Orligno 200 80kW pannariprojekti

[Iskä]

Ku noissa ei ole mekaanisia eroja, niin hyötysuhde on sama. Toinen juttu on sit se, toteutuuko satunnaisella käsiohjauksella sama hyötysuhde ku automatiikalla jatkuvalla tarkkailulla. Jos koko ajan päivystää pannun vieressä niin ehkä, jos käy kerran-pari polton aikana kattomassa säädöt sinnepäin, niin tuskin saavutetaan samaa hyötysuhdetta. Ja mitä hankalampaa poltettavaa, sen isompi ero.

Attackissahan ohjataan lambdattomassakin mallissa savukaasun lämpö koko ajan kohdalleen, mikä on iso asia verrattuna kiinteään säätöön. Kiinteän säädön kohdalleen haku on minulle valitettavan tuttua puuhaa Vedasta. Jos kattilan peruskonstruktio soveltuu puiden polttamiseen (eli esimerkiksi ensiöilma ohjataan oikeaan paikkaan, arina on tiivis jne.), on järkevä kompromissi käsittääkseni löydettävissä. Alussa palo vähän ryöhähtää, mutta asettuu sitten.

[AnssiKo]

Attackissahan ohjataan lambdattomassakin mallissa savukaasun lämpö koko ajan kohdalleen, mikä on iso asia verrattuna kiinteään säätöön. Kiinteän säädön kohdalleen haku on minulle valitettavan tuttua puuhaa Vedasta. Jos kattilan peruskonstruktio soveltuu puiden polttamiseen (eli esimerkiksi ensiöilma ohjataan oikeaan paikkaan, arina on tiivis jne.), on järkevä kompromissi käsittääkseni löydettävissä. Alussa palo vähän ryöhähtää, mutta asettuu sitten.

Njoo, toi 'välimallin' Profi on hiukan oma lukunsa, tehonsäätö on automatisoitu ja polttoa tasataan näpsästi. Toisiopalon liian yli-ilman aiheuttamia häviöitä tai joissakin tilanteissa ali-ilman mahollisuutta toi ei kuitenkaan viel ratkaise.

Toi ilmojen järkevä kompromissi edellyttää sit kans järkeviä klapeja. Suht sopivan kokoista, pääosin kuivaa mut ei kaikki sentään rutikuivaa. Jos pesällinen on rutikuivaa tikkua täys, hyvin syttyvällä sahapinnalla vaiks eikä ihan ilmatiiviiks ladottua, niin eipä siinä enää ees normi pannun toision ilma-aukkojen koot riitä kun kunnolla roihahtaa. 

Eli jos poltto tuntuu onnistuvan huonosti, niin kannattaa kokeilla vaikka toisen erän klapeja välillä. Karrikoidusti ihan hyvän näköisetkin klapit voi joskus olla hankalia poltella, ja tikuista ei saa asiallisesti tehoja. Kyllä se siitä sitten helpottaa ku pannun kommervenkit tulee tutuiks. 

[perde]

Noniin. Eilen tuli lämmiteltyä vähäsen. Puita en punninnut, mutta tulet laitoin pannuun noin kahden aikaan ja klo 19 oli varaajat täynnä. Lämmönnousu oli aika tarkkaan 50 astetta koko systeemissä (30 -> 80). Lämmitettävää vettä on noin 6100L ja tietysti lämmitykseen ja käyttöveteen menevä teho syö tuota lämmitystä hieman. Miun laskuopilla tuo antaa tuolla lämmönnousulla tehoksi 71kW, kun mitään häviöitä ei huomioida. Tää lienee aika lailla linjassaan. Puut oli aika pienenpuoleisia niin menee helposti vähä yliteholle ja savukaasut olikin monessa kohtaa yli 170 astetta. Puita en punninnut, kun ei ole tuohon mitään järkevää vaakaa. Pitää hommata jonkinlainen punnituslaite.

Piiopusta tupruaa sytytyksen tai puiden lisäämisen jälkeen ehkä reilun tunnin verran ohutta vaaleanharmaata savua. Kokeilin säätää toisioilman määrää palon aikana mutta sillä ei ollut savutukseen / höyrytykseen  mitään vaikutusta. Tuuli painoi eilen tuota savua alaspäin ja siinä seisoessani ei kyllä juurikaan tullut savunhajua nokkaan, väitän sen siis edelleen olevan pääasiassa vesihöyryä.

Iskälle vastaukseksi että kattilassa ensiöilma tulee varastopesän yläosaan. Alaosa tuntuisi itsestä loogisemmalta mutta tuntuuhan tuo pelaavan noinkin.

[Iskä]

En menisi omaa Attackiani savuttomaksi sanomaan, mutta kohtuuden rajoissa mennään, vaikka naapurin seinä lähellä onkin. Sytyttämisen jälkeen tulee aina vaaleanharmaata savua sen verran, että lämmityksen näkee olevan käynnissä. Maan pinnalle ei kuitenkaan jää leijumaan mitään, niin kuin oli laita edellisen merkin kanssa. Luulen jopa, että tämän kattilan saisi kiinteällä säädöllä palamaan vähemmällä savulla kuin tehtaan jäljiltä, kun Profi kuristelee alkuvaiheessa paloa kovallakin kädellä. Automatiikka vaan hoitaa asian niin helposti tasaten esimerkiksi erilaisen puutavaran erot.

Kuulostaa siltä, että sinullakin on nyt homma kohtalaisesti hallinnassa. Vai tuntuuko siltä, että nykyinen savutus on sinulle liikaa?

[perde]

En menisi omaa Attackiani savuttomaksi sanomaan, mutta kohtuuden rajoissa mennään, vaikka naapurin seinä lähellä onkin. Sytyttämisen jälkeen tulee aina vaaleanharmaata savua sen verran, että lämmityksen näkee olevan käynnissä. Maan pinnalle ei kuitenkaan jää leijumaan mitään, niin kuin oli laita edellisen merkin kanssa. Luulen jopa, että tämän kattilan saisi kiinteällä säädöllä palamaan vähemmällä savulla kuin tehtaan jäljiltä, kun Profi kuristelee alkuvaiheessa paloa kovallakin kädellä. Automatiikka vaan hoitaa asian niin helposti tasaten esimerkiksi erilaisen puutavaran erot.

Kuulostaa siltä, että sinullakin on nyt homma kohtalaisesti hallinnassa. Vai tuntuuko siltä, että nykyinen savutus on sinulle liikaa?

Joo, siis tätä olen vaan jäänyt miettimään kun täällä käänteispalomiehet tuntuu mainostavan ettei piipusta tule koskaan mitään. Voihan se joillain kattiloilla noin ollakin. Tuosta meikäläisen myllystä kyllä tulee piipusta vaaleaharmaata tavaraa, muttei se sitä perinteistä savua ole mitä vaikkapa leivinuunista tai takasta pöllyää. Tuo savu häviää melkein heti, eikä haise. Ei se minua millään tapaa haittaa, lähimpään naapuriinkin on puolisen kilometriä, joten tuskinpa häntäkään.

Kattila pitäs tosiaan nuohota ekan kerran jossain vaiheessa. Tilasin pari laadukasta kiinalaista tuubiharjaa, kuhan saapuvat niin saa nähdä tekeekö niillä mittään 

[chesha]

Terve!

Ei kannata hätäillä sen tuubien nuohoamisen kanssa koska itse olen lämmittänyt jo toistakymmentä vuotta tuolla 60KW:n Termax/Orlanilla enkä ole vielä kertaakaan nuohonnut tuubeja muulla kuin automaattinuohouksella. Huolto-ohjekinhan sanoo että automaattinuohous riittää.

T: Simo

[Iskä]

Attackissa oli tuubit yllättävän paskaiset vuoden käytön jälkeen. Olin jonkin verran tehnyt ilmamääräkokeilua, millä on varmaankin omat vaikutuksensa. Toki Attackin ohjaus on likaantumismielessä itseään tehostava; Tuubien likaantuessa läpi menevät savukaasut lämpiävät ja automatiikka vähentää ilmaa. Palamisen kituessa paskottuu entistä kiivaammin. Attackin ohjeessa pyydetään nuohoamaan kerran vuodessa ja en kokenut tekeväni turhaa työtä. Toki kertyminen varmaan jossain vaiheessa lakkaa ja sitten mennään vakiona hamaan tulevaisuuteen.

[vmj]

Ei kannata hätäillä sen tuubien nuohoamisen kanssa koska itse olen lämmittänyt jo toistakymmentä vuotta tuolla 60KW:n Termax/Orlanilla enkä ole vielä kertaakaan nuohonnut tuubeja muulla kuin automaattinuohouksella. Huolto-ohjekinhan sanoo että automaattinuohous riittää.

Minä teen nuohouksen yleensä muutaman kerran vuoden aikana, voi olla kattilan säädöissäkin syynsä. Palaminen käyntiin päästyään menee ilman kummempia savuntuoksuja, mutta kyllä alkuvaiheessa savu haisoo. Savukaasulämmöt siitä nuohoustarpeesta kertovat ja kun tuubit on purkanut niin näkee, ettei automaattinuohous puhdista tuubia kuin paikallisesti. Savujarrujen läpimitta pitäisi olla isompi, jotta nuohousvipua heilutellessa kolisisivat kunnolla tuubien reunoja vasten. Puutavarasta etenkin koivu, niin hyvää ainetta kun se onkin, nokeaa tuubeja.

[Iskä]

Savukaasulämmöt siitä nuohoustarpeesta kertovat ja kun tuubit on purkanut niin näkee, ettei automaattinuohous puhdista tuubia kuin paikallisesti. Savujarrujen läpimitta pitäisi olla isompi, jotta nuohousvipua heilutellessa kolisisivat kunnolla tuubien reunoja vasten.

Vipunuohouksen toiminnasta täsmälleen sama kokemus ja käsitys. 5-10 mm tuubin läpimittaa pienempi spiraali ei ole kovin hyvä nuohousharja.

[chesha]

Terve!

Itsellä savukkasujen lämpötilat pysyttelevät siinä 170-180C. Tämän talvinen polttopuu on harvennuskoivua ja eilen polttelin noita latvapuita (4-7cm) ja noilla savukaasujen lämpötila oli n. 190C. Itsellä on vedontasaaja piipussa sekä kattilalähdön ylä-että alapuolella joista polttoprosessin aikana ylempi on yleensä täysin auki ja alempi on kiinni eli uskoisin että kattilassa on aika optimaalinen veto. En tiedä aiheuttaako se se ettei kattila pahasti nokeennu koivullakaan koska yleensä kevät huollossa takasavupesässäkään ei ole kuin löylykauhallinen hienoa tuhkaa.

T: Simo

[VPJ]

Savujarrujen läpimitta pitäisi olla isompi, jotta nuohousvipua heilutellessa kolisisivat kunnolla tuubien reunoja vasten. Puutavarasta etenkin koivu, niin hyvää ainetta kun se onkin, nokeaa tuubeja.

Eikös toisilla savukaasujarrut ole jumittaneet eli halkaisijaa kasvattamalla voi tulla ongelmia?
Voisihan savukaasujarrujen alapäähän laittaa suuremman nuohousosan joka roikkuisi tuubien ulkopuolella ja liikevaraa koko tuubin mitalta.

[vmj]

Eikös toisilla savukaasujarrut ole jumittaneet eli halkaisijaa kasvattamalla voi tulla ongelmia?
Voisihan savukaasujarrujen alapäähän laittaa suuremman nuohousosan joka roikkuisi tuubien ulkopuolella ja liikevaraa koko tuubin mitalta.

Joo, tuo on mahdollista. Joskin luulisin, että säännöllinen vipunuohouksen käyttö vähentää riskiä. Toki jos kattilaa kitupoltetaan lisääntyy tuubien sotku ja sitä kautta myös jumittamisen riski.

Ainakin näissä Orlaneissa tuollainen nuohousosa ei ole nykykonstruktiolla mahdollinen sillä savujarru on pyöritettyä lattaa ja yhtenäinen. Alapäähän sijoitettu nuohousosa nousisi vain tuubin alaosaan. Sekin auttaisi jos vipunouhousmekanismi pyörittäisi savujarrua pelkän nostamisen sijaan.

[VPJ]

Ainakin näissä Orlaneissa tuollainen nuohousosa ei ole nykykonstruktiolla mahdollinen sillä savujarru on pyöritettyä lattaa ja yhtenäinen. Alapäähän sijoitettu nuohousosa nousisi vain tuubin alaosaan. Sekin auttaisi jos vipunouhousmekanismi pyörittäisi savujarrua pelkän nostamisen sijaan.

Tarkoituksena olikin muuttaa savujarrut pyöriviksi ja nousisivat vajaan metrin ylös  ja takaisin alas.

[pete73]

Mitenkäs tuo liki metrin liikevara olis fyysisesti toteutettavissa?
En vaan oikeen hahmota ajatusta..

[Iskä]

Mitenkäs on Perdellä toinen lämmityskausi uudella kalustolla lähtenyt käyntiin?