Vanhan uudistamista budjetilla

[Läppä]

Moi!

Olen aloittamassa noin 200-neliöisen kaksikerroksisen puutalon lämmitysjärjestelmän uudistamista. Kattilahuoneessa asustelee tällä hetkellä vanha yhdistelmäkattila ilman varaajaa ja lämpö leviää taloon vesikiertoisella keskuslämmitysverkolla, josta haarautuu myös jonkinlainen pehmeästä kuparista taivuteltu lattialämmitys märkätiloihin. Öljyä ei ole kattilassa poltettu vuosiin, vaan kattilaa on lämmitetty sähkövastuksella ja puulla. Talo haukkaa talvikelissä sähkölaskujen perusteella noin 120 kWh lämmitysenergiaa vuorokaudessa ja puuta ahkerasti polttamalla sähkönkulutuksen saa putoamaan noin 40 kWh:iin.

Korvaajaksi nykyiselle kalustolle löytyi maalämmön alta evakkoon ajettu käytetty Arimax/Polaric 35 ja 1600 litran varaaja kahdella sähkövastuksella. Kattilahuonetta joutuu siis laajentamaan ja korjaamaan joitakin puutteita, kuten puuttuvat korvausilmakanava ja lattiakaivo.

Muutama kysymys teille kokeneemmille lämmitysjärjestelmien virittäjille:
–Miten tuommoisessa ison varaajan systeemissä hoidetaan kesällä käyttöveden tuotanto? Onko älyä poltella puuta vai mennäänkö sähköllä? Vai skulaako esimerkiksi aurinkokeräin varaajan kaverina kesäkaudella?
–Onko järkeä laittaa systeemiin rinnalle vielä vesikiertoinen kiuas? Jokunen kW pitäisi semmoisesta lähteä lämmitystehoa, mikä olisi tietty suurin ilo vaikka silloin kesäaikana, jos ei huvita poltella isoa kattilaa.

Muutenkin otan mielelläni vastaan vinkkejä ja varoituksia sillä varauksella, että pari taloa omistaneena olen oppinut lopulta aina tekemään päätökseni itse

[Läppä]

Niin joo, ja jos jollain on vinkkejä, mistä löytyisi huokeita etäluettavia kontaktilämpömittareita, siis vaikka wifiin kytkeytyviä sensoreita, joilla voisi seurata kiertoveden lämpötiloja, niin olisin siitä tiedosta myös kiitollinen.

[Jolli]

Käyttöveteen:
Maksavatko puut? Paljonko käyttöä?

Meillä 3000l varaaja ja lämmitetään käyttövesi myös kesällä puilla, käyttö melko runsasta.
Lämmitetään varaajaa lämmityskauden ulkopuolella kerran viikossa about.

Jos käyttö on pientä ja puut ostopuita, kannattaa laittaa pienehkö sähkövaraaja sinne (kuten muutenkin, tulistamaan käyttövesi, pidentää myös talvella lämmitysväliä kun varaajan yläosan ei tarvi olla 50-60 asteinen että tarkenee suihkussa olla)

[Tune]

Jos varaajassa on käyttövesikierukat ylä- ja alaosassa, riittää siitä 3-4 henkilön lämpimät vedet ilman sähköä n.10 vrk. Jos on käyttöveden kierto, jäähtyminen nopeutuu.

Jos mietit budjettiremonttia, ei kiuas ole kannattava investointi mikäli puut tulee omasta takaa ja ostopuillakin TMA on arviolta >10 v.

[Läppä]

Ok, kiitos vinkeistä.

Puu tulee alkuun ostotavarana, jatkossa saadaan mukaan myös itse korjattua polttopuuta.

[Läppä]

Onkos kellään vinkkejä tuon lämmityskaluston liikutteluun sisätiloissa? Joudutaan tuomaan rojut olohuoneen läpi.

Jänniä juttuja muuten noviisi oppii tässä. Vanha kattilakin polttaa näköjään ihan nätisti päältä sytytettynä, kun on vaan rutikuivaa tavaraa millä sytyttelee. Näin päin tämä on ilmeisesti ajateltukin toimivaksi, kun alaluukun räppänään ei ole mitään säätölaitetta, mutta yläluukun venttiilissä on sentään ruuvattava kansi.

Vielä kun saisi aikaiseksi hommata nuohousvehkeet savukanavaa varten.

[Jooseppi]

Jos lähellä joku kone/rakennusvuokraamo niin ilmatyyny lätkät on kätevät .
Pääsee matalampien kynnystenkin yli kovevyn palojen avulla .
Par kertaa on tehty matala rulla alusta . Tai muutama kerros räsymattoja ja
köydellä veto .

[jiihuima]

Kattila kulkee ainakin nätisti parin kolmen putkenpätkän avulla. Kattilan pohjassa on pitkittäin raudat, joiden alle putkenpätkiä ja rullailee menemään. Lattia kannattanee suojata hellasärön välttämiseksi:-D

Varaaja voi olla hankalampi, paitti jos se sopii yleensäkään ovista, niin se on varmaan mallia ovaali ja siinä on todnäk taas ne rautakiskot pohjassa ja sama metodi toimii.

[dieseljätkä]

Jos oikein ostotavaraa haluaa niin harjanvarret tai muut vastaavat tasalaatuiset sopivaan mittaan katkottuna ovat käypäsiä.  Pitää kuitenkin olla puu/putki korkeampi kuin kynnys ja kynnyksen kohdalla joutuu vielä kallistamaan etutakasuunnassa kattilaa, jotta saa kynnystä vasten jumiutuvan puun/putken pois.  Kaksistaan vaimon kanssa ylitettiin 600 kg kattilalla kaksi kynnystä näillä systeemeillä - sorkkaraudalla kääntyy lautaa vasten sen mitä tarvii. Varikonniemellä taisi olla kinkkisempi portaidenkin kulku kattilan kanssa.

[Läppä]

Perskules. Appiukolla on harjanvarsia vaikka lampaat söisivät.

[Iskä]

Muutama kysymys teille kokeneemmille lämmitysjärjestelmien virittäjille:
–Miten tuommoisessa ison varaajan systeemissä hoidetaan kesällä käyttöveden tuotanto? Onko älyä poltella puuta vai mennäänkö sähköllä? Vai skulaako esimerkiksi aurinkokeräin varaajan kaverina kesäkaudella?
–Onko järkeä laittaa systeemiin rinnalle vielä vesikiertoinen kiuas? Jokunen kW pitäisi semmoisesta lähteä lämmitystehoa, mikä olisi tietty suurin ilo vaikka silloin kesäaikana, jos ei huvita poltella isoa kattilaa.

Meillä on hyväksi havaittu käyttöveden lämmittäminen siten, että energiavaraajan kierukan kautta syötetään sähköistä tulistusvaraajaa. Vajaan sadan kuution vuosikulutuksella tulistusvaraaja on haukkaillut sähköä 700-1000 kW vuodessa, pienin kulutus viimeisenä vuotena. Meillä on 300 litran käyttövesivaraaja. Jos jotain muuttaisin, niin laittaisin 100-litraisen isomman sijasta. Kesällä lämmittelen noin kerran viikossa, talvella nollakelillä joka toinen päivä. Energiavaraajan päästän alle 30°C, koska lattialämmitys. Sinulla lienee patteriverkossa pakkaskelillä tarve 50°-60°C syötölle, joka tuottaa jo riittävästi käyttövettä. Luulisin, että sinulle olisi silti iloa tulistusvaraajasta lauhemmalla kelillä ja kesällä. Voi lämmittää puullakin, mutta ei ole pakko.

Jos ajatusmaailmassa on vihreyttä, voisi aurinkokeräimestä olla iloa kesäaikaisessa käyttöveden tuottamisessa. Toki vaatii varaajasta latauskierukalle paikan tai sitten ulkoisen lämmönvaihtimen. Takaisinmaksuaika on kovasti riippuvainen käyttöveden kulutuksesta. Voi olla, että kesällä harvakseltaan lämmittämisestä saa hyvänkin palkan.

Olen sitä mieltä vesikiukaista ym, että ihan ok esimerkiksi mökkioloissa, jos riittää ainoaksi lämmönlähteeksi käyttöveden tuotantoon. Lisälämmönlähteenä putkitöineen ei taida käyttöikä riittää takaisinmaksuajaksi.

Kulkeeko sinulla puutkin siitä olohuoneen halki, vai muuta reittiä pannuhuoneeseen?

Laskiskelin muuten varaajatilavuuttasi. Jos tarvitset 140 kWh vrk-kulutuksella 60-asteista kiertovettä ja lämmität varaajan 95-asteiseksi, sisältää muutos energiaa 1,6 x 1,16 x 35 kWh = 65 kWh. Kuulostaa kaksi kertaa vuorokaudessa lämmittämiseltä ja aika pienten pesällisten polttamiselta. Toki kerrostuminen auttaa ja lisäksi polton aikana suoraan verkkoon menevä energia.

[Läppä]

Kiitti, iskä

Meillähän ei ole tuo pannari ainut remonttiin menevä alue. Tähän näköön vedetään kesällä alakertaan lattialämmitys, mikä vähentää kuuman patteriveden tarvetta, ja itse asiassa tällä jatkuvalämmitteisellä nykysysteemilläkin yläkerta vaatii kuumat patterit vain kaikkein kovimmilla pakkasilla. Näin kympin pakkasilla on jo riisuttava vaatteita, jos erehtyy polttamaan kattilaa ketjussa.

Pitää vielä tutkia, että mitä lattialaatan alla on, että onko lisäeristettävä ennen lattialämmityksen laittamista. Valmiiksi eristettyjä lattialämmityssysteemeitä myydään näköjään saneerauskohteisiin, ja ne eivät korota lattiaa paljoa, mutta näkyvät maksavan aika lailla.

[Läppä]

Heipäti hei. Nyt on uudet vermeet sisällä ja pari lämmityskertaa takana. Käänteispalo tuntuu skulaavaan ihan hyvin, ja olen jo hoksannut senkin, että miksi lambda olisi kätevä

Vähän pitää vielä kattilaan uusia osia (ensiöilman luukun automatiikan vipu ja palokanavan vänkyräksi vääntynyt teräskouru) ja koittaa saada savukaasuimurin melu minimoitua. Hurina ei kuulosta pahaltakaan pannuhuoneessa, mutta kuuluu aika tehokkaasti keskusmuurin välityksellä yläkertaan. Jos ei muu auta niin pitänee putkittaa piippu jollain aikataululla.

Ihan ei kattilan automatiikka ole niin pitkälle vietyä kuin toivoisi – suotta tuo sitten enää kierrättää latauspumppua kun kattila ei juuri enää vettä lämmitä. Laddomaatti tms. lienee tulevaisuuden hankintalistalla myös, mutta joutaahan tuolla toistaiseksi juoksemaan venttiileitä sulkemassa ja nappeja painelemassa.

Käyttöveteen asensin avuksi Torista ostamani Metro in-line-vedenlämmittimen, joka saa avittaa silloin, kun varaajassa ei lämpö piisaa. Se toimi käyttöveden antajana silloinkin, kun muu kalusto oli purettuna. Vastukset asensin yhden varaajan alaosaan ja toisen yläosaan, ne ajattelin kytkeä vedenlämmittimen kanssa vuorottelemaan, eli virtaa saa vain jompikumpi – lämmityskaudella vastukset ja sen ulkopuolella vedenlämmitin.

Projekti jatkuu tästä sitten varmaan 80-luvun putkilinjojen uusimisella, kun osa on vedetty niin mahdottoman tyhmästi ja rumasti. Hehkutetusta kuparista taivuteltu loivia kurveja ja aaltoilevia “suoria”, puhumattakaan kaiken maailman ilmaa keräävistä käärmeenpesistä.

Pakkasta on muutama aste ja eiliseltä iltapäivältä on varaajan yläosan lämpötila laskenut 80 -> 60 asteeseen, joten näyttää juurikin kerta päivään lämmittäminen riittävän näin pikkupakkasilla, kovemmilla pakkasilla joutunee laittamaan toisetkin tulet.