Kirjoittaja Aihe: Lattialämmityksen tasapainotus  (Luettu 11863 kertaa)

Iskä

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 335
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #45 : 20.12.2017-19:03 »
72 W lisäteho katossa 2 vrk. Edelleen 19°C. Sammutin valot ja hipsin jakotukkien kimppuun.
Attack SLX 25 Profi (ex-Veda 35M) + Akvaterm 1400 l Ovaali + Laddomat 21-60
Käyttövesi tulistetaan vanhassa MLP puskurisäiliössä puulla
Lämmitettävää pääosin yhdessä tasossa n. 240 m2 / 650 m3 (talo v. 2013)
Saunassa Misa 11308 (ex-Narvi NC 20) ja kesäkeittiössä Kotiliesi 30, ei muita tulisijoja

Iskä

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 335
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #46 : 20.12.2017-19:23 »
Nipistelin tyypillisen makuuhuoneen virtauksen 0,25 tasoon, kulmahuoneet reipas 0,5. Olohuoneen sisäosan vedin melkein nollaan, kun mittari menee sulkiessa hiukan alle nollan. Nyt alkoi ilmeisesti Lyyti kirjoittamaan, kun yläkerran täysin kuristamaton virtaus nousi 3,2 tasosta 3,7 tasoon. Aikaisemmin muiden piirien kuristaminen ei ole vielä sanottavasti vaikuttanut yläkerran virtaamaan.
Attack SLX 25 Profi (ex-Veda 35M) + Akvaterm 1400 l Ovaali + Laddomat 21-60
Käyttövesi tulistetaan vanhassa MLP puskurisäiliössä puulla
Lämmitettävää pääosin yhdessä tasossa n. 240 m2 / 650 m3 (talo v. 2013)
Saunassa Misa 11308 (ex-Narvi NC 20) ja kesäkeittiössä Kotiliesi 30, ei muita tulisijoja

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #47 : 20.12.2017-21:50 »
Nipistelin tyypillisen makuuhuoneen virtauksen 0,25 tasoon, kulmahuoneet reipas 0,5. Olohuoneen sisäosan vedin melkein nollaan, kun mittari menee sulkiessa hiukan alle nollan. Nyt alkoi ilmeisesti Lyyti kirjoittamaan, kun yläkerran täysin kuristamaton virtaus nousi 3,2 tasosta 3,7 tasoon. Aikaisemmin muiden piirien kuristaminen ei ole vielä sanottavasti vaikuttanut yläkerran virtaamaan.

Hmmm... Epäilenpä, ettei tolla ikävä kyllä viel tule paljoakaan lisää lämpötilaa ylös.  :( Kun kerran lyhyeen piiriin ei tule lämpötilaeroa, ni ei se teho siel virtausta lisäämällä kovin jyrkästi enää lisäänny. Joudut sitä syöttöveden lämpöä kuiteskin hiukka nostamaan.

Ja kuristusten kanssa, helpompi sun olis kuristaa koko tukin venttiiliä, mut muistinpa just et sullahan lähti yläkerran piiri alakerran tukista? Äh.

Eli nyt vois kokeilla pudottaa pumpusta kiertoja pykälä alas, ja nostaa vaiks tasonkorotuksella syötön lämpöjä parilla asteella. Ku pudotat pumpusta kiertoja, ei alakerta mee turhan kuumaks. Eikä niit piirikohtaisia kiertoja kannata nyt niin viel tuijottaa, ens kylmin huone tarpeeks lämpimäks ja sit muut huoneet säätäin sopiviks. Ja senvert viel noista syöttöveden lämpötiloista, kunhan huippupakkasten aikainen syötön lämpö pysyy viel kohtuullisena, ni no hätä. Ja sitä ei tie viel ennenku moisia pakkasia on ollu.

Tietty, joulu on jo ovella, perhe varmaan arvostais suht siedettävää keliä joulunajan...

Paljonko muuten siel askarteluhuoneessa oli suunnitelman mukainen huonelämpö? Askarteluhuone ei ole välttis aina samalla pyynnillä ku normi asuinhuone.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Iskä

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 335
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #48 : 21.12.2017-08:38 »
Hmmm... Epäilenpä, ettei tolla ikävä kyllä viel tule paljoakaan lisää lämpötilaa ylös.  :( Kun kerran lyhyeen piiriin ei tule lämpötilaeroa, ni ei se teho siel virtausta lisäämällä kovin jyrkästi enää lisäänny. Joudut sitä syöttöveden lämpöä kuiteskin hiukka nostamaan.

Ja kuristusten kanssa, helpompi sun olis kuristaa koko tukin venttiiliä, mut muistinpa just et sullahan lähti yläkerran piiri alakerran tukista? Äh.

Eli nyt vois kokeilla pudottaa pumpusta kiertoja pykälä alas, ja nostaa vaiks tasonkorotuksella syötön lämpöjä parilla asteella. Ku pudotat pumpusta kiertoja, ei alakerta mee turhan kuumaks. Eikä niit piirikohtaisia kiertoja kannata nyt niin viel tuijottaa, ens kylmin huone tarpeeks lämpimäks ja sit muut huoneet säätäin sopiviks. Ja senvert viel noista syöttöveden lämpötiloista, kunhan huippupakkasten aikainen syötön lämpö pysyy viel kohtuullisena, ni no hätä. Ja sitä ei tie viel ennenku moisia pakkasia on ollu.

Tietty, joulu on jo ovella, perhe varmaan arvostais suht siedettävää keliä joulunajan...

Paljonko muuten siel askarteluhuoneessa oli suunnitelman mukainen huonelämpö? Askarteluhuone ei ole välttis aina samalla pyynnillä ku normi asuinhuone.
Minun ajatus kulkeekin hiukan toisin. En oletakaan, että yläkerran virtauksen lisääminen nostaisi yläkerran lämpöä. Oletan, että alakerran virtauksen kuristaminen pudottaa alakerran lämpöä ja Ouman herää avaamaan shunttia. Se oli vain huomiona, että nyt aletaan olla siinä rajalla, että kuristaminen alkaa todenteolla tunkea veden toiselle reitille. Noita analogioita on ylempänäkin haettu  ;), niin otanpa tähänkin yhden: Jos taloustieteilijä juttelee orgaanisesta kasvusta, niin voisiko insinööri tässä kohtaa puhua orgaanisesta säädöstä?

Minulla on muuten linjasäätöventtiili lämmityksen pääkierrossa ennen jakotukkeja. Lieneekö sillä jotain merkitystä mihinkään?

Pumppu huristelee viidettä vuotta adapt-tilassa. En ole sen kierroksiin siis itse ottanut kantaa. Voin tietysti alkaa ottaa. Se voisi olla hyväkin ajatus, että pudottaisi koko kierron virtausnopeutta. Yläkerrassahan on pienempi jäähtymä kuin alakerrassa, joten kierrosten pudottaminen todennäköisesti pudottaisi alakerran lämpöä yläkertaa enemmän ja Ouman korjaisi taas kerran tilanteen.

Huippupakkaset saattavat tosiaan saada mielenkiintoisia ilmiöitä aikaan. Toisaalta, tähän mennessä menovesi ei ole vielä juurikaan lämmennyt, vaikka yritystä on ollut. Eiköhän se lämmönhukka ole aika lineaarinen ulko- ja sisälämpötilan erolle ja samaten lattian lämmönluovutuskyky kiertoveden- ja sisälämpötilan erolle. Toki hyvin pienellä virtaamalla jäähtymä kasvaa ja osa lattiasta on enemmän viileä. Hmmm..

Joulu on tulossa ja meille sen verran porukkaa kutsuttu, että emme tule vilua kärsimään. Päin vastoin, jos vanhat merkit paikkaansa pitävät, Oumanni pudottelee syöttöveden 22°C ja yläkerta jäähtyy.

Pitikin oikein suunnitelmasta tarkistaa sen toimiston ristimänimi ja olihan se askarteluhuone. Ei ole suunnittelijan kanssa ollut mitään puhetta alemmasta lämmöstä, eikä hän tällä viikolla neuvoja kysellessäni sellaiseen vedonnut. Sinänsä tämänhetkisessä valossa syyt alempaan lämpöön on helppo nähdä. Jos olisi nähnyt jo ennen asennusta, mikähän olisi ollut ratkaisu? Alumiinipulkat on tehty vakio 300 mm putkijaolle. Peltisaksia käyttämällä olisi saanut tilaa 200 mm jaolle, mutta ei sitä tiheämmälle, koska koolauskin pitää jossain olla. Tietysti 50x50 koolauksella olisi saanut vielä 50 mm tiheämmäksi, mutta sitten olisi jo vaarana oksankohtien rapsahtelu jalan alla.
« Viimeksi muokattu: 21.12.2017-19:03 kirjoittanut Iskä »
Attack SLX 25 Profi (ex-Veda 35M) + Akvaterm 1400 l Ovaali + Laddomat 21-60
Käyttövesi tulistetaan vanhassa MLP puskurisäiliössä puulla
Lämmitettävää pääosin yhdessä tasossa n. 240 m2 / 650 m3 (talo v. 2013)
Saunassa Misa 11308 (ex-Narvi NC 20) ja kesäkeittiössä Kotiliesi 30, ei muita tulisijoja

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #49 : 21.12.2017-19:35 »
Itellä aikoinaan samantapainen ongelma patteriverkon kanssa; etäisin patteri ei ollut edes haalea vaikka lähimmät normaali lämpöisiä.
Isännän ruuveista sitten kutistelin muita kunnes kauimmainenkin alkoi lämmetä. Tämä tapahtui Kyre.... putkimiehen ollessa korjaamassa vesivahingon jälkeisiä juttuja. Uusi putkitus ahisti virtausta eikä uusi pummppu  parantanut tilannetta.

Ensikesän rojektina olis fiksata hiukka tuota ahistavaa putkea ( 20 mm Cu, vanha oli 1 1/4 ). Tavotteena alentaa menoveden lämpötilaa. Jos meno olis 35 C ja paluu 34 C niin ei tarttis paluuvettä kuumentaa kuin 1 C ja olis taas käyttökelpoista lämmitykseen, eikä varaajassa tarvis "kylmää vettä" varastoida.
Jos en tuohon parannusta saa niin vaihdan veden kiertosuunnan toisin päin eli lämmin vesi tulee patterin alaliittimeen ;D

Tuntuu jotenkin pölhöltä että patterin yläosa on kuuma ja alaosa kylmä, ei se silloin ainakaan koko pinnaltaan lämmitä. Mitä hyötyä on isoista/monilehtisistä pattereista jos vain pieniosa lämmittää?

Iskän tilanteessa ottaisin lattiaa auki putkien tulokohdasta ja ottaisin T-haaroilla lähdön ja paluun isohkolle patterille. Hiukka puuhaa mutta kohtuu pienillä kustannuksilla. Mutta seurataan tilannetta talven yli ja mietitään uudestaan kun tiedetään tuleeko nykyasetuksilla liian paljon ongelmia.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #50 : 22.12.2017-06:52 »
Niin, noista pattereista ja virtauksen säädöstä. Patterin lämmitystehohan säätyy  virtauksen mukaan eli virtausta ohjaa termostaatti.  Jos  lämpöä ei huoneeseen tarvita täydellä patterin teholla, niin termostaatti on säätänyt virtauksen  niin, että vain patterin yläosa on lämmin ja  lämpöä tarvittaessa lisää patteri lämpenee jo laajemmalti. Täydellä teholla jo kauttaaltaan.

Yleensä kun suunnitellaan koko huoneiston lämmittämistä samalla kiertovesipumpulla, niin virtauksen säätäminen tulisi huomioida. Omassa mörskässäni joka lämmityspisteen virtausta voi säädellä ja tarvittaessa sulkea koko piste. Huoneita on 10.

Muuten patterin virtauksen säätö on pielessä, jos meno ja paluuveden lämpötila on lähes sama. Ei patterin lämmitysteho kasva, jos virtausta kasvatetaan turhan suureksi.  Puu / varaaja lämmityksessä kierto tulisi säätää siten, miten paluu vesi olisi mahdollisimman alhainen ja  siten varaajan lämmityskerrat saadaan harvoiksi. Omassa paluuvesi on lähes huonelämpötilan tasolla.
« Viimeksi muokattu: 22.12.2017-07:02 kirjoittanut markkulievonen »

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #51 : 22.12.2017-07:08 »
Minun ajatus kulkeekin hiukan toisin. En oletakaan, että yläkerran virtauksen lisääminen nostaisi yläkerran lämpöä. Oletan, että alakerran virtauksen kuristaminen pudottaa alakerran lämpöä ja Ouman herää avaamaan shunttia. Se oli vain huomiona, että nyt aletaan olla siinä rajalla, että kuristaminen alkaa todenteolla tunkea veden toiselle reitille. Noita analogioita on ylempänäkin haettu  ;), niin otanpa tähänkin yhden: Jos taloustieteilijä juttelee orgaanisesta kasvusta, niin voisiko insinööri tässä kohtaa puhua orgaanisesta säädöstä?

Minulla on muuten linjasäätöventtiili lämmityksen pääkierrossa ennen jakotukkeja. Lieneekö sillä jotain merkitystä mihinkään?

Pumppu huristelee viidettä vuotta adapt-tilassa. En ole sen kierroksiin siis itse ottanut kantaa. Voin tietysti alkaa ottaa. Se voisi olla hyväkin ajatus, että pudottaisi koko kierron virtausnopeutta. Yläkerrassahan on pienempi jäähtymä kuin alakerrassa, joten kierrosten pudottaminen todennäköisesti pudottaisi alakerran lämpöä yläkertaa enemmän ja Ouman korjaisi taas kerran tilanteen.

Huippupakkaset saattavat tosiaan saada mielenkiintoisia ilmiöitä aikaan. Toisaalta, tähän mennessä menovesi ei ole vielä juurikaan lämmennyt, vaikka yritystä on ollut. Eiköhän se lämmönhukka ole aika lineaarinen ulko- ja sisälämpötilan erolle ja samaten lattian lämmönluovutuskyky kiertoveden- ja sisälämpötilan erolle. Toki hyvin pienellä virtaamalla jäähtymä kasvaa ja osa lattiasta on enemmän viileä. Hmmm..

Joulu on tulossa ja meille sen verran porukkaa kutsuttu, että emme tule vilua kärsimään. Päin vastoin, jos vanhat merkit paikkaansa pitävät, Oumanni pudottelee syöttöveden 22°C ja yläkerta jäähtyy.

Pitikin oikein suunnitelmasta tarkistaa sen toimiston ristimänimi ja olihan se askarteluhuone. Ei ole suunnittelijan kanssa ollut mitään puhetta alemmasta lämmöstä, eikä hän tällä viikolla neuvoja kysellessäni sellaiseen vedonnut. Sinänsä tämänhetkisessä valossa syyt alempaan lämpöön on helppo nähdä. Jos olisi nähnyt jo ennen asennusta, mikähän olisi ollut ratkaisu? Alumiinipulkat on tehty vakio 300 mm putkijaolle. Peltisaksia käyttämällä olisi saanut tilaa 200 mm jaolle, mutta ei sitä tiheämmälle, koska koolauskin pitää jossain olla. Tietysti 50x50 koolauksella olisi saanut vielä 50 mm tiheämmäksi, mutta sitten olisi jo vaarana oksankohtien rapsahtelu jalan alla.

Muuten onko jakotuksissa,- lämmityspiirin lähdössä sulkuventtiili, jolla voi halutessa kuristaa veden kiertoa.

Iskä

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 335
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #52 : 22.12.2017-09:44 »
Iskän tilanteessa ottaisin lattiaa auki putkien tulokohdasta ja ottaisin T-haaroilla lähdön ja paluun isohkolle patterille. Hiukka puuhaa mutta kohtuu pienillä kustannuksilla. Mutta seurataan tilannetta talven yli ja mietitään uudestaan kun tiedetään tuleeko nykyasetuksilla liian paljon ongelmia.

Meno ja paluu käyvät lattian pinnalla poistamassa ilmaa, joten patterin lähdöt saisi inhimillisellä vaivalla. Paluuputken väliin kait se patteri kannattaisi laittaa, koska lattiakierto ei sanottavasti vettä jäähdytä? Menoputkeen laitettaessa jäähdytettyä vettä kierrätettäisiin lattiassa sieppaamassa mukaansa lämpöä huoneesta.

Rautaan investointeja mietitään ensi kesänä, jos takki alkaa olla tyhjä säätämisestä.
Attack SLX 25 Profi (ex-Veda 35M) + Akvaterm 1400 l Ovaali + Laddomat 21-60
Käyttövesi tulistetaan vanhassa MLP puskurisäiliössä puulla
Lämmitettävää pääosin yhdessä tasossa n. 240 m2 / 650 m3 (talo v. 2013)
Saunassa Misa 11308 (ex-Narvi NC 20) ja kesäkeittiössä Kotiliesi 30, ei muita tulisijoja

Iskä

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 335
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #53 : 22.12.2017-09:51 »
Muuten patterin virtauksen säätö on pielessä, jos meno ja paluuveden lämpötila on lähes sama. Ei patterin lämmitysteho kasva, jos virtausta kasvatetaan turhan suureksi.  Puu / varaaja lämmityksessä kierto tulisi säätää siten, miten paluu vesi olisi mahdollisimman alhainen ja  siten varaajan lämmityskerrat saadaan harvoiksi. Omassa paluuvesi on lähes huonelämpötilan tasolla.
Tuolla ylempänä ketjussa jo päästelin aivopieruja erosta, jonka piirikohtaiset termostaatit tekevät jatkuvaan kiertoon verrattuna. Termostaattiohjatussa lämpötila pumppa ylös-alas jonkin verran ja paluuvesi saadaan jopa huonelämpöiseksi. Jatkuvassa kierrossa jäähtymä on pienempi (vaihtelee senhetkisen tehon mukaan), mutta huonelämpötila tasaisempi.

Lattialämmössä "patteripinta-ala" on niin suuri, että menovesikin on yllättävän lähellä huonelämpötilaa (hyvin eristetyssä talossa). Varaaja siis saadaan kylmäksi ilman piirikohtaisia termostaattejakin.
Attack SLX 25 Profi (ex-Veda 35M) + Akvaterm 1400 l Ovaali + Laddomat 21-60
Käyttövesi tulistetaan vanhassa MLP puskurisäiliössä puulla
Lämmitettävää pääosin yhdessä tasossa n. 240 m2 / 650 m3 (talo v. 2013)
Saunassa Misa 11308 (ex-Narvi NC 20) ja kesäkeittiössä Kotiliesi 30, ei muita tulisijoja

Iskä

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 335
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #54 : 22.12.2017-09:52 »
Muuten onko jakotuksissa,- lämmityspiirin lähdössä sulkuventtiili, jolla voi halutessa kuristaa veden kiertoa.
Joka piirissä omansa, ja vieläpä sekä lähdössä, että paluussa. Lisäksi joka lähdössä virtausmittari.
Attack SLX 25 Profi (ex-Veda 35M) + Akvaterm 1400 l Ovaali + Laddomat 21-60
Käyttövesi tulistetaan vanhassa MLP puskurisäiliössä puulla
Lämmitettävää pääosin yhdessä tasossa n. 240 m2 / 650 m3 (talo v. 2013)
Saunassa Misa 11308 (ex-Narvi NC 20) ja kesäkeittiössä Kotiliesi 30, ei muita tulisijoja

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #55 : 22.12.2017-10:16 »
Joka piirissä omansa, ja vieläpä sekä lähdössä, että paluussa. Lisäksi joka lähdössä virtausmittari.

Niin, sittenhän tuo lämmönsäätö on helppo toteuttaa. Siis viileimpään huoneistoon suurin vedenkierto ja tämä huoneiston lämmön tarve määrrää syöttöveden lämpötilan. Luonnollisesti alakerrassa lämpötila nousisi ja siksi vedenkierron reilu kuristaminen.

Mutta,  ongelmana on tuo alakerran huoneiston lämpötilasta ohjautuva syöttöveden lämpötila, vai onko alakerran huoneen lämpötila termostaatilla ohjattu? Muistaakseni jossain laitteessa saa valinnan ulkolämpötilan mukaan ohjautuvasta   tai sisä tai molemmat. Sinun tapauksessa/ kin ulkolämpötilan mukaan ohjautuva olisi paras ja huoneiden tarkan lämpötilan säätäisi termostaatti.

Iskä

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 335
Vs: Lattialämmityksen tasapainotus
« Vastaus #56 : 05.02.2018-14:03 »
Nostanpa tätä lämpötilansäätöä tuoreemmaksi.

Talvea on eletty ja ulkolämpötiloja koettu välillä +5°...-15°C. Edellisen kirjoituksen jälkeen en ole säätänyt alakerran piirejä. Nyt kun on ollut pakkasia, on isommissa piireissä selvästi havaittavissa jäähtymää jalan alla kiertoveden kulkusuunnassa. Yksi asia kuitenkin pysyy ja se on yläkerran toimiston lämpötila. Kaikki havaitsemani arvot sopivat haarukkaan 17,5°C...18,5°C. Käyrän kulmakerroin selvästikin on oikea, mutta tasoa pitäisi rukata. Alakerran kokemusten perusteella mukavuus kärsii jo nyt, eli yläkertaan pitää alkaa miettiä radikaalimpia ratkaisuja. Yksi varteenotettava mahdollisuus taitaisi olla reippaan kokoinen konvektoripatteri lattian paluukiertoon.
Attack SLX 25 Profi (ex-Veda 35M) + Akvaterm 1400 l Ovaali + Laddomat 21-60
Käyttövesi tulistetaan vanhassa MLP puskurisäiliössä puulla
Lämmitettävää pääosin yhdessä tasossa n. 240 m2 / 650 m3 (talo v. 2013)
Saunassa Misa 11308 (ex-Narvi NC 20) ja kesäkeittiössä Kotiliesi 30, ei muita tulisijoja