Aloitteleva puulämmittäjä ja JÄMÄ MINITER 25 K

[pete73]

Pannun voinee laittaa sen verran vinoon, että luukku tulee kohti oviaukkoa.

[Svmp]

Mahtuuhan tuohon yhtä sun toista. 1800 litrassa jos lähdetään normi 40c tilanteesta (oletettavasti varaaja ei silti ole tasalämpöinen vaan alhaalla haaleampaa?) niin 1.8x1.2 ~2.2 kWh/c saa varaajaan mahtumaan, esim 40c keskilämmön nostolla ~100 kWh kun kattilan "ylösajoon menee helposti yli 10 kWh. Nykykattilan 90% hyötysuhteella ~28 kg pesällisellä tuo tapahtuu, paitsi kun käyttöön menee kokoajan lämpöä niin ei silti tapahdu

Näissä pikkukattiloissa ei taida missään olla juuri suurempaa varastopesää vaan jokaisella voi huoleti lähtötilanteess jossa lämmitys on mennyt vilpin varaan voidaan polttaa pesällinen. Ecopuulle on mitattu 18 kg kertapanos mutta toi lyhyt klapi on työläämpää puolmetriseen verrattuna

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.0

Tarpeen vaatiessa myös oven paikkaa voinee siirtää? Silloin puiden lisäystilaa saa reippaammin kun pääsee suoraan pannulle?

Varaaja on aikalailla tasalämpöinen, kun VILPpi kierrättää käynnissä ollessaan kokoajan (yhteet ylhäällä&alhaalla), sekä myös "valmiustilassa" 5min välein 1min tarkastuskäyntejä.

Tässä on vuoden päivät nautittu pelkästä VILPin tuottamasta lämmöstä, ja säästöä on tullut vuositasolla n. 6000kWh, ihan hyvä siis. No, kesällä kuitenkin kaadettiin sen verran puita että tuli noin pari-kolmekymmentä pinokuutiota poltettavaa sekapuuta. Vanhaa puuta poltettavaksikin on helposti koko lopputalvelle. Kesällä haettiin lisäksi tuo mielipiteitä jakava ecopuu 25-kattila vanhan miniterin tilalle, joten tässä olen pikkuhiljaa nyt alkanut valmistelemaan sen käyttöönottoa.

Hormi tehtiin 6mm pellistä "suoraan" vanhaan aukkoon, aikamoinen taideteos tuli. Poikkipinta-ala on koko matkalta vähintään se mitä käyttöohjeessa on mainittu, vaikka pieneltä näyttääkin.





Täytänkö nyt tuon hormiyhteen alle jäävän tyhjän n. 20x20cm tilan palovillalla vai millä?

Pannun voinee laittaa sen verran vinoon, että luukku tulee kohti oviaukkoa.

Näin myös tehtiin, saatiin kivasti tilaa 


Pari kysymystä ennenkuin alan putkia tekemään.

Taustaa:
Ajattelin toteuttaa järjestelmän aikalailla samalla tavalla kuin vanhakin oli, eli puukattila tulee VILPin rinnalle = molemmista "kuuman puolen" meno sisään varaajan yläyhteeseen, ja "kylmän puolen" paluu varaajasta alhaalta takaisin. VILPillä on takaiskuventtiili, ja puukattilalle laitetaan myös, näin ainakin minun logiikkani mukaan esim. VILPin käydessä vesi ei turhaan kierrä puukattilan kautta, ja sama toisinpäin.

Puukattilan piiriin latauspumppu joka laitetaan päälle kun lämmitys aloitetaan, puukattilan meno-paluu-putkien väliin shunttipiiri jota ohjaamaan lataustermostaatti, avaa menopuolen varaajalle kun tarpeeksi lämmintä. Puukattilan piiriin myös oma paisunta-astia.

http://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-website-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/IMG_1778978.pdf

Käyttöohjeen sivulla 4 on asennusohje:

- Kattilan päällä olevaan putkeen kytketään 1,5bar varoventtiili -> OK
- Kalvopaisuntasäiliö -> OK
- Kattilan turvallisuutta varmistaa jäähdytyskierukka, johon kattilan asennuksen yhteydessä kytketään (lisävarusteena saatava) kiehunnanestoventtiili  -> Onko tämä pakollinen?


VILPin poiskytkentää ei tarvitse miettiä, se lopettaa lämmittämisen kun asetusarvo ylittyy, ja alkaa taas lämmittämään kun asetusarvo alittuu. Laite on split-tyyppinen, joten lämmintä vettä ei myöskään tarvitse kierrättää pihalla jäähtymässä.

[Pähkäilijä]

-Tartteeko takaiskuventtiiliä kun kiertolinjassa on termostaattikin ja se menee kiinni kun kattilan vesi on riittävän haaleaa estäen kierron kattilan ja varaajan välillä?

- Paisunta voi olla missä kohtaa tahansa, mielummin paikassa jossa sinne tulee haaleaa vettä ettei se turhaan lämpene. Paisuntatilavuus kutistuu jos kalvon takana oleva kaasu lämpenee ja laajenee samalla eikä se paisarin kumillekaan taida pitemmän päälle terveellistä olla kuumassa vedessä.  Kattilakaan ei jää täysin "erilleen" vaikka termari on kiinni sillä eikös kattilalle meno ole "samaa suoraa vesitilaa"? Jos paisarin saa varaajan alayhteisiin tai lämmityskierron paluuseen niin kestää haaleana.

- Jäähdytyskierukka ei ole pakollinen mutta hyvä olla etenkin jos olet kunnallisen paineveden piirissä. Meillä oman kaivon käyttäjillä sähkökatkon sattuessa myös vesipumppu pysähtyy eikä jäähdytyskierukasta sitten juuri iloa ole.

MUOKS

- jos varaajan ja kattilan välissä on alaputkessa takaisku ja yläputkessa termostaatti niin sitten tuossa on molemmissa putkissa katko ja paisunta-astiasta ei ole hyötyä. Tilanteessa jossa lämmitys lopetetaan ja kattila jäähtyy ois molemmat putket kiinni ja kattilassa veden jäähtyessä vois tulla alipaine?

[Svmp]

-Tartteeko takaiskuventtiiliä kun kiertolinjassa on termostaattikin ja se menee kiinni kun kattilan vesi on riittävän haaleaa estäen kierron kattilan ja varaajan välillä?

- Paisunta voi olla missä kohtaa tahansa, mielummin paikassa jossa sinne tulee haaleaa vettä ettei se turhaan lämpene. Paisuntatilavuus kutistuu jos kalvon takana oleva kaasu lämpenee ja laajenee samalla eikä se paisarin kumillekaan taida pitemmän päälle terveellistä olla kuumassa vedessä.  Kattilakaan ei jää täysin "erilleen" vaikka termari on kiinni sillä eikös kattilalle meno ole "samaa suoraa vesitilaa"? Jos paisarin saa varaajan alayhteisiin tai lämmityskierron paluuseen niin kestää haaleana.

- Jäähdytyskierukka ei ole pakollinen mutta hyvä olla etenkin jos olet kunnallisen paineveden piirissä. Meillä oman kaivon käyttäjillä sähkökatkon sattuessa myös vesipumppu pysähtyy eikä jäähdytyskierukasta sitten juuri iloa ole.

MUOKS

- jos varaajan ja kattilan välissä on alaputkessa takaisku ja yläputkessa termostaatti niin sitten tuossa on molemmissa putkissa katko ja paisunta-astiasta ei ole hyötyä. Tilanteessa jossa lämmitys lopetetaan ja kattila jäähtyy ois molemmat putket kiinni ja kattilassa veden jäähtyessä vois tulla alipaine?

Kiitoksia vinkeistä ja opastuksesta, tuli ahaa-elämyksiä taas. 
- Ei takaiskuventtiiliä, olet oikeassa, termostaatti hoitaa.

- Paisunta-astia oli jotenkin automaattinen ajatus, kun vanhassakin kattilassa oli omansa (lisänä varsinaiseen paisariin) sekä uudessa kattilassa myös oma lähtö paisarille. Samaa piiriä toki kaikki on, eli yksi iso pystynee hoitamaan koko roskan. Tällä hetkellä järjestelmän ainoa 97ltr paisunta-astia on itseasiassa rikki, joka ei ole menoa haitannut kun ollaan pidetty aikalailla vakiota 32-36c lämpötilaa yllä kokoajan, mutta tiedossa on että jos sen tuollaisenaan lähtee lämmittämään 80c niin alkaa varoventtiilit puhaltelemaan. Sain puukattilan mukana ehjäksi luvatun 140ltr paisunta-astian, joten laitellaan se nyt ensin tuonne vanhan rikkinäisen tilalle (varaajan ala-yhteessä) ja katsotaan riittääkö.

- Meilläkin on oma porakaivo eli sähkökatkon tullessa ollaan joka tapauksessa kusessa. 

[Pähkäilijä]

140 litraa on pikkusen nuukasti 1800 litralle mutta pärjäähän sillä etenkin kun laittaa lähtöpaineet toin vilpin ylläpidon mukaan. Onko kaikki lämmitys yhdessä kerroksessa? Silloinhan alapaineet saa olla hyvinkin matalalla jos ei tarvitse nostaa vettä toiseen saati kolmanteen kerrokseen.

[repa]

Olikohan vilpillä joku vähimmäispaine vaatimus?
 
Aika usein noi paissarit ei ole rikki vaan niistä on esipaineet karanneet. Kun painevajausta korjataan aina vettä lisäämällä tullaan tilanteeseen, jossa paissari on ns. tiineenä eli täynnä vettä eli paisuntatilaa ei ole.
Ite keplottelin rikkinäisellä paissarilla monia vuosia siten että se oli vääripäin katonrajassa, siis ilmapuoli yläpuolella ja melko pienellä esipaineella.

140 litraa on pikkusen nuukasti 1800 litralle mutta pärjäähän sillä etenkin kun laittaa lähtöpaineet toin vilpin ylläpidon mukaan.

Mitä nuukempi sen isommat painevaihtelut. Itellä tällä kertaa samat tilavuudet mutta pannariin ei mahdu isompaa paissaria. Paineet n. 0,3 - 1,0 bar.