Savupiippu asetus 1.1.2018

[jussi]

Savupiipuista on tullut uusi asetus voimaan 1.1.2018
http://www.ym.fi/download/noname/%7B6B0A44C6-8FF8-4E8B-980E-8C8EE3F9ABAD%7D/132147

[Jra]

Itse tehty teräspiippu, sisäputken seinämä 4mm - aiemmin sai tehdä millisestä haponkestävästä..
Hyvä sinänsä, että itse tehtyjen piippujen mahdollisuus säilyi.

[Urpo82]

Varmaan voi olla ihan hyvä rajaus et ainevahvuutta täytyy olla. Yks tuttu joka ollut 20vuotta palomies totesi kerran että heidän piirissään suurinosa nokipaloista tapahtuu yksihormisessa kevytpiipussa ja yleensä vielä pieneen takkaan yhdistettyjä. Siihen vielä kun yhdistää DIY versiot niin varmaan on kaikkein nokipaloherkin piippu versio.

[vmj]

On tuo kyllä mielenkiintoinen juttu, itse tehdyssä piipussa ainepaksuus neljä milliä ja kaupallisessa saa olla 0,6 mm. Mihin lie perustuu? Joku kuuden metrin pituinen, nelimillisestä tehty 200 mm putki on jo aika raskas käsitellä ja alkaa kyllä miettiä maksaako vaivan.

Noilla kaupallisilla kevytpiipuilla nyky-ihminen on torppiaan polttanut kun a) on käyttänyt varaavassa takassa vain kesäpeltiä ja polttanut tulia pitkään, tällöin joku T350-luokitettu tötterö on kuumentunut ja sytyttänyt ympärillään olevan palavan materiaalin b) laittanut kiukaan piipun välipohjan eristeiden sisään huomioimatta turvaetäisyyksiä jotta piipun pinta pääsisi jäähtymään. Ei tuossa tietenkään se paksumpi materiaalipaksuus olisi välttämättä mitään auttanut jos käyttötapa on selkästi ristiriidassa piipun asennusohjeistuksen kanssa.

[Urpo82]

Varmaan saman tyyppisestä jutusta kyse kun esim. kattotuoleissa:
Itsevalmistetut kattotuolit tulee tehdä 3-kertaa rajummasta omasta puutavarasta kuin tehdasvalmisteiset kun ei ole leimattua puuta. Ei niitäkään kannata enää itse valmistaa.

Tässä vielä yksi ja yleisin vaihtoehto:
c) poltetaan pitkään kituuttamalla tai huonolla puulla ja piippu nokeutuu joka johtaa väistämättä nokipaloon.

[Jra]

Varmaan saman tyyppisestä jutusta kyse kun esim. kattotuoleissa:
Itsevalmistetut kattotuolit tulee tehdä 3-kertaa rajummasta omasta puutavarasta kuin tehdasvalmisteiset kun ei ole leimattua puuta. Ei niitäkään kannata enää itse valmistaa.

Tässä vielä yksi ja yleisin vaihtoehto:
c) poltetaan pitkään kituuttamalla tai huonolla puulla ja piippu nokeutuu joka johtaa väistämättä nokipaloon.

Mistä piippuvalmistaja saa niin paljon parempaa materiaalia kuin aiemmin RakMk E3 mainittu austeniittinen ruostumaton teräs, että ero paksuusvaatimuksessa selittyisi?
Kattotuoleissa eron ymmärtää paremmin, kun liitoksilla on niin suuri merkitys.

Nokipalonkestävyydessä luottaisin enemmän itsetehtyyn millin sisäputkella ja 100mm eristeellä hormiin kuin Hormexin 0,45mm sisäputkella ja 25mm eristeellä toteutettuun Onhan tuo Hormex varmasti testattu tuote, mutta kumman Urpo82 valitsisit itselle hormiksi?
http://www.hormex.fi/media/tiedostot/tietopankki/nova-sm-kasikirja-2015-1.pdf

[Urpo82]

Eihän noissa säännöksissä ole koskaan oikeasti mistään materiaaleista kyse vaan DIY tuotosten varmuuskertoimet vaan nostetaan niin paljon korkeammalle, kun niitä ei ole kalliisti testattu ja myönnetty CE-leimoja yms.
Vertaus kuvana:
Sama se on runkorakentamisessa jos jossain onnistuu vielä tehdä leimaamattomasta puutavarasta(T-18) runkoa niin paksuus nostetaan varmuuden vuoksi 20-40% ylöspäin kun ei ole leimattua. On tuo MT-40 leimaus välillä todella kamalaa puuta.

[Jämä-Julle]

Eihän tuossa mitään kielletty, nykyään vaan tarvii olla suunnitelma joka asiaan. Siinä asetuksen perustelumuistiossa lukee seuraavaa:

"Teräksisen tai valurautaisen paikalla rakennettavan savupiipun savuhormin seinämäpaksuus on vähintään 4 mm ja edelleen voisi käyttää myös esimerkiksi eurooppalaisessa yhdenmukaisessa tuotestandardissa EN1856-2 mainitusta austeniittisestä ruostumattomasta teräksestä valmistettua savuhormia, jonka seinämäpaksuus olisi vähintään 1 mm, jos valitun materiaalin kelpoisuus aiottuun käyttötarkoitukseen osoitetaan suunnitelmassa."

Klupiaskin kanteen vaan rustaa palopäällikölle suunnitelman että millin hapis kestää kun tehtaan setän piipussa kestää puolimillinen? Toisaalta jos ei uutta ole rakentamassa niin kuka näitä kyselee kun ittelleen tekee. Nimimerkillä 2 piippua tehnyt.

[lj]

Onko kukaan toteuttanut suvupiippua kahdella sisäkkäisellä putkella siten, että sisemmässä putkessa suvut ulos ja ulommassa ilma kattilaan?

[kaji]

Muutt olisko tos tupla putki jutus se vaara ett alkaa kerään paskaa sisemmän piipun seiniin kun käy kylmänä?
Huomannu vain kun mulla parin metrin jatko tiilipiipun päässä eristämätöntä rosteria ja aika hyvin siihen tarttuu tavaraa kiinni.

[vmj]

En tiedä sotkeentumisesta, mutta Härmä-Air näyttäisi tekevän tuollaista tuplaputkipiippua. Konseptina sinänsä vaikuttaisi fiksulta: ottaa savukaasun lämmöt talteen ja kierrättää lämmitetyn ilman takaisin kattilaan.

[Urpo82]

Mulla kun oli vanhassa järjestelmässä putkitettu tiilipiippu ja oli aluksi pelkkä putki piipussa, sekä alhaalta ja ylhäältä hiukan auki joten sieltä pääsi ilmaa kulkemaan alhaalta ylös jäähdyttäen putkea.
Lopputulos oli muutaman kuukauden päästä karstoittunut tukkoinen piippu joka syttyi nokipaloon. Sen jälkeen tiivistin alaosan ja täytin välin vermikuliitillä ja piippu pysyi puhtaana koko nuohous välin.

[Jra]

ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelma sivuilla on linkit asetukseen savupiipuista ja siihen liittyvään ohjeistukseen. Onneksi piipuista on tuo erillinen ohje, se selventää asiaa ja vähentää paikkakuntakohtaisia tulkintaeroja.
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Paloturvallisuus

Asetus savupiipuista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170745
Ohje: http://www.ym.fi/download/noname/%7BDA5AEA7C-A3CC-4A0B-B11E-9F0971C991A1%7D/143625

Ohjeessa mainitaan, että sisäputki voi olla vähintään 1mm austeniittista rosteria. Paikalla tehdystä piipusta täytyy olla suunnitelma, jossa otetaan kantaa mm. mitoituksiin ja materiaalivalintoihin - riippuu paikkakunnan rakennusvalvonnasta, mitä vaatimuksia suunnitelmalle ja suunnittelijan pätevyydelle laitetaan.

[jarppi]

Joo nää rakennusvalvonnan pätevyydet ovat melko irvokkaita. Tiilipiippujen kohdalla kiellettiin peittämästä niitä villalla kylmissä vinteissä. Lämpimästä sisätilasta kylmälle vintille tultaessa on valtava lämpötilaero suhteettoman lyhyellä piipun matkalla eli lämpögradientti. Varmaan kaikki suomen tiilipiiput ovat käytännössä katki tuosta kohdasta läämpölaajenemisien vuoksi. Siinä pitäisi olla minusta ohenevasti villaa päällä ettei lämpötila erot tule niin paikallisesti piippuun. Samalla estyisi se ettei kesämökeillä valu kylmän piipun oan ulkokuoren hiirenkusiset kondenssivedet tupaan. Et sellaiset piipputohtorit kyselee pätevyyksiä. Todellisuudessa ne haluavat vaan jonkun nimen paperiin, joka mukamas kantaa vastuun, jos jotain epämieluisaa tapahtuu. Olisi paljon halvempaa jos lopetettaisiin pelleily ja sovittaisiin, että artisti tekee ja artisti maksaa. Artisti kuitenkin viimekädessä maksaa, vaikka vakuutus myyjät kuinka yrittävät muuta esittää.