Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...

[Pähkäilijä]

No hyvä että se varaaja lämpeni. Talvisaikaan lämmityksen säätäminen on haasteellista kun ei piipusta tulevaa tavaraa pimeällä näe, mutta tuosta vaan toisiopuolta kasvattamaan kitupoltosta ylöspäin niin eiköhän palaminenkin muutu tuolla kamiinalla puhtaammaksi. Kunhan saat savukaasut vaikka 50-100c korkeammalle niin ei anopin nokkaan kaikki tuoksut käy 

Seuraavaksi suurempaa varaajaa tupaan? Siitä se varustelukierre alkaa

[AnttiLehtinen]

Joo, itse olen jo suurempaa varaajaa ajatellut 
Meinaat että jotakuinkin 230-asteen savukaasut olis jees?
No kokeillaan huomenna tuota ensiön pitoa pienellä ja toision kasvattamista, kunnes savukaasut yli 200-astetta.
Kannattaakohan ensiö-ilmaa lisätä jos toisio on jo täysin auki, mutta savukaasut alle 200?
Hmm... Pitänee harkita tuollaisen lambda-anturin hankintaa, se kait kertoo polton puhtaudesta jotain...
Vaan onhan sitä ennenkin puulla suomessa lämmitetty ilman mitään antureita...

Jännä yksityiskohta tuossa kamiinassa, sanovat että toisio-ilma polttaisi lasista noen, mutta tähän asti sitä on vain päivä päivältä
tullut lisää... Kokeillaan huomenna noilla pieni-ensiö ja suurempi toisio asetuksilla, jos noki palaisi lasista pois.

[Pähkäilijä]

Tuo lienee kamiinakohtainen mikä on sopiva savukaasujen lämpö. Siunulla on se anturi ulkopuolella? Eli siinä voi olla nokea sisäpinnassa joka eristää?

Kun toisioilmaa lisää liikaa alkaa se myös jäähdyttämään ja savukaasut voi näyttää viileille koska liian suuri ilmamäärä viilentää. Huomaat kun lisäät vähän kerrallaan "täyden tulen vaiheessa" ja katsot mille tilanne näyttää, muttei liian hätäinen saa olla kun arvot eivät reagoi nopeasti. Parempi toki tehdä päiväsaikaan niin näkee tuleekos muuta kun pelkkää lämpöväreilyä piipun päästä - tämä ei tosin kerro kuinka paljon palokaasuja jää polttamatta mutta on muuten ihan hyvä mutu säätö. Jos ei kaasut yli 200c lämpene niin voit lisätä vähän ensiöpuolta. Samoin jos poltettavat puut on suurempia joskus niin sama juttu.

[AnttiLehtinen]

Juu ulkopuolella tuo anturi on, nokea ei pitäisi juurikaan olla, kun on ihan uusi liitos-hormi.
Nyt sain palokaasut 200-asteeseen. 500litran varaajan lämmitys vaan ottaa aika kauan, nyt kun
ala-osan lämmöt on yli 58-astetta niin lämmityksen hoitaa koko talon osalta kamiina.
Alkaapi näyttämään siltä että mikäli haluaisi puilla lämmittää ilman puukattilaa, pitää hommata avotakkoihin vesikiertoiset takkasydämmet. Tulevaan leivinuuniin (kamiinan viereen) ajattelin vesikiertoa... Sitten kätevästi samalla vaivalla laittaa molempiin pesiin puut...

[seppol]

Niin se vaan on etä ikiliikkujaa ei ole saatu tehtyä. Kun pienellä kamiinalla yritetään lämmittää iso kiinteistö, niin sitä on poltettava käytännössä vuorokauden ympäri. Ja nyt vasta ollaan nolla asteen vaiheilla. Lämmön jakosysteemillä ei puun polttomäärää saada piennettyä. Siihen auttaa vain hyötysuhteen nosto.
500 litraa on aika paljon vettä kun sitä lämmittää pienellä teholla. Se on 2,5 tynnyrillistä. Jos veteen halutaan 50 kwh ja uuni on 10 kilowattinen sitä on poltettava 5 tuntia.

[Pähkäilijä]

Juu ulkopuolella tuo anturi on, nokea ei pitäisi juurikaan olla, kun on ihan uusi liitos-hormi.

Niin ja eihän siinä kohtaa ole vesivaippaakaan ulkopuolella vaan ilmaa joten nokikaan ei samalla tavalla tartu.

[AnttiLehtinen]

Tässä nyt tulee turinoitua paljon, kun kaikki on uutta mutta ei kai se haittaa?
Kyllä varmaan joku muukin saa tästä tietoa...

Niin tuosta noesta tuli mieleeni, että sitä nyt näyttäisi olevan vesivaipan kyljissä kiinni. Millä sitä kannattaisi irrottaa?
Onkos jotain spesiaali-työkaluja? Messinkiharja?

[Pähkäilijä]

Eiköhän nämä foorumit olen nimenomaan tarinointia ja ajatustenvaihtoa varten

http://www.rautanyrkki.fi/in.php?r=11

Esimerkiksi tuolta näyttäs löytyvän nuohoustarvikkeita, kattilaharjoja ja niiden varsia. Kun googlaa nuohoustarvikkeet niin löytyy muitakin myyjiä.

[AnttiLehtinen]

En ole vielä nuohonnut, kuinkas usein nuohoamista pitäisi tehdä?

Noh, varsinaisesti kysyisin noista termovarin lämpötiloista ja virtausnopeudesta.
Mietityttää kun haen optimi-hyötyä, että onko yhdentekevää millä virtausnopeudella pidän pumppua (I , II , III)?

Tänään pitelin II-asennolla, kamiinalta tuli aina alle 72-asteista vettä, oikein ison roihun kun laittoi nousi se johonkin 76-asteeseen.
Sitten jos pidin I-nopeudella sain kamiinasta ulos 78-82-asteista vettä. Mutta ison roihun aikana kamiinasta lähti sellaisia ääniä että saatoi hiukan kiehua... Vaikka ei tuon kuumempaa tullutkaan ulos... Outoa.

Sitten luin netistä että samanlaista kamiinaa on joku polttanut niin että varolaite on ollut kiinni ja toisio (luukun yläpuolella) on ollut myös kiinni ja vain tuhkaluukun ilmaa on säädelty, kuulemma saanut irti eniten kamiinasta. Mutta minusta tuo kuulostaa nokeavalta kitu-poltolta... Tuossa vielä linkki: http://www.boards.ie/vbulletin/showthread.php?t=2055462888&page=2

[Pähkäilijä]

http://www.automix.fi/index.php?id=21

Tuollanen varmaankin? Ja sisällä 72c termostaatti? Kun vesi termostaatilla on alle 72c kierrättää latauspumppu vettä kattilan sisällä ja tasaa lämpötilaeroja. Kun vesi lämpenee yli 72c termari avautuu ja päästää kuumaa vettä varaajaan - samalla varaajasta tulee viileämpää vettä tilalle niin kauan kun tuo 72c taso on taas saavutettu ja termari menee kiinni jne... Tämä tapahtunee pumpun II asennossa sen verran usein ettei sitä mittarista huomaa. Pumpun I asennossa termari on auki kokoajan mutta jossain kohtaa missä liekki on kuumimmillaan alkaa vesi kiehua - vaikka mittari näyttääkin jossain toisessa kohtaa kattilaa vain 80c. Oletettavasti siinä mihin liekki ensin osuu - siitä eteenpäin kaasut jäähtyvät noin 600 => 200c.

Itse olen nuohonnut talvisaikaan 1-2 viikon välein, nyt kun olen tehnyt polttotestejä jopa ennen jokaista polttokertaa. Sinullakin lienee kattila karstottunu kun kerroit anoppisi kommentit huonommasta polttotuloksesta. Noki rautapinnalla on kova eriste ja lisää lämmitysmäärää reippaasti. Joissain paremmin hallituissa polttokattiloissa olen savukaasujen lämpötilaeroa lukenut noin 20-30c ennen ja jälkeen nuohouksen.

Tuo yhdestä reijästä tuleva ilma kuullostaa ihmeelliselle - kun kaikissa kattiloissa lienee tarkoitus ensin kaasuttaa polttoaine ja sitten polttaa kaasut toisioilmalla.

[AnttiLehtinen]

Juu, erikoista tämä yhden ilma-reiän käyttö.
Kokeilin piruuttani isojen halkojen kanssa, tuhkaluukun ilma-aukko täysin auki, muut ihan millin vain auki.
Paloi nätisti, palokaasut 170-200 astetta, hyvin palaa isokin puu, nokea paloi pois pinnoilta jonkinverran (harmaaksi muuttui musta nokinen kohta).
Lämpöä alkoi tulemaan enemmän varaajaan... Avasin tulipesän luukun yläpuolella olevaa (toisio) ilma-aukkoa täysin auki, savukaasut viilenivät noin 15-astetta. Outoa... Luulisi että savukaasut olisivat kuumentuneet... Huomenna lisää kokeita...
Saapi toki antaa edelleenkin vinkkejä.

[Pähkäilijä]

Yksi asia tuli mieleen - laitoitko sen veden kiertämään pelkästään aurinkokierrukan kautta? Jos joo niin sehän on sitten oma suljettu kierto ilman paisunta-astiaa? Oletettavasti et tai muuten oltaisiin jo kuultu aiheesta.

Kun olet kattilan muutaman kerran kiehauttanut ja liitoksia aukonut jne niin olethan muistanut ilmata systeemiä sen jälkeen?

Tuossa toisiopuoli täysin auki lienee kattila saanut liikaa ilmaa ja se on alkanut jäähdyttää kaasuja. Mielenkiintoinen laitos joka palaa parhaiten pelkällä arinan alta tulevalla ensiöilmalla  

Tuhkien poiston kanssa ole varovainen, vaimoväki suosittelee levittämään nurmikolle sammaleen päälle että PH nousee ja sammal kuolee jolloin nurmikko alkaa kasvaa paremmin. Jos teet sen lisääntyy ens kesänä sitten nurmikonleikkuukin...  

edit

Itse olen ajatellut tuota kamiinaa yläpalokattilana - mutta mites tuossa loppujen lopuksi tuli kiertääkään kun kuvista ei näe? Se nousee ensin levyyn ja levyn takaa meneekö suoraan hormiin vai tekeekö mitä lenkkiä kamiinan sisällä?

[Eko]

Meillä käytössä termostaattina vesitakassa juuri tuo termovar 72 astetta . Yksi asia myös kannattaa huomioida ,
nimittäin jos tulee sähkökatko  , on takassa syytä olla turvatermostaatti . Se päästää painevettä jäähdytys kierukkaan tai itse järjestelmään , jos virrat katkeaa . Meillä muutama sähkökatko ollut myrskyjen vuoksi mutta onneksi ei sattunut lämmitys ajankohtaan .
 Tuli kuitenkin laitettua heti asennusvaiheessa tuo turvatermostaatti , vaikka takassa ei jäähdytyskierukkaa ollutkaan . Ostin tuossa myös pienehkön invertterin akkulaturilla , jonka aion valjastaa takan kaveriksi lähiaikoina .

[AnttiLehtinen]

Juu on toi sähkökatko-mahdollisuus mietityttänyt itseäkin, akku-invertterin ajattelin lätkäistä. Ihan vaikka vaan vaihtokoskettimella varustetulla releellä ohjaus.

Kierto tosiaan kulkee aurinkokennon läpi, ei siis ole ilman paisaria, vaan vesitilana on koko varaajan vesi ja täten sama paisari.
Ilmaaminen onkin tässä ollut jo jonkin aikaa suoritettu toimenpide. Hiljaa hyvä tulee.

Ovelasti pitää tuota luukun yläpuolista venttiiliä säätää, kun on jo kunnon palo menossa venttiilin aukaisu nostaa palokaasujen lämpötilaa. Mutta kun kunnon palo on mennyttä pitäisi venttiili vetää melkein kiinni, muuten palokaasut jäähtyvät.
Isot puut eivät pala loppuun kunnolla jos yläventtiiliä (toisio) pitää kokoajan 20/80 auki vaan toisiopaloa pitää loppua kohti rajoittaa, ellei melkein sulkea jotta puut palavat hyvin loppuun. Tämä siis vain isoilla haloilla. Palamisen kannalta tuntuu olevan yhdentekevää onko auki takana oleva termostaattisesti säätyvä ilma-aukko vai vain tuhkaluukussa oleva venttiili...

Olenko ymmärtänyt oikein, että palamista ei tulisi ikinä säätää hormin pellin avulla? Tuolla vaan saisi varmasti pakotettua lisää lämpöä veteen...

Pitäisi alkaa tekemään jotain excel-taulukkoa, jotta saisi aivan tarkat päätelmät tehtyä...

[Pähkäilijä]

Itellä on ollut mielessä UPS akku latauspumpulle - aina se on unohtunut kun on ollut kotona lämmittäessä - tai sitten pihan puolella eikä siellä välttämättä ole aavistustakaan jos sähköt menee poikki... Sinänsä pitkään ei kylmääkään vettä jäähdytykseen saa tässä talossa kun kalvopaine vesipumppukaan ei sähkökatkoksissa montaa litraa anna.

Jos pelkällä kierrukalla lämmität varaajaa niin pieni paisunta-astia tai avopaisuntasäiliö ois hyvä olla systeemissä mukana, aina veden kiehuessa systeemiin tulee ilmaa.