealämpöinen kiertovesi pätkittäin annosteltuna saisi sisälämpötilan seilaamaan. 10 cm paksussa betonilaatassa on varautuneena lähemmäs vuorokauden normaalin talvikelin kulutus 5°C lämpötilan pudotuksella. Huonetermostaattien ongelma on siis ennen kaikkea reagoinnin hitaus.

Kysymys on siis ennen kaikkea siitä, kuinka pienelle piirit voi säätää ja lisäksi siitä, miten se viimeinen hitusäätö tehdään. Ne 0,25 virtaamalla olevat piirit menevät nollille hyvin pienellä ranneliikkeellä.

[dieseljätkä]

Vastaavan ongelman kanssa meillä painiskeltu. Huoneissa termarit ja kosteissa tiloissa ei. Ouman säätää ulkolämpötilan mukaan.  Jos laittaa menoveden riittävän kuumaksi, jotta kaikki huoneet mukavan lämpimiä niin kodinhoitohuone ja sen yhteydessä oleva wc tukahduttavan kuuma. Toimilaitteita näkyi sitten vielä hajoilevan aina silloin tällöin vuotavien akselien takia. Otettiin sitten sähköiset toimilaitteet pois ja manuaalirajoitus lämpöisinä pysyviin  huoneisiin. Viileämpänä olevat huoneet on ilman rajoitusta. Lisäksi ongelmallisimpaan huoneeseen  laitettiin oven yläpuolelle lähelle katon rajaa Mobair-lämmönsiirtopuhallin säädettävällä jännitteellä. Mobairin säädin kätevästi pistokkeessa ja tarvittaessa puhallusta voi lisätä pakkasen kiristyessä. Nyt ei edes kovimmilla pakkasilla mene huonelämpö alle 20 astetta ja mikä tärkeintä huoneiden välillä ei ole huomattavaa lämpötilaeroa.

[jolla]

tasapainotin oman järjestelmän, lattialämmitys muutoin, olohuoneessa (vanha hirsitupa) kasi patteria
- kaikki termarit täysin auki viikon
- ouman sääteli sisä/ ulko/menovesi antureilla lämmöt kohdilleen haluttuun tasoon
- huonetermareista sitten lopuksi korvalla kohinapisteeseen

ainakin täällä toimii

[Iskä]

Meillä perusongelma on se, että ala- ja yläkerta ovat vähän eri paria: Yläkerrassa on kolme kylmää seinää ja vähän ylikin, koska se neljäs on kohti puolilämmintä tilaa. Lisäksi puulattia ei tunnu johtavan lämpöä huoneeseen yhtä tehokkaasti kuin betonilaatta sen tekee. Alakertahan toimii aivan mainiosti ja vastaa myös säätöön kohtalaisesti. "Patteripinta-ala" vaan on niin suuri, että pahuksen pieni virtaus virtaus riittää.

Toiveena olisi, että näillä kamppeilla saisi homman säätämällä kuntoon. Jos ei onnistu, jotain pitää muuttaa, esimerkiksi laittaa puhallinkonvektori yläkerran paluulinjaan. Tämäntapainen muutos ei kylläkään pennin vertaa houkuttele.

[markkulievonen]

Niin, jos on yksi  veden lämpötila säädin ja  kaikissa kohteissa ei ole termostaattia,- joka säätelee veden virtausta, niin lämpötilaa voi ohjata karkeasti myös säätämällä eri kohteisiin perusvirtaukset. Tietysti tuo manuaalinen säätö ei vastaa termostaatin tasoista toimintaa.

[jolla]

Meillä perusongelma on se, että ala- ja yläkerta ovat vähän eri paria: Yläkerrassa on kolme kylmää seinää ja vähän ylikin, koska se neljäs on kohti puolilämmintä tilaa. Lisäksi puulattia ei tunnu johtavan lämpöä huoneeseen yhtä tehokkaasti kuin betonilaatta sen tekee. Alakertahan toimii aivan mainiosti ja vastaa myös säätöön kohtalaisesti. "Patteripinta-ala" vaan on niin suuri, että pahuksen pieni virtaus virtaus riittää.

Toiveena olisi, että näillä kamppeilla saisi homman säätämällä kuntoon. Jos ei onnistu, jotain pitää muuttaa, esimerkiksi laittaa puhallinkonvektori yläkerran paluulinjaan. Tämäntapainen muutos ei kylläkään pennin vertaa houkuttele.

minullakin on maisemakonttori, elikkä yläkerrassa, portaikon kautta ja kun kaikki ovet ovat aina auki, niin pikemminkin liian lämmin tuppaa olemaan kun se lämpö piru pyrkii ylöspäin

[Iskä]

minullakin on maisemakonttori, elikkä yläkerrassa, portaikon kautta ja kun kaikki ovet ovat aina auki, niin pikemminkin liian lämmin tuppaa olemaan kun se lämpö piru pyrkii ylöspäin

Meillä yläkerran toimisto on eri ilmatilaa, eli kulku on ulkokautta.

[vilhos]

Hei
Toinen vaihtoehto on että lisätä kiertoveden nopeutta sillä on tiettyyn rajaan asti sama vaikutus kuin kiertoveden lämpötilan nostolla.
Minulla on250 m2 lattialämmitys alueella Uponorin langaton säätö. Sen avulla voi rasapainottaa lattialämmitys piiriä.
Minulla kulkee kaikki lämpö Nibe f470 poistoilma lämpöpumpun kautta. Huone lämpötilassa ei ongelmaa, kunhan puulämmitys hoituu.

Terv. Kajaani Koutaniemi

[markkulievonen]

Hei
Toinen vaihtoehto on että lisätä kiertoveden nopeutta sillä on tiettyyn rajaan asti sama vaikutus kuin kiertoveden lämpötilan nostolla.
Minulla on250 m2 lattialämmitys alueella Uponorin langaton säätö. Sen avulla voi rasapainottaa lattialämmitys piiriä.
Minulla kulkee kaikki lämpö Nibe f470 poistoilma lämpöpumpun kautta. Huone lämpötilassa ei ongelmaa, kunhan puulämmitys hoituu.

Terv. Kajaani Koutaniemi

Juuri noin. Jos on patteripinta-alaa riittävästi, niin  syöttöveden määrällä voi ohjailla myös huoneen lämpötilaa. Omassa mörskässäni säädin virtausten avulla peruslämpötilat  ylä / alakertaan ja jos / kun huoneisiin tulee ylilämpöä, niin termostaatit alkavat leikkaamaan / hidastamaan säädettyä virtausta. Eli  termostaatit eivät toimi / ole vaikkuttamassa, jos huoneeseen ei tule ylilämpöä. Veden lämpötila on säädetty yläkerran  vaativan lämpötilan mukaan.  Harvassa taloudessa lie tilanne, miten joka kohteeseen käy just se sama veden lämpötila.
 Niin, termostaattejahan voi lisätä verkostoon, jos on tarvis. Jopa kauko ohjattavia,- ei mekaanisia.

[Pähkäilijä]

Meillä yläkerran toimisto on eri ilmatilaa, eli kulku on ulkokautta.

onks siel miten helposti saatavissa näkyviin tulo/paluuputkea? Jos väliin laittas puhallinkonvektorin? Vai miten haaleaksi jäähtyy jo nyt vesi tossa kierrossa eli onko siitä saatavilla enempää energiaa käyttöön?

[Iskä]

onks siel miten helposti saatavissa näkyviin tulo/paluuputkea? Jos väliin laittas puhallinkonvektorin? Vai miten haaleaksi jäähtyy jo nyt vesi tossa kierrossa eli onko siitä saatavilla enempää energiaa käyttöön?

Sekä tulo, että paluu kurkistavat huoneen nurkassa pinnalla, koska niissä on ilmanpoisto. Käsiksi siis pääsisi. Kuten jo aiemmin mainitsin, lisäykset ovat viimeinen vaihtoehto, säätäminen tms. aineeton teko ensisijainen.

[AnssiKo]

Tekis mieli sanoa, et ton yläkerran putkituksen suunnittelussa ei ole otettu huomioon (paksun?) lautalattian lämmöneristävyyttä.

Mut ratkaisuja tohon on useampia. Muutama ollutkin jo esillä, niihinkin hiukka mielipiteitä.
-Ensisijainen tehojen tasaus pitäis olla alakerran linjasäätöventtiili(e)n kuristaminen, ei yksittäisten piirien kuristaminen. Voi kyl hyvin olla, ettei linjasäätöjä ole LVI-suunnittelijan mielestä tarvittu.
-Kannattaa myös tsekata tuleeks ylös asti kiertovesi täydellä lämmöllä - matalalämpösysteemissä muutaman asteen siirtohukka syötössä syö jo kummasti tehoja.
-Alakerran kiertojen hidastamisesta voi tulla omat ongelmansa, ku lämmityspiirin loppupäät jää kylmiksi. Eipä olekaan enää niin mukavan tasaisen lämmin lattia. Tää on isompi ongelma niissä systeemeissä, mis on suuret putkivälit ja iso putki.
-Virtauksen nostamisenkin etu alkaa olemaan ulosmitattu siinä vaiheessa kun piirin syötön ja paluun lämpötilat alkaa olla suht samat.
-Hiukan ikävä tilanne toi on, ja mun mielestä korjaus pitäisi tehdä joko yläkerran lämmönhukkaan tai syöttöön. Eli jos lämmönhukka on tehontarpeen laskennassa käytettyä suurempi, niin sit eristykset kuntoon. Jos toi ei onnistu, niin sit pitkän päälle paras ratkaisu olis muuttaa toi yläkerta omalle syöttöpiirille. Eli oma suntti ja pumppu, suntin ohjauksen saa toimimaan uudemman Oumanin 2-piirinä, mikäli toi ei jo mee kosteisiin tiloihin. Jos syöttöputkisto on haaroitettu muualta ku pannarista niin toi menee todnäk hiukan hankalaks.

[jolla]

.....lisäykset ovat viimeinen vaihtoehto, säätäminen tms. aineeton teko ensisijainen.

tuohon on helppo perinteinen ratkaisu, mitä meilläkin uunilämmityksen aikana käytettiin ja useissa maalaistaloissa vieläkin

villapaita päälle ja villasukat jalkaan niinä päivinä kun normaali liikunta ei pidä lämpötilan tuntua riittävänä, hieman viileämmässä ilman suhteellinen kosteuskin on terveellisempi, juuri nyt minulla on maisemakonttorissa 19°c, tavoite 18°c, on paljon miellyttävämpi kuin 24°c