Stropuva puukattilan käyttökokemuksia

[AnttiLehtinen]

No nytpäs vasta kerrostuukin...
Olikos anturi huonosti paikoillaan?
 Tuosta klo 7 -notkahduksesta tuli mieleeni vain jokin jumi stropuvassa. Mekaanisessa ilmanohjaimessa tai syötössä...
Syötetäänkö stropuvassa mistään muualta ilmaa kuin päältä, tämä kysymys on ollutkin kielenpäällä jo jonkin aikaa???

[Pähkäilijä]

No nytpäs vasta kerrostuukin...
Olikos anturi huonosti paikoillaan?
 

Taitaa Taikuri olla kohtaa taas ihan tinassa. Puulämmittäminen on kokeilevaa toimintaa 

[Taikuri]

No nytpäs vasta kerrostuukin...
Olikos anturi huonosti paikoillaan?

Joo, nyt kerrostuu    Johtuu puhtaasti siitä, että lämpöä ei mene mihinkään tämän polton aikana. Vain latauspumppu pyörii ja sulut lämpökiertoon on kiinni. Kattilan hyötyjä koitan mitata...

Tuo kattilan ylälämpöjen anturi on tippunut kyydistä korkean lämpötilan takia. Ylälämmöt tällä hetkellä (10.08) 99,5 astetta.

 Tuosta klo 7 -notkahduksesta tuli mieleeni vain jokin jumi stropuvassa. Mekaanisessa ilmanohjaimessa tai syötössä...
Syötetäänkö stropuvassa mistään muualta ilmaa kuin päältä, tämä kysymys on ollutkin kielenpäällä jo jonkin aikaa???

Ei Stropuvassa varmaan jumia ollut, koska lämmöt oli jo alle varaajan lämpöjen. Ilmaa ei tule muualle kun polttoaineen pinnalle, ja sekin esilämmitettynä. Käyrä, mitä tarkoitin oli tiistailta:



edit  Eli vihreät on kattilan lämmöt ja siniset varaajan. Mitä tummempi, sen kuumempi. Vaaleanvihreä on seiskan aikaan noussut omituisesti - tuli jo hiipunut aikaisemmin.

Taitaa Taikuri olla kohtaa taas ihan tinassa. Puulämmittäminen on kokeilevaa toimintaa 

Joo, pitää nuo anturit saada lukemaan ylemmätkin lämpötilat 

Mutta nyt menossa olevan polton lähtötiedot:

Puuta pesässä 34 kg
Kattilan lämmöt 18,3  ja  9,9
Varaajan lämmöt 36,8  ,  28,9  ja  28,8
Vesimäärä kattila  45l + 230 kg (23l) = 73l
Vesimäärä varaaja  1800l + 410 kg (50l) = 1850l

[Pähkäilijä]

Nuo käyrät yllättävät joka kerta - niin tänäänkin 

[Taikuri]

Nuo käyrät yllättävät joka kerta - niin tänäänkin 

Niin tekevät, juu. Enkä oikeen tiedä mitä seuraavaksi 

Eli anturit tilttivät taas, mutta se on korjattavissa helposti. Mutta hyötysuhde jäi 62%:iin. Laskenko jotain väärin?

Lähtötilanne 18.1.2012 klo 01.50:

Puuta pesässä 34 kg
Kattilan lämmöt 18,3  ja  9,9
Varaajan lämmöt 36,8  ,  28,9  ja  28,8
Vesimäärä kattila  45l + 230 kg (23l) = 73l
Vesimäärä varaaja  1800l + 410 kg (50l) = 1850l

Lämmityskierto pois, sulut kiinni.


Lopputilanne 18.1.2012 klo 15.50:

Kattilan lämmöt 58,7  ja  54,4
Varaajan lämmöt 87,8  ,  84,1  ja  35,3

Latauspumppu sammutettu, lämmityskierto päälle.


Laskettuna varaajaan 80,94 kW ja kattilaan jäi 3,61 kW. Yhteensä 84,55 kW / 136 kW = 62%   

[Pähkäilijä]

Seuraavaa mittausta odotellassa - niin löytyy enemmän syitä ja seurauksia - jos voi pitää kv pumpun pois päältä. Kun useammin mittaa jostain löytyy kohtia mitkä eivät täsmää.

Jossain oli mainittu viisarivaa'an heitto - itse yleensä yritän minimoida sitä etenkin kun otan pieniä puita - 3kg ja viimene poikittain - seuraava 3 kg ja viimene poikittain - kolmas 3 kg ja 9 kg määrässä osuu lopputuloksen mukaan paremmin virhemarginaaliin (ihankun vaaleissakin  )

Lämmönvaihdin kattian ja varaajan välissä ois kiva - samanlainen mitä kaukolämpöverkoiss käytetään - mutta pollucomit ym on saaneet vielä odottaa täällä ainakin. Pääasia että saa torpan lämpimäksi - sitten miettimään kuinka paljon siihen tarviaa puita - ja miten sais menemään vähemmän puita 

[Taikuri]

Hyötysuhdeongelmaa pähkäilty ja jotain juttuja kokeiltu. Puumäärää en mitannut, mutta korvakuulolta sain paremman hyötysuhteen. Tutkimukset jatkuvat, mutta ilmavaivoja nuo ongelmat ovat.

[Pähkäilijä]

Teetkö lämpimän käyttöveden jossain muualla kun isossa varaajassa? Sillon tällön oon vaan vilkassu käyriäs ja yläpääkin on vilpoinen. Lattialämmitystalo?

Ens viikolla näyttäs ennusteet että saakin alkaa lämmittää ihan oikeesti ku alkaa tarjoilemaan kakkosella alkavia miinusmerkintöjä... 

[LKN-FIN]

Menikös Taikurin pannun "sairastelu" jo ohitse? Mun jämässä näkynyt parina viime nuohous kerralla samantapaista kasvustoa mitä sulla tossa kuvassa. Tosin vaan paljon vähemmän mutta kuitenkin.

[Taikuri]

Teetkö lämpimän käyttöveden jossain muualla kun isossa varaajassa? Sillon tällön oon vaan vilkassu käyriäs ja yläpääkin on vilpoinen. Lattialämmitystalo?

Juu, erillinen 300 l varaaja löytyy käyttövedelle. Jatkossa tulee toimimaan niin, että kun kattilassa on tulet ja kierrossa riittävän kuumaa vettä, niin kiertopumppu lataa käyttövesivaraajan. Kesällä voima auringosta.

JA lattian kautta lämpö jaetaan.

Menikös Taikurin pannun "sairastelu" jo ohitse? Mun jämässä näkynyt parina viime nuohous kerralla samantapaista kasvustoa mitä sulla tossa kuvassa. Tosin vaan paljon vähemmän mutta kuitenkin.

No miten sen nyt ottaa. Kuumeilua esiintyy edelleen... 

En ole vielä tyytyväinen hyötysuhteeseen, mutta nokeaminen ja tervaantuminen on mennyttä aikaa. Ei tarvitse nuohoilla kattilaa ollenkaan 

Eli ilmaa syötetään nyt koneellisesti, määrä vaan hieman hakusessa.

[Juice]

Moro Taikuri.

Laskeskelin myös noilla sun arvoillasi tuota sropuva kombinaation hyötysuhdetta ja aika samoilla lukemilla ollaan.......joo kyllä taas on vaan todettava että se mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.....niin on myös sitä.Kyllä nuo valmistajan 91,6%:n hyötysuhteet on kaukana.En tiedä mihinkä perustuu valmistajan hyötysuhde mittaukset? Mutta markkinointi ainakin perustuu paskan jauhantaan.


Jos ajatellaan aivan maalaisjärjellä tätä asiaa.Niin on aivan eri asia polttaa esim:34kg puita alapalo tai käänteispalo kattilassa jossa palamislämpötilat on yli 1000 astetta kun että poltetaan kattilassa jossa ei ole paloilman puhallinta eikä sekundaari ilman syöttöä (jälkipoltto) puhumattakaan Lamda ohjausta.Yksinkertainen on kaunista...mutta kyllä nyky tekniikka tuo kattiloihin tehokkuuden.


Jos on jotain huonoa niin jotain hyvääkin. Kyllähän tossa Sropuvassa hyvää on pieni tilantarve ja suuri puumäärä (ei tarvi juosta pannuhuoneesa alvariinsa) ja kyllähän toi hyötysuhde(järjestelmän Sropuva/varaaja kombinatio) on kuitenkin aivan jees verrattuna perus yläpalokattiloihin....ei niissäkään valmistajan ilmoittamiin lukuihin luottamista.

Ainut oikea tapa mitata hyötysuhde olisi asentaa järjestelmään virtausmittari ja anturit lähtevään ja palaavaan linjaan lähelle kattilaa ja tiedon keruu palotapatuman aikana jollain tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmistolla.Näin saatais mitattua kattilan teho ilman varaajan ja putkiston lämpöhävikkiä.....ja lämmitys kiertokin sais olla päällä.Nimittäin kyllä tuossa 1800 litran varaajassa aika paljon pinta-alaa vuotaa lämpöä varsinkin jos eristeenä on aivan normi villa.......mutta pers tuntumalla tämä ei selitä lähes 30% eroa hyötysuhteessa.

[PuuIlmaMaa]

Kotioloissa noiden hyötysuhteiden mittaus antaa "hyvin mielenkiintoisia" tuloksia.

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1272952678

Teksti löytyy linkistä kohdalta 21.11.2011...

Värkkäsin marraskuussa testiä omalla pannulla ja päädyin 40 prosentin tulokseen. Onko se oikea tulos? En tiedä. Mutta olipa niin tai näin niin puulla lämmittäminen on kannattavaa jos puut ovat omasta takaa tai jos muutoin saa edullisesti. Yläpalokattilat isossa kuvassa ovat kaiketi huonompia kuin alapalovastaavat. Ja tietenkin tuo karstojen raapinen lämmönsiirtopinnoista aika ajoin pelaa isoa roolia hyötysuhteessa.

[Pähkäilijä]

Kotioloissa noiden hyötysuhteiden mittaus antaa "hyvin mielenkiintoisia" tuloksia.

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1272952678

Teksti löytyy linkistä kohdalta 21.11.2011...

Värkkäsin marraskuussa testiä omalla pannulla ja päädyin 40 prosentin tulokseen. Onko se oikea tulos? En tiedä. Mutta olipa niin tai näin niin puulla lämmittäminen on kannattavaa jos puut ovat omasta takaa tai jos muutoin saa edullisesti. Yläpalokattilat isossa kuvassa ovat kaiketi huonompia kuin alapalovastaavat. Ja tietenkin tuo karstojen raapinen lämmönsiirtopinnoista aika ajoin pelaa isoa roolia hyötysuhteessa.

Lämpötila kahdessa 500 litran varaajassa nousi 48,4 C:sta 71,5 asteeseen. Varaajien sisältämä lämpöenergian määrä nousi siis 29,5 kWh. Teoriassa 31 kg puuta

Mielenkiintoista. Varaajassa lämmöt nousivat 23.1c 31 kg puumäärällä. Itse tein marraskuussa « Vastaus #17 : 30.11.2011-21:23 » useamman testin samanlaisella pannulla mutta 3 kuution varaajalla ja vain kerran jäin noiden asteiden alle http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.15

Nyt ei ole voinut testailla kun kv-pumppu on päällä kokoajan. Aikaisemmin testissä suljin sen ettei verkkoon menevää määrää tarvinnut arvella. Kun nyt sain 2 mittauspistettä lisää varaajaan en ole testannut kun kerran - aikaisempiin laskelmiin verrattuna eroa syntyi 7%. Sen verran mittailut vaikuttivat täällä että nykyisin lisään puita 3-4 kg kerralla puolen tunnin välein, joskus kun on oikein pientä sitten 2 kg kerralla 15-20min välein. Aikaisemmin lämmitin 8-10 kg kerralla noin puolentoista tunnin lisäysvälein. Kunhan kevät menee pitemmälle pitää taas mielenkiinnosta laskeskella miten hyvin tai huonosti puusta saa energiat siirrettyä lämpimään käyttöveteen. Nyt tulee seurailtua miten nopeasti vesi jäähtyy lämmitysten välissä - näyttää vauhti vaan kiihtyvän tällä viikolla...

[Juice]

Moro Pähkäiliä.

Millanen kattila sulla on?

[Pähkäilijä]

Moro Pähkäiliä.

Millanen kattila sulla on?

Moi, joo vähän OT Stropuvan keskusteluketjussa 

Arimax 240 ->  http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0 tuolla enemmän systeemistä ja kulutuksista.