Aloitteleva puulämmittäjä ja JÄMÄ MINITER 25 K

[Svmp]

Siellä on vissiinkin tullut termostaatin käyttötunnit täyteen, samalla tavalla monesti auton termostaattikin alkaa iän myötä avautumaan liian aikaisin. Eiköhän noihinkin saa uuden termostaatin haluamallaan lämpötilalla.

Ja ihan sama homma on vedonsäätimissä. Itselle hommasin paikallisesta putkiliikkeestä uuden termostaattipatruunan vedonsäätimen sisuksiin.
Se on sitten kokonaan toinen kysymys onko siitä vedonsäätimestä mitään hyötyä varaajaa ladatessa.
Oma mielipide on ettei ole..

Onhan noita termostaatteja saatavilla juu, taloon.comissa 71,90€, pitää katsoa josko jostain muualta saisi vähän halvemmalla. Vedonsäätimille en itsekään anna minkäänlaista arvoa tässä hommassa, eivät toimi eikä tarvikaan toimia.

Vaan eipä tuo termostaatin vaihtokaan tähän puun polttomäärään taida mitään auttaa. Kokeilunhaluinen kun olen niin vaihdan sen kuitenkin, kiva seurata miten tilanne muuttuu.

[pete73]

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=776.msg15338#msg15338

Lukase tuo läpi.. Siellä on parit ihan käyttökelpoiset vinkit joilla saa palamista paremmin hallintaan.
Soveltuvat luultavasti myös tuohon kattilaan.

[repa]

Kovasti pienet pesät miniterissä, saa pakkasilla istua vieressä ja heitellä klapia menemään. Eikä hyötysuhdekkaan varmaan päätä huimaa ( hiukka kokemusta itelläkin miniterin kanssa  ).

Kyä se siitä hiukka kohenee kun saat termariin uuden sielun. Tosin lämpö ei tule tyhjästä ja saman verran joutuu puita latikoimaan edelleen.

Jos puita on hyvin saatavissa ja haluaa puilla lämmittää niin kattilan vaihto aiheellinen.

[Svmp]

Noniin. Ei kohentunut termarin vaihdolla, vaan päinvastoin. Alla esimerkki eiliseltä:



Kuvasta näkee että kun termostaatti aukeaa paluupuolen lämpötila tippuu. Heti kun termostaatti aukeaa ja varaajasta sekoittuu paluupuolelle 25c vettä, kattila jäähtyy sen verran että termostaatti taas sulkeutuu. Karkeasti alle viidesosan ajasta termostaatti on auki, ja loput ajasta kattila yrittää lämmetä takaisin termostaatin avautumispisteeseen... 

Viisi tuntia lämmittämistä, jonka seurauksena varaajan alalämpö ei missään vaiheessa noussut. Vanhalla rikkinäisellä termarilla neljä tuntia riitti saamaan koko varaajan tasalämpöiseksi n. 50-55c.
Nyt varaajan ylälämpö 65c mutta 10cm alempana sijaitseva sähköinen ylävastus meni päälle jo 50c, eli ei paljoa lämpöä pyttyyn kertynyt. Rikkinäisellä termostaatilla lämmittäessä ylävastus ei mennyt päälle kuin vasta >60c kun testailin.


Mitäs seuraavaksi keksitään? Kattilan nuohosin harjalla läpi termostaatin vaihdon yhteydessä, mutta tuota etupeltiä en ole vielä avannut ja tutkinut mitä siellä on. Savukaasumittarin hankintaa pohdiskelin, mutten oikein tiedä riittääkö harrastuneisuus ruveta kattilaa mahdottomasti puukottamaan niin onko sitten järkevä ostos...

[Ari T]

Aukaise nyt hyvä mies kaikki huoltoluukut ja katso miten niiden savujen pitää kiertää. Taitaa nyt mennä suoraan piippuun  ohitus pellin kautta

[pete73]

Nuohouksessa se etupellin takaa löytyvä konvektiokanava on kaikkein tärkein kohde, siellä savukaasujen lämmön on tarkoitus siirtyä veteen. Sieltä konvektiokanavasta pitäisi myöskin löytyä teräksinen ohjauslevy joka ohjaa savukaasut kiertämään lenkin etuosan kautta, ellei löydy niin ne kaasut menee suoraan savuhormiin ja sitä myöten lämpökin piipusta pihalle.

Ainakin mun mielestä nuo uusimmat lämpökäyrät näyttää juuri oikealta, eli termostaatti toimii kuten kuuluukin. Oletan että ala-anturi on termostaatin ja kattilan välisessä kierrossa eikä siis kerro varaajan alalämpöä vaan kattilaan tulevan paluulämmön, jota termostaatti ohjaa.
Se varaajan alalämpö alkaa nousemaan vasta sitten kun koko varaaja on saatu lämmitettyä yli 70 asteiseksi (kerrostumien), ja siihen voi hyvinkin mennä tuolla kattilalla lähes kokonainen työpäivä ja iso kottikärryllinen puuta.. Etenkin kun talo ottaa ilmojen jäähtyessä enemmän ja enemmän lämmitystehoa käyttöön..

Mutta tarkista ja putsaa se konvektio nyt ihan ensimmäisenä.

[Svmp]

Vaikea on ollut tähän paneutua kun edellinen käyttäjä on ollut ilmeisesti vielä tietämättömämpi kuin mitä minä (enää) olen. Mitään ohjeita ei myöskään ole ollut. Kiitos suuresti tuosta kuvasta, nyt ymmärtää paremmin mikä on mikä. 

Eipä tätä edellinen käyttäjä ole luultavasti ikinä nuohonnut.



Nyt on, katsotaan miten vaikuttaa. Ja olihan siellä tuo liekinohjauslevy joka kierrättää savukaasut etukautta.


Savukaasuanturin hommasin mutten vielä laittanut mihkään kiinni. Ilmeisesti tuonne hormiin vaan kattilan taakse?
Lisäksi tuo ensiö- ja toisioilman säätö on vielä ihan täysin hakusessa, ei osaa ollenkaan sanoa polttaako liian isolla ilmamäärällä jne. Luukkujen säädötkään ei toimi oikein mitenkään, niin sekään ei ainakaan helpota asiaa.


Varaajan lämmöistä sen verran kommenttia että kyllä, käppyräkuvan lukema(=anturi) on juurikin kattilan puolella ohitusta, mutta on mulla varaajassakin ihan perinteinen mittari ylhäällä & alhaalla + omassa seurannassa varaajan ylä/alalämmöt, sieltä tuon lämpötilan tarkistin, eikä tosiaan ollut ollenkaan lämmennyt. Viallisella termostaatilla taas sai alhaaltakin lämpöiseksi, eli koko varaajan lämmitettyä.

[Pähkäilijä]

Eipä tätä edellinen käyttäjä ole luultavasti ikinä nuohonnut.


Savukaasuanturin hommasin mutten vielä laittanut mihkään kiinni. Ilmeisesti tuonne hormiin vaan kattilan taakse?
Lisäksi tuo ensiö- ja toisioilman säätö on vielä ihan täysin hakusessa, ei osaa ollenkaan sanoa polttaako liian isolla ilmamäärällä jne. Luukkujen säädötkään ei toimi oikein mitenkään, niin sekään ei ainakaan helpota asiaa.


Varaajan lämmöistä sen verran kommenttia että kyllä, käppyräkuvan lukema(=anturi) on juurikin kattilan puolella ohitusta, mutta on mulla varaajassakin ihan perinteinen mittari ylhäällä & alhaalla + omassa seurannassa varaajan ylä/alalämmöt, sieltä tuon lämpötilan tarkistin, eikä tosiaan ollut ollenkaan lämmennyt. Viallisella termostaatilla taas sai alhaaltakin lämpöiseksi, eli koko varaajan lämmitettyä.

Noki on hyvä eriste, kun sitä ei ole niin sen paremmin lämpö siirtyy veteen.

Juu savukaasuanturi siihen kattilan ja savupiipun väliin savusolaan. Sitten voi lähteä hakemaan palamisen säätöjä. Ensiöilmalla jos saa lämmöt jonnekin 200-250c paikkeille niin hyvä. Toisioilmaa sitten "sopivasti" - säätö on enempi arvailujen varassa ilman esim lambda-anturia, liian vähän toisioilmaa jättää kaasut polttamatta ja liian paljon jäähdyttää toisiopaloa turhaan (Ilmassa on 78% typpeä ja se ei osallistu palotapahtumaan mutta kulkee mukana kuitekin).

Jonnekin se lämpö siirtyy ja jos ei taivaalle niin sitten varaajaan. Viallisella termarilla varaaja tasalämpeni eikä kerrostunut. Nyt 2 mittarin välillä jossain on se kerrostuminen menossa lämmittäessä kuten tolta videolta voi katsoa https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

Useampi mittari varaajaan jos tahtoo seurata, 1800 litran varaajassa (1.8x1.2) 1c keskilämmön muutokseen tarvitaan ~2.2 kWh joten jos lämmität sen 40->80c tarvitaan 88 kWh. Mikäli Miniteristä sais 15 kW tehon niin 6 tunnissa toi oinnistus jos samalla ei varaajaa jäähdytetä talon lämmityksellä ja lämpimän käyttöveden tuotolla, mutta jos talo haukkaa vaikka 3 kW niin 5 tunnissa se haukkaa 1 tunnin lämmityksen tuoton jne.

[pete73]

Tuossa jämän ohjekirjasessa oli mainittu, että 1mm:n nokikerros lisää polttoaineen kulutusta 10%
Joten kattilan ahkera nuohoaminen oikeasti kannattaa.

Jos vielä vähän koitan noita Pähkäiljän lukuja jatkojalostaa karkealla matematiikalla..
Oletettavasti kattilan käytännön hyötysuhde pyörii luokassa 75% ja kilosta puuta saadaan noin 4kW/h energiaa, niin puuta tarvii polttaa liki 30 kiloa että tuo mainittu energiamäärä on saatu varaajaan. Melkoinen kasa siis.
Toisin ajateltuna esim. 10kg:n poltolla olisi varaajan yläosasta noin 1/3 saatu lämpimäksi ja siitä alaspäin varaajassa oleva vesi on edelleen saman lämpöistä kuin aloittaessa, koska kerrostumien on hyvinkin jyrkkärajaista (vesi kun johtaa lämpöä yllättävän huonosti).

[Svmp]

JÄMÄllä lämmittäminen sai lopputalvelta jäädä kun tammikuussa laitoin VILPin pöhisemään. Uuteen putkistoon tein kuitenkin varaukset toisellekin lämmönlähteelle, ja kun tuota metsää ja poltettavaa tuossa olisi, niin tekisi mieli jonkinmoinen kattila tuohon saada.
Ymmärtääkseni minun kannattaa tuossa 25kW-teholuokassa pysyä palomääräyksien takia (oletan että voin samantehoisen vaihdella tilalle ilman erillisiä lupia?) ja toisekseen pannuhuone on syvyyssuunnassa niin auttamattoman pieni, ettei sinne isompaa mahdukaan.

Alapalo/käänteispalokattila pitäisi saada, jottei tarvitsisi kokoajan ravata pannuhuoneessa, mutta ne tahtovat olla aika syviä. Kysymys kuuluukin, tuossa olisi yhtenä vaihtoehtona jäspin ecopuu 25, jossa puun koko sopiva 30-35cm. Kattilan syvyys luukkuineen päivineen on 850mm, ja pannuhuoneen syvyys hormista vastapäiseen seinään 1550mm, eli jäljelle jää 700mm, ja siitä vielä pois sen verran minkä tarvitsee hormiin liittymiseen (onko tähän jotain kriteerejä? vanha kattila 20cm päässä hormista). Myös hormiin yhtyminen mietityttää, nykyisen kattilan lähdön yläreuna on samalla korkeudella mitä tuon ecopuun lähdön alareuna olisi, eli kattila<->hormi välille tulisi 10-15cm pudotus alaspäin, voiko näin tehdä?

[Pähkäilijä]

Myös hormiin yhtyminen mietityttää, nykyisen kattilan lähdön yläreuna on samalla korkeudella mitä tuon ecopuun lähdön alareuna olisi, eli kattila<->hormi välille tulisi 10-15cm pudotus alaspäin, voiko näin tehdä?

eikös hormiin synny uusi reikä sille korkeudelle kun tarvitsee? Täällä ainakin elementtihormiin syntyi ihan poravasaralla semmoinen ja vanhaan laitoin tukkeeks palovillaa.

[AnssiKo]

JÄMÄllä lämmittäminen sai lopputalvelta jäädä kun tammikuussa laitoin VILPin pöhisemään. Uuteen putkistoon tein kuitenkin varaukset toisellekin lämmönlähteelle, ja kun tuota metsää ja poltettavaa tuossa olisi, niin tekisi mieli jonkinmoinen kattila tuohon saada.
Ymmärtääkseni minun kannattaa tuossa 25kW-teholuokassa pysyä palomääräyksien takia (oletan että voin samantehoisen vaihdella tilalle ilman erillisiä lupia?) ja toisekseen pannuhuone on syvyyssuunnassa niin auttamattoman pieni, ettei sinne isompaa mahdukaan.

Alapalo/käänteispalokattila pitäisi saada, jottei tarvitsisi kokoajan ravata pannuhuoneessa, mutta ne tahtovat olla aika syviä. Kysymys kuuluukin, tuossa olisi yhtenä vaihtoehtona jäspin ecopuu 25, jossa puun koko sopiva 30-35cm. Kattilan syvyys luukkuineen päivineen on 850mm, ja pannuhuoneen syvyys hormista vastapäiseen seinään 1550mm, eli jäljelle jää 700mm, ja siitä vielä pois sen verran minkä tarvitsee hormiin liittymiseen (onko tähän jotain kriteerejä? vanha kattila 20cm päässä hormista). Myös hormiin yhtyminen mietityttää, nykyisen kattilan lähdön yläreuna on samalla korkeudella mitä tuon ecopuun lähdön alareuna olisi, eli kattila<->hormi välille tulisi 10-15cm pudotus alaspäin, voiko näin tehdä?

Pähkäilijä jo ehtikin avata tuota hormiyhdehommelia, helppo siihen kylkeen on tehdä passeli reikä passelille korkeudelle, ja muurata vanha läpi kii.

Palomääräykset (RakMK) on vissiin mennyt aika uusiksi, ennen oli 30 kW raja, nyt moista ei kait enää ole. Käänteispalot tuskin menee vaativimpiin pannuihin muutenkaan, kun savujen lämmöt tai pintalämmöt ei oo kummoisia.

Ecopuu ei ehkä ole se helpoin vaihtoehto, aikaakaan kaikkien täällä kokemuksiaan kertoneitten mielestä. Löytyy niitä pieniä pannuja muiltakin.

Mites pannarin mitat muuten? Olisko pohjakuvaa heittää, josko löytyis muita sijoittelumalleja vaiks. Ja sitten vielä se varaaja, mihis se sopis? Ilman varaajaa on turha ees ajatella puupannua, sama juttu sen VILPin puskurivaraajankin kans. Vai oliks sulla jo joku isompi varaaja paikallaan?

Edittiä Pähkäilijä huomioiden, joissakin puupannuissa on kyl sit varaajaa ittessäänki, esim. Stropuva... 

[Pähkäilijä]

Storopuva toimii varmaan kivihiilellä katkokäynnillä mutta en mie ainakaan puita polttaessa alkas rajottaa, vois olla pannu ja piippu pikinen sen jälkeen. Nibe muistaakseen menee ja suht pieneen tilaan, kelläs täällä sellanen pannu olikaan? Samoin meillä harvinaisempi ruåttalainen Värmebaronen joka on edestä nuohottava versio, tosin niilläkin taitaa uudemmat mallit olla jo vaatekaapin kokoisia.

Mutta jep - pohjapiirrosta pannarista niin sitten eri kattiloiden käyttäjät osaa arpoa, ja etenkin kummalle puolelle yhteet pitää saada varaajaan nähden 

[Svmp]

Täällähän oli nopeasti tullut kattavia vastauksia, kiitos siitä.  Tutkiskelin eilen internettiä ja tulin myös siihen tulokseen että vaihtoehtoja on (ainakin ulkomaisissa kattiloissa) vaikka ja kuinka.

Nykyinen tilanne:


Tyhjä tila uudelle kattilalle:


1.8m3 varaaja tosiaan on käytössä tuon VILPin kanssa, sillä lämmitetään vesikiertoista lattialämmitystä. Varaajasta ajetaan myös kahden sarjaan kytketyn kierukan läpi lämmin käyttövesi (esilämmitys) jonka jälkeen se vielä tulistetaan erillisessä LVV:ssä.
VILP pitää tällä hetkellä varaajaa n. 40c lämpötilassa (käyräsäätö) ja lattiaan ajetaan Oumanin jeesuksen aikaisella säätimellä sopivasti lämpöä (tässäkin käyräsäätö). Yhteet varaajan ja puukattilan välille on tällä hetkellä keskellä varaajan edessä ylhäällä/alhaalla.

[Pähkäilijä]

Mahtuuhan tuohon yhtä sun toista. 1800 litrassa jos lähdetään normi 40c tilanteesta (oletettavasti varaaja ei silti ole tasalämpöinen vaan alhaalla haaleampaa?) niin 1.8x1.2 ~2.2 kWh/c saa varaajaan mahtumaan, esim 40c keskilämmön nostolla ~100 kWh kun kattilan "ylösajoon menee helposti yli 10 kWh. Nykykattilan 90% hyötysuhteella ~28 kg pesällisellä tuo tapahtuu, paitsi kun käyttöön menee kokoajan lämpöä niin ei silti tapahdu

Näissä pikkukattiloissa ei taida missään olla juuri suurempaa varastopesää vaan jokaisella voi huoleti lähtötilanteess jossa lämmitys on mennyt vilpin varaan voidaan polttaa pesällinen. Ecopuulle on mitattu 18 kg kertapanos mutta toi lyhyt klapi on työläämpää puolmetriseen verrattuna

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.0

Tarpeen vaatiessa myös oven paikkaa voinee siirtää? Silloin puiden lisäystilaa saa reippaammin kun pääsee suoraan pannulle?