Viadrus u26-10

[Urpo82]

No tuolla mittaustyylillä ei oikeen huipputehoja pysty määrittämään. Torujyrin ilmoituksen mukaan tuo kattila on 66kw?

[Jusehut]

No tuolla mittaustyylillä ei oikeen huipputehoja pysty määrittämään. Torujyrin ilmoituksen mukaan tuo kattila on 66kw?

niin on puulla huipputeho... markkina miehen ei oo pakko keroo koko lämmitys jakson keskilämpöö... eli tuotteen valmistajan ilmoittama nimellisteho 48kw voi huippu palamishetkellä ylittyä 1.5 kertaisesti eli takoittaa 72kw ja tuota tehoa ajattelin seuraavaksi saada pidettyä mahdollisimman pitkää  yllä. tuossa justii katon manuaalia niin savujen ollessa 300 näyttää tehoksi 64kw. savut on ollu nytte se 250 +- 30°  sillo antaa manuaali tehoks 56kw... eli seuraavaks pitää kokeilla tuo 300° savukaasulla eli sillon pitäa varaaja  lämmön alkaa nousemaan 13-14°. täytyy vaa puukiloja rueta laskemaa että onko kannattavaa..

[Jusehut]

jahas... eiku isompaa putkee pitäs saaha. 1 1/4" putki lataus piirissä ei riitä. aamulla tyrkkäsin 9.00 tulet uuniin ja 10 aikaa ku savut oli ollu siinä 290-300 alko kiehumaa... eli ois pitäny vua suosiolla ajattaa se isompi kierre kone jotta ois saanu kerralla isot putket... putkimiehen mukaan ois pitäny tuon hyvin riittää... nooo pittää sitte kerralla laittaa joskus 2" putket kuhan rahhoo on... suap ajjoo täyellä teholla... jotta kuivoo hyvvee puuta ku poltaa niin tehoja ois... no eiköhä tämä tieto riitä niille jotka sitä tarvihtoo joskus. eli loppu tulemma on että viadrus 26/10 vanhan ajan malmikasa vaikka onnii niin on sillä mahollista tehoja suaha... omat kriteerit oli kattilaa ostaessa että mahdollisimma  yksin kertanen ja kestävä ja tehoja sais olla jotta ei oo mikää ikuisen tulen kattila... eli nuilla putkilöa on tyytyminen siihen 48-57kw keski tuottoon kun ei voi kuumempana ajaa nuilla putkilla vaikka tuo latomatti jauhaa täysiä...

[Jusehut]

juu ja sen verra tuli mieleen jotta ku niitä isoja varaajia aina syrjitään niin huhtikuussa eka viikonloppuna saatii järjestelmä käyttöön niin kuukauteen tuli nytte 5 lämmitys kertaa näillä keleillä. jotta kesällä jos tarvii lämmittää kahe viikon välein ja 6 kuukauden aikana vuodessa keskimäärin 5-6kertaa/kk ja kolmen kuukauden aikaa  6-12kertaa/kk niin vuosi tasolla ei kaheen työllistävä lämmitys...

[Riku IV]

Moro!

Oletko vielä ollut Viadrukseen tyytyväinen näin pidemmällä kokemuksella?

Itselläkin uuden talon rakentaminen suunnitteilla ja Viadruksen kattiloita netistä tutkinut.
Lähinnä kiinnostanut Viadrus u68 34kw ja nyt uudempi tulokas u22 economy 41kw eli mallisarjojen tehokkaimmat mallit.
Nämä olisi alapaloja ja valmistajan ilmoittamat hyötysuhteet noin 90%.
Tuolle sinun kattilalle luvataan yläpaloksi erinomaista 75-80%.
Oletko puunkulutuksien kautta haarukoinut hyötysuhdetta?
Savuttaako minkä verran?
Minulle tulossa alle 90m2 lämmintä asuinpinta-alaa niin olen ajatellut noin 2000l varaaja. Sen saisi tuommoisella isotehoisella yläpalolla ladattua yhdellä pesällisellä täyteen.
Oletko mitannut minkä verran menee pesään puuta kg tai litroina?
Noissa Viadrus alapaloissa varastopesät 70l paikkeilla, niihin pitäisi ainakin kerran lisätä.

Käänteispalokin ollut vahvassa harkinnassa, mutta valmistajat arvioi teräslevykattiloille noin 10 vuoden elinkaarta ja Viadrus valurautakattilalle 30 vuotta.

[perde]

Käänteispalokin ollut vahvassa harkinnassa, mutta valmistajat arvioi teräslevykattiloille noin 10 vuoden elinkaarta ja Viadrus valurautakattilalle 30 vuotta.

En tiedä nykykattiloista mitä kestää, mutta itsellä oli kosteassa maanvaraisessa kellarissa vanha Jämä, joka on hitsattu jostain ehkä 3mm teräksestä. Kattila toimi vielä vapaakierrolla, eli ei latauspumppua ja ainahan se kävi aika viileänä. Karvaa vaille 40 vuotta se siellä kerkes olla ja ihan ehjä se oli vielä pois otettaessa. Lähipiirissä on myös muutama yhtä vanha yläpalokattila, pelaavat vieläkin moitteettomasti.

Nykyinen orligno taitaa olla pääosin 8mm plootua, saa nähä miten kauan se sitten kestää...

[Riku IV]

Orlignossa varmaan juurikin pitkää elinkaarta haettu materiaalipaksuudella.

Lueskelin Perde tuon sinun pannariprojektin läpi.
Vaatiiko minkä verran paneutumista jos puulaatu vaihtelee purkulaudasta koivuklapiin?
Saako nyt kun enemmän kokemusta toisiopalon helposti käyntiin?

Valurauta yläpalo olisi ainakin pomminvarmaa tekniikkaa ja toimisi ilman puhallinta/imuria.
Käänteispalo vaatii myös rst/hst piipun, yläpalolle riittäisi tiilipiippu.

Helpoin olisi tietysti lambda ohjattu käänteispalo ja samalla myös kallein.
Orligno 40kw ja Viadrukset suurinpiirtein samoissa hinnoissa.. Pieni hintaetu yläpalolle piipusta, eikä tarvitse vetää sähköjä.

[perde]

Orlignossa varmaan juurikin pitkää elinkaarta haettu materiaalipaksuudella.

Lueskelin Perde tuon sinun pannariprojektin läpi.
Vaatiiko minkä verran paneutumista jos puulaatu vaihtelee purkulaudasta koivuklapiin?
Saako nyt kun enemmän kokemusta toisiopalon helposti käyntiin?

Valurauta yläpalo olisi ainakin pomminvarmaa tekniikkaa ja toimisi ilman puhallinta/imuria.
Käänteispalo vaatii myös rst/hst piipun, yläpalolle riittäisi tiilipiippu.

Helpoin olisi tietysti lambda ohjattu käänteispalo ja samalla myös kallein.
Orligno 40kw ja Viadrukset suurinpiirtein samoissa hinnoissa.. Pieni hintaetu yläpalolle piipusta, eikä tarvitse vetää sähköjä.

Jaahas. Nyt kun tuo kattila pelittää niin kaikki kyllä palaa. Tosin, jotain ohkaisia pintoja tai naulaisia purkulautoja ei voi täyttä pesällistä laittaa; kokeiltu on. Liika ohutta tavaraa täysi pesällinen niin kaasuuntuu aivan liian nopeasti ja lämpö haihtuu varmaan suurimmaksi osaksi savuna taivaalle, 400l pientä palikkaa on vaan yksinkertaisesti liikaa. Naulaiset purkulaudat jäävät pesässä niin "kahalleen", että holvautuvat ja poltto menee ihan perseeksi. Jos on oikeaa polttopuuta, niin eipä sillä laadulla ole ollut merkitystä...Kuivasta koivusta lahoihin mäntyihin ja märkään haapaan; kaikki on palaneet ihan ongelmitta. Lämpöarvo tietysti vaihtelee jonkin verran puun laadun mukaan...

Jos tekee alkutulet niin toisiopalo lähtee nykyisin 99-100% käyntiin likimain heti. Jos latoo pesän täyteen puuta ja sytyttää toholla alhaaltapäin niin kestää hieman pidempään että toisiopalo käynnistyy. Paras ehkä tulee silloin, jos on edellisestä poltosta jäänyt reilummin hiiliä jäljelle, niin kasaa ne vaan suuttimien päälle ja sytyttää hiilet toholla. Sitten vaan latoo jumalattoman kasan puita päälle. Ei tartte alkutulia tai muutakaan ja selviää hommasta nopeasti ja savuttomasti.

Lambdaohjattu kattila olisi varmasti parempi, tosin en osaa sitä lambdaa oikein kaivata, kun ei ole ikinä ollut. Onhan siinä taas hajoavia/kuluvia osia vähän lisää: lambda ja servot ainakin. Taajamassa varmaan olisi hyvä vaihtoehto niin ei naapurien tarvitsisi valitella savusta, vaikkei sitä nykyisin juuri omastakaan piipusta tule.

Yläpalo on varmasti kyllä kaikista halvin ja yksinkertaisin ratkaisu. Itsellä on sen verran isot varaajat, ettei oikein yläpalolla onnistu tuo lämmitys tai pitäisi olla joku ihan helvetinmoinen mylly. Ihan voin muuten orlignoa suositella, mutta kenties eniten vituttaa tuo sisään savutus jos tarvitsee lisätä puita tai vaikka puita alkutulien päälle kasatessakin. Savukaasuimurikaan ei juuri auta, kattilan malli vaan on sellainen. Ohituspelti on todella pieni täyttöluukkuun nähden ja kun täyttöluukku on aivan pesän yläreunassa niin savu pyrkii sen auki ollessa leijailemaan pannariin...

[Riku IV]

Pitääpä huomioida tuo savutusasia ainakin jos Orlignoon päätyy.
Varastopesä oltava siis sen kokoinen että saa varmasti varaajan kertalatauksella täyteen.

[Juakoppi]

Käänteispalo vaatii myös rst/hst piipun, yläpalolle riittäisi tiilipiippu.

Helpoin olisi tietysti lambda ohjattu käänteispalo ja samalla myös kallein.
Orligno 40kw ja Viadrukset suurinpiirtein samoissa hinnoissa.. Pieni hintaetu yläpalolle piipusta, eikä tarvitse vetää sähköjä.

Tämä onkin ensi kerta, kun luen, että käänteispalolle ei tiilipiippu kelpaa. Mistäs tämä johtuu?

[AnssiKo]

Tämä onkin ensi kerta, kun luen, että käänteispalolle ei tiilipiippu kelpaa. Mistäs tämä johtuu?

Älää nyt helkkari kertoko tota mun pannulle, taitaa olla kahdeksas vuosi menossa vanhan tiilipiipun kanssa! 

Juttu perustuu varmaan noiden hyvin matalalla savujen lämmöillä toimivien lambda-ohjattujen käänteispalojen piippukondenssin mahdollisuuteen. Eli jos ennen piipunpäätä tulee kastepistelämpötila, niin piippu kostuu. Hiukan huono juttu pakkaskelillä, kosteus jäätyy polttojen välillä ja rapauttaa piippua. Kyllähän esim. teräspiippuihin saa pohjalle viemäröinnin, ja kyllä sieltä vettäkin sitten tulee.

Eipä nuohooja ole valitellut et tää piippu olis rapautunut. Eipä piipun pohjaa imuroidessaan ole sen puoleen pohjalle tippunutta tiili- tai laastimurskaakaan kuulunut tuhkaimuriinsa kolisevan. Savujen lämmöt 175-185 luokassa, matalammallakin tosin toimisi mut laiskana noilla menee poltto nopeammin. Pitäis varmaan laittaa lämpöanturi piipun päähän.

Putkitettu tiilipiippu lukeutuu sitten samaan kastiin metallielementti- ja keraamipiippujen kanssa, kaste ei niinkään haittaa.

[Pähkäilijä]

200c paikkeilla oli savukaasut yläpalokattilassa, leivinuunissa kun polttaa 10 kg puuta ei hormipellin kohdalla 130-160c paikkeilla ja vasta lähempänä tuntia sytytyksestä nous 200c paikkeille ja siinä on sitten tiilipiippua 7 metriä. Hittolaine 25 vuotta on noin matalilla lämmöillä poltettu.

Kastepiste tulee piipun päässä 50c kaasuilla

-  jos normi polttuuklapi painaa kilon, siinä on yleensä 800 g puuta ja 200 g vettä.
Palaessaan 800 g puuta tuotta vettä 430 g + 200 g = 630 g
- jos kilon klapissa on 900 g puuta ja 100 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 485 g + 100g  = 585 g
- jos kilon klapissa on 700 g puuta ja 300 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 380 g + 300g  = 680 g
- jos kilon klapissa on 600 g puuta ja 400 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 325 g + 400g  = 725 g

Ääripäiden erotus vain 140 g.

Vastaavat kastepisteet kun ilmakerroin 1,5 eli 7 m3 ilmaa / kg puuta:

585 g => 50 C
630 g => 52 C
680 g => 53 C
725 g => 56 C

MUOKS

pitää muistaa kuitenkin panospoltossa että tuo kastepiste vaihtelee polton eri vaiheissa, alussa on savukaasuissa vettä paljon enemmän höyrystymisen ja poltettavien hiilivetyjen takia (lambdakattilan käyttäjät tämän tietävät koska silloin on toisioilmaa ohjattu enemmän)  ja vaikka piippuun tulisikin alussa kosteutta niin lopussa hiilienpolttovaiheessa se kuivuu kun savukaasujen vesimäärä vähenee huomattavasti.

[Juakoppi]

Älää nyt helkkari kertoko tota mun pannulle, taitaa olla kahdeksas vuosi menossa vanhan tiilipiipun kanssa! 

Juttu perustuu varmaan noiden hyvin matalalla savujen lämmöillä toimivien lambda-ohjattujen käänteispalojen piippukondenssin mahdollisuuteen. Eli jos ennen piipunpäätä tulee kastepistelämpötila, niin piippu kostuu. Hiukan huono juttu pakkaskelillä, kosteus jäätyy polttojen välillä ja rapauttaa piippua. Kyllähän esim. teräspiippuihin saa pohjalle viemäröinnin, ja kyllä sieltä vettäkin sitten tulee.

Aivan, kiitokset asian avaamisesta, AnssiKo ja Pähkäilijä. Kyllähän tuolle ajatukselle näin ollen jotain järkiperustettakin löytyy, mutta enpä jaksa huolestua itsekään.

Pitääpä vilkaista, että saiko Vigasissa laittaa piipulle minimilämpötilapyynnin.. maksimilämpötilan piipulle voi muistaakseni ainakin määrittää.

[Riku IV]

Käsikäyttöinenkin käänteispalo lienee siis mahdollista säätää palamaan vähän korkeammalla savukaasun lämpötilalla?
Eli jos sieltä noin 150c saisi nostettua johonkin 180-200c paikkeille niin ei enää olisi huolta kondenssista.. Ainakaan pidemmällä poltolla.

[AnssiKo]

Käsikäyttöinenkin käänteispalo lienee siis mahdollista säätää palamaan vähän korkeammalla savukaasun lämpötilalla?
Eli jos sieltä noin 150c saisi nostettua johonkin 180-200c paikkeille niin ei enää olisi huolta kondenssista.. Ainakaan pidemmällä poltolla.

No käsikäyttöisellä noita korkeita savuja pyrkii tukemaan ihan itsekseen. 
Olen pyrkinyt pitämään savut ~180 asteen huitteilla polton alkuvaiheissa. 30 kW nim ja täyden kiven torvi. Tais olla suht 6 metriä. Ihan märkiä puita ei ole tarvinnut polvella, joskus on ollu jopa  liian kuivia.

Pitkä polton kuiva loppu vaan lämmittää ja kuivaa piippua. Lyhyt märän puun poltto on se pahempi rapauttaja. Täs vois nyt sit puhua myös siitä, kumpi on pahempi tiilipiipulle kostumisen kannalta: Päivittäiset poltot vai harvemmat poltot.

Eli jos tiilipiippu pelottaa, se ei ole syy jättää lambadakattilaa ostamati.