Ariterm 520 + 1m3 varaajan uusiminen

[ikon]

Meillä tulee huomenna LVI -liikkeestä asiantuntija arvioimaan tarvetta nykyisen lämmitysjärjestelmän uusimisesta pannuhuoneeseen. Nykyinen ariterm 520 kaksoiskattila tuntuu alitehoiselta ja 1m3 varaaja pieneltä tarpeisiimme, tai sitten teen jotain väärin lämmittäessäni, tästä olenkin aiemmin täältä vinkkiä saanut. Silti tuntuu että joka päivä saa olla kipinämikkona ja alapalo-tms kattila ja isompi varaaja kiinnostaa vaivattomuutensa(?) puolesta.

Talomme on -92 rakennettu puutalo, uudet ikkunat löytyy ja muutenkin hyväkuntoinen. Talossa on vesikiertoiset patterit, kylppäreissä samassa kierrossa lattialämmitys.
Lämmitettävää pinta-alaa talon puolella 144m2, erillisellä "pikkupuolella" jossa pannuhuonekin on, on noin 35m2 lämpimiä neliöitä. Yht siis noin 179m2.
4-henkinen perhe.

Onko suosituksia, mielellään omakohtaisia? Olen vaimon veljellä seurannut kun ovat ariterm 35+:lla sotkeneet 7v aikana pannuhuoneensa niin hirveään nokeen että ei välttämättä edes huomaisi enää eroa jos palaisi koko huone, eli savujen sisään päästämisien vuoksi on koko huone aivan "pilalla". En ymmärrä miksi, mutta muutenkin tuntuu asenne elämään olevan vähän sellainen ettei vaivauduta ottamaan mistään selvää.

Saako isommalla varaajalla automaattisesti pitemmän välin lämmityksille? 2 kuutiometrin varaaja tuntuisi olevan minimi alapalokattilalle MUTTA meneekö siinä sitten ylimitoitukseksi meidän tarpeisiin kattila ja varaaja?

Himottaa siis kaikki lambda-anturein varustetut automaattisella savukaasuimurilla olevat ulkolaiset kattilat, mutta sanokaapa mikä tässä olisi järkevä ostos? Onko hintaesimerkkejä liikkeiden asentamista systeemeistä samalla?

[kaji]

Kannattaa kattella Viron hintoja ja Keski euroopan tarjontaa ennen kun tekee päätöksen , vaikka mä epäilen ett ne asiantuntijat rupee vaan maalämpöö kauppan. Ne on melkein sukupuuttoon kuolleita puulämmön asiantuntijat noissa LVI liikkeissä ja putkimiehissä rupee esiintyyn samaa.
Se on niin paljon tiloista kiinni minkäläista varaajaa voi laittaa , mutt ei varmaan ihan niin isoo ett joutuu kaks päivää lämmittään .

[ikon]

Maalla kun asuu, vaikkakin 25min kaupunkiin niin yrittäjällä itsellään kuulosti olevan puulämmitys.

Hemeltron kiinnostaa, mutta siis itse en ala tällaista rakentamaan.

[Jolli]

Lämmitysväli sitä pidempi, mitä isompi varaaja. Sitten kun on maksimikokoinen varaaja, niin kattilan tehon mitottaa sen mukaan.

Ps. Ota käänteispalo lambdalla ja mahdollisimman isolla varastopesällä  niin ei pieleen mene.

[vesar]

Moro

Omakohtaista kokemusta on Atmoksen DC32GS -kattilasta. Lämmitettävää alaa oli lounaisrannikolla 115 neliötä / 330 kuutiota, varaajaa 3 m3. Tuohon oli siis tarkoitus vielä rakentaa talo viereen ja lämmittää molemmat samalla pannulla, mutta sitten muutettiinkin muualle.

Joka toinen päivä lämmitys riitti koko talven helposti, nollakeleissä olisi mennyt kolmaskin mutta kun se puun polttaminen oli niin kivaa puuhaa, ettei malttanut odottaa.

Kattila ei savuttanut sisään juuurikaan, kun malttoi odottaa pesän palamisen hiillokselle ennen puiden lisäystä. Polttopuuni oli kaikkea sahapinnasta risuihin, ja siinä olisi ilmeisesti lambda ollut poikaa. Välillä tuprutti kunnon savua piipusta, kun pikkutavara paloi kovaa. Jos polttopuusi on sopivan isokokoista ja tasalaatuista, pärjiäsi tuollakin hyvin.

Sama kommentti kuin Jollilla: iso varastopesä, niin vähemmillä täyttökerroilla saa saman lämpömäärän. Jos vaan laitat jonkun 2 m3 varaajan, ja pannuhuoneessa käynti ei ole kovaa tuskaa, pärjännet pienemmälläkin varastopesällä. Töiden jälkeen käynti pannuhuoneessa ja sytytys, illan mittaan jossain kohtaa yksi täyttö jos tarvis. Eikä nuo nykyajan kattilat mitään tekniikan ihmeitä ole, onnistui se talon lämmitys vaimoltakin mainiosti vaikkei insinööri olekaan.

Vesa

[Högforssi]

Tuli mieleen noista LVI liikeiden ja putkimiesten puulämpö asiantuntemuksista. Niitä todellakaan ei taida olla. Jos minä olen jotain puulämmityskattilan uusimisesta kysellyt, niin poikkeuksetta kaupataan sitä maalämpöä. Ja sellainenkin kattilatyyppi kuin käänteispalo pitäisi unohtaa kuulemma runsaan putsaustarpeen takia heti kättelyssä. Jos hyvän haluaa , niin alapalo mutta turvallinen valinta yläpalo


Ja jos putkifirman tietämys ja ajatukset on puulämmöstä tuollaisia, niin kyselin toiselta ammattilaiselta puulämmityksestä. Eli paikalliselta nuohoojalta. No ensinnäkin piippu pysyy paremmassa kunnossa mitä korkeammat on savukaasujen lämpötilat. Kuulemma normi puulämmitys pilaa piiput, kun lämpö otetaan talteen veteen No sitten kysyin sen ainoan kysymyksen , että mikä kokemus sulla on käänteispaloisista kattiloista. Ei ollut kuullutkaan kyseistä nimitystä. Aluksi luuli minun sekoilevan sanoissani ja tarkoittavan alapalo kattilaa. Sitten yritin selvittää puunkaasuttamista ja polttamista puhaltimen tai imurin avustuksella. Sitten joku välähti ja sutarin mieleen muistui kotikylältä joku , jolla oli ollut joskus 70/80 luvulla puhallinkattila Tosin ei ollut ikinä nähnyt, kuullut vaan puhuttavan.

[kaji]

Sulla Högforssi on sitten ollu saman sukusia "asiantuntijoita" kun mulla kun kyselin esben lataus vettiiliä osa oli sitä mieltä ett turha kapistus termari hoitaa ja toinen jolta kysyin niin se pitäs kuulemma asentaa lähtevään putkeen ettei varaajaan mee kylmää.
Ja se on nykyään ainakin meillä päin ongelma kun vain yks putkiliike jolla jotain tavaraa hyllys joka myy yksityiselle kaikki muut vaatii y-tunnusta.

Alottajalla on kyllä hyvä jos putkimies polttaa itsekkin puita ellei ole jäänyt asteelle alapalo ainut hyvä

[ikon]

Noniin aamulla kävi lvi-yrittäjä aamulla mutkan meillä.

Ei maininnut sanallakaan maalämpöä Itsellään oli vanhan mallin(oranssi/keltainen joku) arimax 240 ollut -90 luvulta saakka kuulemma ja 2m3 varaaja.

Todettiin että meidän arimax 520 on yksinkertaisesti vain hitusen alitehoinen puulla lämmittäessä, kaikki muuten oikein kytketty ja pumppu ohjattu. Ainoa "mekaniikka" meillä on latauskierron 73C:ssa avautuva venttiili joka sit ohjaa varaajaan lämmintä vettä.

Oli puhetta et mahdollista olis vain vaihtaa uudempaan kattilaan jossa pelkkä puu, esim. se ariterm 240 tai jokin muu. Kuulemma tukusta saa montaa mallia, ja taisi myös hemeltron olla vaihtoehtona.

Puhuttiin myös et kun 1.15m3 varaaja on nyt, et jos hävittäisi kuution öljysäiliön tamineineen pois niin tulisi kummasti tilaa varaajalle.

Nyt suosituksia tiskiin!

Lämmitettävää pinta-alaa 144m2 + 35m2 työhuone+ pannuhuone = 179m2.

Silmämääräisesti voisi mahtua 2-3m3 varaajaa öljysäiliön purkamisella, vai kannattaako alkaa jumppaamaan muuta ku uus kattila vaan tilalle?

Ala/käänteispalokattila kiinnostaa hyötysuhteidensa yms puolesta.

Tässä nyt haen vähän arjen luksusta ymmärtäen samalla et mitä se puulämmitys on. Sahasin vkl just puita et ei tämä siis utopian tavoittelua ole ja synnyinkoti lämpiää puilla et tuttua on.

Pääseekö suuremmalla varaajalla ja alapalotyylisellä kattilalla oikotietä onneen?

[Jra]

Arjen luksus ja Ariterm 240 (tai mikään muukaan tukusta saatava kattila) ei oikein sovi samaan asiayhteyteen..

Kuinkahan isopesäinen Attack SLX toimisi nykyisessä varaajassa? Kyllä suurempi varaaja kannattaa mahdollisuuksien mukaan laittaa.

[ikon]

Kyllä siihen menisi sarjaan toinenkin varaaja jos purkaa pois öljysäiliön.

Kovasti mietityttää kaikki mahdollinen tässä, ainoa mikä on suhteellisen varmaa et öljylämmitystä ei tulla ottamaan käyttöön ja säiliö tulee olemaan turha. Bioperäisiä aineita ei tule järkevällä hinnalla pitkään aikaan markkinoille (nesteeltä kuultua)

[ikon]

Soittelin paikalliselle nuohoojalle ja kyselin vinkkejä.

Mieleen jäi se ettei ollut nähnyt ollenkaan vielä pannuhuonetta joka ei olisi noen peitossa, jossa on alapalo(tai käänteispalo)kattila.

Itse en haluaisi pikimustaa ja paskasta pannuhuonetta, koska siellä on sensoreita yms ja välillä tavaraa kuivamassa jne.

Onko tämä nyt vain sattumaa vai eivätkö ihmiset osaa käyttää kattiloitaan?

[VPJ]

Soittelin paikalliselle nuohoojalle ja kyselin vinkkejä.

Mieleen jäi se ettei ollut nähnyt ollenkaan vielä pannuhuonetta joka ei olisi noen peitossa, jossa on alapalo(tai käänteispalo)kattila.

Itse en haluaisi pikimustaa ja paskasta pannuhuonetta, koska siellä on sensoreita yms ja välillä tavaraa kuivamassa jne.

Onko tämä nyt vain sattumaa vai eivätkö ihmiset osaa käyttää kattiloitaan?

Ainakin meillä keittiön kaappien päälle kertyy enemmän tomua kun pannuhuoneeseen, nokea ei ole kummasakaan ja molemmat ovat valkoisia huoneita.
Attackeissa onkin savukaasuimurit ja tämä oli valinnan vaatimuksena.

[ikon]

Attackeissa onkin savukaasuimurit ja tämä oli valinnan vaatimuksena.

Mikähän lie sitten, täällä päin tuntuu olevan aritermin 35:sia kattilat. Varmaan jokin toimintaperiaate joka tekee sen tuprauttelun, jos tavan takaa kaikki ovat noessa.

[AnssiKo]

Mikähän lie sitten, täällä päin tuntuu olevan aritermin 35:sia kattilat. Varmaan jokin toimintaperiaate joka tekee sen tuprauttelun, jos tavan takaa kaikki ovat noessa.

Alapaloissa liki kaikissa luukku pannun päällä. Jos lisää puita ja on hiukankin muuta kuin hiillosta pohjalla, reipas savu- ja nokituprahdus on väistämätön. Käänteispaloissa luukku yleensä etuseinässä, joten ihan yhtä pahasti ei ehkä pääse tupruttelemaan. Paras tietty, jos aina lisää puita vasta kun edellinen pesällinen on kunnolla pelkällä niukalla hiilloksella. Tai jos ei edes lisää...  Eli polttelee pesällisen kun se sopivasti mahtuu sopivan kokoiseen varaajaan, eikä heti tarvi enempää.

Poltettavalla puullakin on väliä, imho koivu (varsinkin tuohi) nokeaa herkemmin kuin useimmat muut puulajit. Sytytysvaiheessa tuolla on vaikutuksensa.

Enpä kyllä miettisi pannuvaihtoehtoina muita kuin lambada-ohjattuja käänteispaloja. Suurin osa on kirjaimellisesti 'fire-and-forget', eikä tarvi pelätä että seutukunta tikahtuu savuun/nokeen/käryyn, Eikä tarvi juosta vähän väliä pannariin kattomaan onko kaikki ok, ja palaako niin kuin pitää.

Oma pannari nyt ei ehkä ole se kaikkein valkein, paloa tulee joskus tutkailtua täyttöluukun kautta, yleensä aivan turhaan! Liian utelias, joskus on hiukan pyrkinyt holvaamaan hankalalla puutavaralla, siitä jäänyt liian matala kynnys luukun aukaisulle. Ja kun nuohoaa ilman tuhkaimuria, lentotuhkaa pannarin vaakapinnoilta kyllä löytyy ilman suurennuslasiakin. Silti, käyttövuodet huomioiden, ei tuo mikään pikimusta luola ole, edes katto ei ole silleen enää lisää mustunut kun kaksoispesäkattilan aikoina. No, ei sitä tosin ole sen jälkeen uudelleen vielä maalattukaan. 

[VPJ]

Tuollaisena se pysyy kun sakarif kuvissa

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=477.0