Vesikiertoisen kamiinan käyttö+savukaasut...

[AnttiLehtinen]

Juu, kyllä tuossa on paisari, sama joka hoitaa koko systeemin.
Hyvin lämpiää nyt koko varaaja, mutta tuo termovarin-latauspumppu oli kyllä valmistusviallinen.
Falskaa valurauta-osasta. Tuli sellainen maalikupla jonka läpi lentää erittäin ohut vesisuihku. Suihku oli niin
ohut että luulin sitä ensiksi hämähäkin-seitiksi. Ihmettelin kun osuin lämpömittariin ja sormi kastui.
ERITTÄIN ärsyttävää, nyt kun kaikki on ok ja hyvät asetukset löytyneet, sekä aikaa lämmittää, niin sitten jotain
tuollaista tapahtuu. Toivottavasti Onninen hoitaa kunnialla tuon takuu-asian... 

Onkos kukaan poltellut antrasiittia tai kivihiiltä? Kokemuksia?
Tuolla: http://www.savantum.com/kotteria/kiintpa.html
Mainitsevat, että:

Kivihiilen ja antrasiitin käytöllä puun rinnalla saadaan puulämmitykseen tuntuvia lisäetuja. Antrasiitia tarvitsee lisätä keskuslämmityskattilaan vain 2-3 kertaa vuorokaudessa - työssäkävijäkin voi käyttää kiinteää polttoainetta! Antrasiittia voi käyttää puun kanssa sekaisin - lämmität silloin puulla kun ehdit käydä tiheään pannuhuoneessa ja antrasiittia silloin kun paloajaksi halutaan 8-12 tuntia!

Antrasiitin käyttö puun rinnalla antaa myös muita etuja.

    * antrasiitilla voit varastoida isonkin energiamäärän pienessä tilassa ja varastointi onnistuu vaikka taivasalla
    * antrasiitti ei vanhene - tuote säilyy polttokelpoisena, vaikka ulkosalla, vuosikausia
    * antrasiitin poltto puhdistaa tulipesän puun kitupolton piestä
    * antrasiitin kanssa kodin kierrätyskelpoisen polttoaineen käyttö on ympäristölle mahdollisimman siistiä

[Pähkäilijä]

Onkos kukaan poltellut antrasiittia tai kivihiiltä? Kokemuksia?

Kotipaikalla poltettiin ku olin pikkupoika, sitä tuli aina kuorma-autollinen kerralla pihalle ja lapioitiin alakertaan. Jäi mieleen että isä aina kasteli sitä kippaamisen aikana suoraan vesiletkulla ettei pölynnyt niin paljoa. Antrasiitti sysytettiin puilla eikä systeemissä ollut varaajaa, joku vanha valurautainen kait Högforssin kattila oli käytössä. Pitkä sillä paloaika on ja kait useimpiin yläpalokattiloihin se menee sellaisenaan, ainakin ulkomailla mainostavat joko kivihiilelle tai puulle - mutta se on syytä varmistaa ennen käyttöönottoa.

Joskus Englannissa ihmettelin kun siellä kivihiiltä poltettiin ihan yleisestikin takoissa - puu ostettuna oli paljon kalliimpaa ja hiilenpolttoperinteet on pitkät.

[AnttiLehtinen]

Sain vastauksen termovarin valmistajalta, kuulemma valussa ollut huokoinen kohta, joka antanut periksi. Maali sitten pitänyt vettä jonkin aikaa.
Uusi termovar tulee torstaina. Pitänee harkita kivihiilen tai antrasiitin ostoa virosta, siellä se on yli puolet halvempaa kuin suomessa.
Ehkä ensimmäisen säkin ostan suomesta, saa sitten tulet pysymään kamiinassa yön yli. En oikeen ole saanut tuota 500L vettä kuumenemaan tarpeeksi että riittäisi aamuun asti, saattaa toki olla että ei varaajan mahdu tarpeeksi lämpö-energiaa, jotta piisaisi aamuun. Tuo kivihiilen tai antrasiitin poltto pitäisi olla ratkaisu tähän. Varaajaa ladattaisiin koko ajan yötä myöten, tällöin ei lataus pääsisi kokonaan purkautumaankaan.

[seppol]

Viime talvena joku kaveri yritti polttaa antrasiittiä vesitakassa ja kirjoitusten perusteella ongelmia on tulossa. Käsittääkseni hän ei saanut niitä ollenkaan palamaan ja jutut on loppuneet.
Kattilatehon mittaus- osiossa Lorvi sai kattilansa kiehumaan kun pumppu pysähtyi. Tulet täytyi sammuttaa vedellä. Minä kun pidän termostaattia turhana lämmityksessä huomautan samalla että jos pumppu pysähtyy, termostaatti ei anna veden kiertää varaajaan. Se reiät ja mutkat estää sen täysin. Jos autosta katkeaa hihna ja pumppu pysähtyy, se keittää alle minuutissa.
Jos kattilaa keitetään, ylipaineventtiilin on oltava suoraan kattilan ylimmästä kohdasta että sieltä tulee vain höyryä. Paisuntajärjestelmällä ei ole merkitytä paitsi että avopaisunta saattaa olla pahempi. Jos ylipaineventtiili on vaikka paluuputkesta ja vettä keitetään yksi litra, vettä tulee ulos 1500 l.

[AnttiLehtinen]

Joo tuo antrasiitti tuntuu pienen googlettamisen jälkeen olevan vaativa sytytettävä. Ajattelin että jos kivihiilillä ensiksi aloittaisi ja sitten päälle laittaisi pikkuhiljaa antrasiittia... Yöksi lähinnä todellisilla pakkasilla (yli -15astetta) ajattelin...

Mitenkäs tuon klapikoon kanssa, oksan puolikkaat tuntuvat lämmittävän nopeammin->enemmän pinta-alaa->enemmän tehoa.
Isommilla on pienempi teho, mutta onko hyötysuhteessa eroa? Onko kannattavampaa pieniä isommat halot pienemmiksi?

Nyt on tullut kamiinakin nuohottua, aika hyvin tarpeen huomasi, kun ei enää lämmittänyt hyvin. Kerran kuussa ajattelin tuota nuohota. Liitoshormia en kylläkään nuohonnut... Nuohoatteko piippuanne, liitoshormin lisäksi? Siis itse, nuohoajan lisäksi.

[Pähkäilijä]

Moi,

ajattelitkos minkä verran savukaasujen lämmöt tippuivat? Itse en ole nuohonnut savusolaa erikseen, sen on nuohooja tehnyt. Toisaalta siinä ei toisella puolella rautaa ole vettä joten samanlaista pikeentymistä ei tapahdu.

Itsellä kun on ollut pientä puuta niin olen polttanut noin 3-4 kg puolen tunnin välelin lisäten. Omalla pannulla ei ole oikein hyötyä polttaa yli 6-8 kg tunnissa puita, savukaasujen lämmöt vain nousevat joten pannusta tulee piipunlämmitin eikä vedenlämmitin.

Jos omat kalikat on n 1,5 kg kappale poltan 8-12 kg kerralla - aloitus päältä sytyttäen 12 kg on aika ok

1 kg kokoisia noin 6-8 kg kerralla

alle puolkiloisia noin 3-4 kg kerralla.

Tosin tämä on kattilakohtaisia/ piippukohtaisia joten yhdelle hyvä ei toiselle käy.

[AnttiLehtinen]

Tässäpä hieman turinaa:
Ajattelinpa kertoa että nyt on tuosta kamiinasta saatu todistettua toisiopalon toimivuus. Sattumalta katsoin lasiluukun alareunasta ylöspäin ja näin että puusta lähtevät savukaasut syttyivät ylhäällä liekkeihin, juuri ylimmäisten ilmanottoaukkojen kohdalla, ehkäpä tuo todisti toisiopalon toimivuuden.

Kyllä tuo kamiina on näillä pakkasilla (yli -15*C) auttamattoman alitehoinen. Saan kyllä yläosan lämmöt nousemaan sinne 80-asteen hujakoille, mutta vaan ylälämmöt. Kamiina ei siis saa varattua koko varaajaa, kivihiiltäkin poltin yön yli. Kuumana kävi kun terva irtosi valuraudasta lehtinä. Mutta silti varaajan lämmöt oliva klo6 tippuneet 40-asteeseen.

Pitänee aloitella Arduino-mikrokontrollerin ympärille mittaus-keskuksen rakentelu. Arduino Mega on jo hankittu, 16kpl pt100 vastuksia myös, sekä 40x4 lcd-näyttö ja muutamia ledejä sekä etuvastuksia.

Pitänee harkita avotakkaan sellaista vesikiertoista takka-sydäntä. Saa sitten kovilla pakkasilla poltettua molempia tulisijoja ja varattua varaajaa suuremmalla teholla -> saadaan varaaja täyteen ja vieläpä nopeahkosti. Sitten kun vielä saan naapurin (asun paritalossa) hankkimaan omaan avotakkaansa vesikiertoisen sydämmen, niin sähköä ei kulu juuri lainkaan. Sitten tulee tietysti eteen leivinuunin muuraus alakertaan, kamiinan viereen, massaltaan 3-5t. Ensiksi ajattelin muurata kuorettomana ja sitten mikäli ensimmäisen talven jälkeen tuntuu alakerta lämpenevän liikaa, muuraan kuoren ympärille.

Tarviikos tuollaisen takkasydämmen asentamiseen jotain lupia tai välttämättä ammattilaista? Mitenkäs liitoshormin nuohous hoituu? Takkasydämmestä käsin ylöspäin?

[Pähkäilijä]

Kyllä tuo kamiina on näillä pakkasilla (yli -15*C) auttamattoman alitehoinen. Saan kyllä yläosan lämmöt nousemaan sinne 80-asteen hujakoille, mutta vaan ylälämmöt. Kamiina ei siis saa varattua koko varaajaa, kivihiiltäkin poltin yön yli. Kuumana kävi kun terva irtosi valuraudasta lehtinä. Mutta silti varaajan lämmöt oliva klo6 tippuneet 40-asteeseen.

No siinä sitten menee talon kulutus -15c kelissä, 20 kW paikkeilla jos takasta sen verran tehoja irti saa. Mutta 500 litran varaajasta 20 kWh irtiotto tiputtaa lämpöjä 35 astetta joten ei vesikiertoisella takkasydämmelläkään juuri sen pitemmälle päästä kun tunnin tai 2 tulien sammuttua.

Jos puulla meinaat pitää lämmöt yön yli sitten pitää siirtyä jo pykälää tai kahta järeämpiin vehkeisiin.

[AnttiLehtinen]

Juu ei tosiaan riitä varaajan varaavuus, ei kyllä kamiinan tehotkaan nykyisen varaajan varaamiseenkaan. Paitsi jossain -5*C lämpötiloilla, tällöin vilp tekee jo mukavalla hyötysuhteella tarpeeksi lämmintä, jotta ei kannata poltella varaajaa kuumaksi.
Eli tehoja lisää tarvitaan, jotta varaaja saadaan kuumaksi kelillä kuin kelillä ja nopeasti. Pannuhuoneessa ei vaan ole enää tilaa puukattilalle. Ehkä stropuvalle olisi...

Ideana poltella kamiinaa kovemmilla pakkasilla, kun lämpötila on alle -10, vilp ei kovemmilla jaksa antaa kaikkea talon vaatimaa lämpöä eikä hyötysuhdekaan ole optimaalinen. Estetään siis lämpövastusten päällemeno. Jujuhan siinä on nyt että talo ottaa paljon tehoja, kamiinan tehot ei riitä antamaan tarpeeksi jotta alaosan lämmötkin nousisivat->vilp ei huilaa ollenkaan.

Pitänee harkita syksyksi hankintalistalle vesikiertoista takkasydäntä, avotakkaan... Kesällä pitää aloittaa myös leivinuunin muuraus...

[seppol]

Nyt on tosi kysymyksessä kun on pitkään kova pakkanen. Anteeksi kun varottelin joulun alla luottamasta liikaa näihin pikku-uuneihin. Ikiliikkujaa ei näemmä ole saatu keksittyä. Sitten teillä  taitaa olla se parjaamani latausteremostaatti, joka huipputeholla laskee kattilan hyötysduhteenkin. Jos sitä ei olisi kattilaan tulisi kylmempää vettä ja sitä voitaisiin lämmittää enemmän ja palokaasut saataisaiin jäähdytettyä kylmemmiksi.
Lähtökohdaksi voisi ottaa että niiin kovat tulet kuin suinkin ja hormiin lähtevät kaasut lähelle 100 astetta. Vesimiilu pelaa hyvin. Tosin nyt lämmitän aamuin illoin.

[lorvi]

>Sitten teillä  taitaa olla se parjaamani latausteremostaatti, joka huipputeholla laskee kattilan hyötysduhteenkin. Jos sitä ei olisi kattilaan tulisi kylmempää vettä ja sitä voitaisiin lämmittää enemmän ja palokaasut saataisaiin jäähdytettyä kylmemmiksi.<

Se ei vain kaikissa kattiloissa onnistu ilman lataustermostaattia. Jos kattilaan tulee kylmää ~30 asteista vettä ja ja ulos lähtee 90 asteista niin jos tuo vesi ei sekoitu kattilassa niin siellä on kuumimmissa paikoissa vesi kiehumispisteessä. Minun kattilassa ilman lataustermostaattia ei kiehumatta ulos saa kun ~75 asteista kun jo kohina kuuluu ja ilmausventtiilit suhahtelee mutta termarin kanssa 100 asteista eikä kiehumista vielä tapahdu. Se karstoittuminen onkin sitten jo toinen juttu.

Hyötysuhteesta senverran, että varaajahan laitetaan sen takia että kattilaa saa käyttää täydellä teholla parhaalla hyötysuhteella.....käsittääkseni hyötysuhde on parhaimmillaan siellä nimellistehoilla. Sitä silmälläpitäen kattilat valmistetaan.

[Pähkäilijä]

Kunnon savukaasu-siirtimet vaan, ettei mene hormin lämmittämiseksi.
Meillä ainakin vesikiertoisen kamiinan kanssa on ongelmana liian pieni teho, liian vähän aikaa. Eritoten ärsyttää
kun ei kovilla pakkasilla jaksa lämmittää. Tuollainen pitkä paloaika tuottaisi ainakin jotain varaajaan läpi yön.
Nyt on käytettävä kivihiiltä tai antrasiittia, eikä niilläkään saa tarpeeksi tehoja kun lämpötila ulkona kylmempi kuin -15*C.
Tietysti savukaasulämmönvaihdin tuon perään toisi aivan varmasti huomattavasti enemmän lämpöä veteen.

Terve taas, onkos systeemi edelleen alkuperäiseisessä kuosissa?

[AnttiLehtinen]

Juu, on alkuperäisessä kuosissa. Piti tehdä yhtä sun toista, teettää kamiinan ja tiilipiipun väliin oikeen kattila-valmistajalla
tuubi-lämmönsiirrin, mutta hinta 60€/h ei houkuttanut.
Sinänsä 60€/h ei ole mikään paha hinta, mutta avoin shekki hirvittää. Sitten kun ei ole aivan varma toimivuudesta ja toteutettavuudesta, niin jäi se homma sikseen.
Yli 2000mm² oli muistaakseni lämmönsiirtopinta-ala ja tuubin sisähalk. n. 25mm...

Energian hintahan tosin aina vain nousee. Kyllä se toimiessaan olisi kannattava, mutta alimitoitettuna ja ilman proto-kappaleeseen irroitettavissa olevaa rahaa niin ei se houkuta. HST:sta olisin hitsauttanut tuon.

Asia houkuttaa aina talven kynnyksellä ja kovilla pakkasilla, ehkä saan pistoksen ja teetän talvella tuon.
Asentaminenkin pitäisi olla mahdollista kesken lämmityskauden. Sulut vaan kiinni ja vedet veks kamiina-kierrosta.

Mitenkäs asentaisitte tuon sarjaan vai rinnan, itse kuvittelisin että sarjaan on paras. Veden kiertonopeus pysyy vakiona.
Kylmä teetettyyn vaihtimeen ja siitä sitten kamiinaan kuumenemaan vielä lisää?
Kiehumis-riski kamiinan päässä, mutta toisella kiehuntaa molemmissa pöntöissä?

[Pähkäilijä]

Ei piippulämmitin kovin paljoa enempää latauspakettia tule kuormittamaan kaminankaan kanssa. Tuollaiselle valmistaja on kirjoittanut 5-9 kW tehon http://finelmo.fi/hukka.html mitä paremmin jäähtyneet savukaasut kamiinasta tulee sen vähemmän tehoa jää siirtimelle. Enemmän se noiden kanssa kannattaa miettiä miten pääsee nuohoamaan pinnat helposti puhtaaksi.

[AnttiLehtinen]

Löysin tämmöisen, http://kotly.com/Turbodym_Water_vertical_heater,4343.html , nyt vaan
pitää alkaa siirtämään kamiinaa.
Eipä se mitään, painaa vaan julmetusti.
Jos siirrän tarpeeksi ja laitan kamiinan päälle tuon, niin voin tarvittaessa kierrättää savukaasut kahdenkin tuollaisen kautta.
Eli kamiinan yläosasta ulos, tuon läpi, 90astetta sivulle->pätkä putkea->90astetta alas->toinen tuonlainen->90astetta sivulle->pätkä putkea ja hormiin.

Tuolla konstilla jos ei puilla saa tarpeeksi lämpöä ja hyötysuhdetta paremmaksi, niin ei sitten millään.

Jos joku muu on moista tilailemassa, niin tehdään vaikka kimppatilaus ja koitetaan saada hintaa alemmas.