Latauspumppu

[peku]

Olen uus puulämmittäjä ja olen mietiskellyt onko ainut vaihtoehto laittaa termovaariin isompi asteinen termostaatti ettei varaaja jäähtys kesken kaiken jos ei oo muistanu lisätä puita tarpeeks. nyt on 72 asteinen. Varaajan saa nopeasti lämpöseks jos jaksaa päivystää pumpun luona. 1 asennolla niin kauan että lähtevä vesi on 100 astetta ja sitten 2 jne.

[AnttiLehtinen]

Ehkä en ymmärtänyt ihan kunnolla mutta eikös kattila&varaaja aina jäähdy jos palava puu loppuu?
Tuohon termovariin kannattaa väliin kytkeä savukaasutermostaatti joka huomaa puun polton loppuneen, sammuttaa sitten pumpun
kun hormissa ei enää kuumat savukaasut virtaa.
Termovarin pumppua ei saa valmistajan mukaan käynnistää 1-asennossa, koska käynnistysmomentti saattaa olla niin pieni että pumppu ei lähde pyörimään -> kattila kiehuu. Kannattaakin pitää pumppua aina 2-asennolla ja hommata se savukaasutermostaatti. Kätevä saa sellaisen koottua osista itse, tosin sähkötöihin pitäisi olla sähköasentaja...

Itselläni on tuo savukaasutermostaatti ja termovar 72-asteisella termostaatilla. Hyvin pelaa, tuli kun on ollut pesässä noin 3min niin pumppu käynnistyy, lämpöä alkaa siirtymään varaajaan kun kiertävä vesi on yli 72-asteista ja pumppu pysähtyy itsekseen kun tuli ja hiillos hiipunut.

[peku]

Tuommosta katoin http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=15624 mutta sitten aloin miettiin että tuskin kestäis ilman "putkitusta". Tuo on jo toinen termovar mulla. eka kesti viikon ja tuo on nyt ollu 2kk ja pumppu huutaa ekat 15min. Tosin pumpun sijoitus paikka on vähintäänkiin mielen kiintoinen. se on suoraan kattilan päällä. Mutta palatakseni alkuperäiseen kysymykseeni ni tuntuu turhalle jos varaaja on jo 80 puoleen väliin asti ja sitten ei oo puita kerenny laittaa ni se puskee 72 asteista vettä varaajaan ja jäähyttää jo saavutetun 80 astetta.

[AnttiLehtinen]

Kyllä toi vekoy.fi osoitteesta hommattu on ainakin mulla kestäny. Minulla savukaasut ovat aina selvästi alle 300-astetta, useimmin hieman yli 200-astetta, Itse koteloin säätimen ap9:iin ja anturin kiinnitin hst-hormiin rst-nippareilla.
Niin, siis eihän se termovar sitä vettä jäähdytä. Eli jos sun vesi kattilassa on jäähtynyt vaikka 72-asteiseksi ja sytytät tulen uudestaan, niin äkkiähän kattila tuon veden lämmittää, ja sitten varaaja varautuu jälleen.
Tokihan se on totta että ilman savukaasu-termostaattia pumppu pyörii ja pyörittää varaajankin sisällä olevaa vettä kattilaan kunnes se (varaajankin vesi) on alle 72-asteista. Mutta savukaasu-termostaatilla ongelma vältetään. Eli kun termovar jotain varaajaan puskee, niin kyllä se ainakin minulla aina varaajaa lämmittää. Eri asia jos kattilassa ei mikään pala, mutta minun tapauksessani kierto onkin jo silloin pois päältä.

[Pähkäilijä]

Olen uus puulämmittäjä ja olen mietiskellyt onko ainut vaihtoehto laittaa termovaariin isompi asteinen termostaatti ettei varaaja jäähtys kesken kaiken jos ei oo muistanu lisätä puita tarpeeks. nyt on 72 asteinen. Varaajan saa nopeasti lämpöseks jos jaksaa päivystää pumpun luona. 1 asennolla niin kauan että lähtevä vesi on 100 astetta ja sitten 2 jne.

Kun kattilassa ei ole tulta niin eikös termostaatti mene kiinni ja ei se varaajan vettä kattilaan kierrätä? Toisaalta varaajasta kattilalle tulee varaajan alareunasta ja on siellä viileää melkein koko lämmityksen ajan ja hyvin pitkään alle 72c.

Kuinka suuri varaaja sinulla on ja millainen kattila? Varaaja jäähtyy ajastaan sitä mukaa kun talo tarvitsee lämmintä.

[peku]

Mulla savukaasut on 200-300 . mutta tosiaan eihän sitä pakko het savusolaan oo laittaa. tilaan tuon termarin ja kokeilen miten pelaa. kattila on arimax 240 ja varaaja 1150 litraa.

[Pähkäilijä]

1150 litran varaaja (ehkä painaa 200kg => varaa lämpöä saman verran kun 25 litraa vettä) kun viilenee 80c=>40c (1 aste = 1,36 kWh) on se 54,4 kWh energiamäärä. Meillä menee näillä keleillä keskimäärin 3 kw teholla talon lämmitykseen & lämpimään käyttöveteen eli tuo määrä riittäs 18 tunniksi.

Jos kattilassa on 100c vesi niin 72c termostaatti on auki kokoajan. Itsellä on ja termari 72c ja kun savukaasut on yli 200c ei se mene kiinni vaikka latauspumppu on III asennossa. Siinä vaiheessa kun varaajan alapäästäkin alkaa tulla kattilalle yli 50c vettä nousee täälläkin lämmöt kattilassa 100c paikkeille.

[peku]

lämmitän aina 90 asteiseks tai yläältä on varmaan enemmän. mittarit vaan keskellä ja alaalla. näillä keleillä just voi vielä 24 tunnin päästä tareta mennä suihkuun mulla on vielä 7 patteria uusimatta ja uskon kun saan ne seinään tuolta autotallista ni riittää vielä kauemmin kun nyt. ovat reippaasti ylimitotetut. mulla pitää laittaa latauspumppu kolmoselle kun palaava vesi on 60 sitten on kattilassa 110-120 latauksen loppuun asti.

[Pähkäilijä]

Ei kait liian suurista pattereista haittaa ole jos niistä löytyy termostaatit jotka päästävät vain sen verran kuumaa vettä patterin kun tarviaa.

Kokeiles aloittaessa jo pistää pumppu täysille, kattilassa voi lämmöt laskea ja savukaasut myös viilenevät kun pumppu ehtii siirtää enemmän kuumaa vettä varaajaan ja vähemmän karkaa lämpöä piipusta ulos. Täällä samanlainen kattila ja 3 kuution varaaja.

[peku]

kokeilin nyt 3 asennolla alusta loppuun. kesti 3.5 tuntia ja sittenkään ollu kun 86 varaaja. normaalisti menee lämmityksessä 2-2.5 tuntia. savukaasut huiteli 200 molemmin puolin. puun kulutuksesta en osaa sanoa verrattuna normaaliin kun ei oo 2 samanlaista puuta mulla. kaikki  puut ns. kaupunkilaispuita

[Pähkäilijä]

Siitä se lähtee kun testailee eri polttotyylejä niin löytää oikean. Ei puunpoltossa niin väliä ole millaista puuta polttaa, yhtä hyvää tuhkaa tulee kaikesta, kunhan on puhdasta ja kuivaa puuta, naulat palaa huonommin

Menikös termostaatti kiinni nyt useinkin ja kattilan lämmöt alle 72c lämmittäessä?

[peku]

kyllä kattilassa oli yli 90 koko ajan. lisäilin puita usein.Jotenkin vaan syöpyny mun päähän semmonen ajatus että mitä kuumempana sais varaajaan veden menemään ni ei tarvis tunti tolkulla lämmittää

tuossa oli ennen tuota arimaxia etna 17 kattila vm-62 niin sillä kesti 3.5 tuntia lämmittää että sai ees 80 varaajaan. siinä ei ollut kun pelkkä pumppu varaajan välissä. sillä vaan alko ikä niin painaa että se oli pakko uusia

[Pähkäilijä]

Toki 100c vesi lämmittää enemmän kun 90c jos sitä menee yhtä monta litraa varaajaan, vaan jos 90c vettä menee kolmannes enemmän niin hmmm... pitäs tietää latauspumpun litramääräiset tuotot eri nopeuksilla että vois laskea (tai laittaa Pollucomit putkiin mittaamaan).

Vaan savukaasujen lämpö tippui 200-300c noin 200c paikkeille eli paikkapaikoin meni 100c viileämpänä ulos? Silloin (puhdas arvio) 600c liekistä on saatu aika paljon enemmän energiaa talteen.

EDIT - innostuin pähkäilemään - huom arvot ovat hatusta - ropelisellaisesta - joku viisaampi korjatkoon


asento Kattilan lämmöt - ltr/h - tuleva vesi  erotus kWh
I                        110     333    40             70      27          
II                       100     666    40             60      46
III                        90    999    40             50       58

pumpun litrat tuntiin ovat hatusta temmatut kun kiertoon vaikuttaa paineet ym eli suoraa tietoa ei mistään löytynyt - oletuksena että kaikki 3 asentoa ovat keskenään samankokoiset ja kattilassa putoaisi 10c veden lämpö pumpun nopeutta nostamalla pykälällä.

Oikeastaan tässähän onkin seuraava testikohta kun polttaa isoja puita jolloin pesällinen palaa päältä sytytettynä sen 2 tuntia pitää testailla miten eri latauspumpun nopeuksilla litramäärät vaihtelevat. Oma pumppu on joku Grundforssi - pitäs ottaa peili mukaan että näkis tyypin.

Lorvi, sinullahan on virtausmittari kiertovesipumpulla - onko pumppu I/II/III säätöinen?

ESIT x2 http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=12063.90

Mulla on Grundfos UPS 25-40, ja se virtaa ykkösellä jotain 600 litraa tunnissa, kakkosella 800 ja kolmosella noin 1000 tuossa melko vapaasti virtaavassa piirissä.

asento Kattilan lämmöt - ltr/h - tuleva vesi  erotus kWh
I                        110     600    40             70      49          
II                       100     800    40             60      56
III                        90    999    40             50       58

[peku]

tänään vihdoin sain 80 asteisen termostaatin termovaariin. yhden lämmitys kerran jälkeen ei osaa vielä paljon sanoa , mutta nopeammalle se tuntuis. nyt 3 asennolla lähtevä vesi aika tarkalleen 80 ja kattilan lämpö 105. 2 asennolla menis reilusti yli 85 varaajaan, mutta sillon kattilan lämpö koko ajan 110-120. viikolla sain loputkin patterit seinään ja laitoin oumannista käppyrän C--->B luki kyllä että lattialämmitys järjestelmälle hyvin on lämpö piisannu vielä näillä keleillä 0- -6.  nyt ulkona nollassa ja lähtevä vesi 28 ja sisällä 21.6 lämmintä.

[seppol]

Pähkäilijä on oikeilla jäljillä. Ei ole mitään järkeä lämmittää kattilaa 90 tai sataan tai 120 asteeseen. Hyötysuhde laskee koko ajan mitä korkeampi veden lämpötila on. Kattilan tehtävä polttamisen lisäksi on siirtää kaasujen lämpö veteen mahdollisimman tehokkaasti, siis jäähdyttää ne. Otetaan pieni esimerkki:
Meillä on säädettävä lämmönlähde josta saadaan jatkuvasti tasalämpöistä kaasua. Sanotaan esimerkiksi 500 asteista. Puhallamme sitä kattilan läpi ja aluksi vesi on 20 astetta. Säädämme kaasun virtauksen niin että se jäähtyy 80 astetta yli veden lämpötilan. Aluksi se on siis 100 astetta.
Annamme veden lämmetä 100 asteeseen. Kuinka kuumaa on kaasu tullessaan kattilasta ulos? Eiköhän se ole vähintään 180 astetta? Eikös hyötysuhde laske jos kaasu jäähdytetään 100 asteen sijaan 180 asteeseen kun virtaus ja alkulämpötila pysyvät samana?
Missä tarvitaan 90 - 100 asteista vettä lämmitykseen? Eikö varaajaan pitäisi saada mahdollisimman suuri lämpömäärä?

On sekoitettu kaksi asiaa, auton moottori ja keskuslämmityskattila. Toisen tehtävä on tuottaa mahdollisimman suuri mekaaninen työ ja toisen mahdollisimman suuri lämpömäärä. Moottoria ei kannattaisi jäähdyttää ollenkaan jos se vain kestäisi mekaanisesti. Puristus- ja työtahtien aikana kaikki lämpö joka johtuu pois sylineristä menee hukkaan. Sitä ei koskaan saada hyödyksi. Polttomoottoriin kannattaa myös imeä niin kylmää ilmaa kuin mahdollista koska siinä käytetään hyödyksi vain kaasun tilavuuden ja paineen vaihteluita.
Uuniin paloilma kannattaa lämmittää niin kuumaksi kuin suinkin koska se saadaan hyödyksi palotapahtuman lämpötilan nousuna. Mulla on yksi kirja vuodelta 1923 jossa esitellään ruotsalainen keksintö lämmönvaihdin jossa savukaasuilla lämmitetään paloilma n 350 asteeseen.