Tuomaksen akkulatailut (Oli: Vs: Latauspumppu ja sen termostaatti)

[tuomas]

Ihan hyvä kampehan tuo Kiinan laturi on, täysautomaattinen älylaturi. Suomessa vastaavan hinta n. 200 euroa, Kiinasta n. 37 euroa.
Ajoin muutaman testin, josta joitakin liitän tänne kuvia akun lataantumisesta.
Alkutilanne oli kun akun napajännite oli 12.50V ja 100Ah akku testikäytössä. Laturista säädetty 14.3V latausjännite ja latausvirta alussa 4 Ampeerin paikkeilla, josta lataus (A) ajan mukaan alenee kun lähestytään asetettua latausjännitettä. Akun sisäistä resistanssia en mitannut näissä testeissä.
Latauslaite + lataus ottaa 15 W:n tehon kokonaisuudessaan jossain vaiheessa testiajoa.

[AnssiKo]

Ihan hyvä kampehan tuo Kiinan laturi on, täysautomaattinen älylaturi. Suomessa vastaavan hinta n. 200 euroa, Kiinasta n. 37 euroa.
Ajoin muutaman testin, josta joitakin liitän tänne kuvia akun lataantumisesta.
Alkutilanne oli kun akun napajännite oli 12.50V ja 100Ah akku testikäytössä. Laturista säädetty 14.3V latausjännite ja latausvirta alussa 4 Ampeerin paikkeilla, josta lataus (A) ajan mukaan alenee kun lähetytään asetettua latausjännitettä. Akun sisäistä resistanssia en mitannut näissä testeissä.
Latauslaite + lataus ottaa 15 W:n tehon kokonaisuudessaan.

Wow, mikä menestys.... Virtalähde on selvinnyt helpoimmasta mahdollisesta tilanteesta eli melkein täyden akun latauksesta!

Mut hei, nyt on jäänyt ihan käyttämättä 16 A, koetas ottaa sekin käyttöön, ettei toi sun ostos näytä ihan turhan ylimitoitetulta. 

Kerros muuten tarkemmin, mitä mikäkin mittari nyt mittaa, niin ei jää epäselvyyksiä.

[AnssiKo]

Kun toi tuomas ei uskalla mulle vastata, vaan jurnuttaa mieluummin ylläpidolle ja ylläpito mulle, ni avataan sit vähän noitten mittarinäyttöjen sotkuja. Jos oletetaan et toi alin mittari mittaa 230 ac syötön watteja, ja toiset mittarit virtaa ja jännitettä, ni ihan tyyliin sopiva systeemihän toi on. 15 wattia ottaa ja akkuun tuuppaa karvan yli neljä wattia. Hyötysuhde tosi ok...  Vai mitä tos mittaillaan?

Olisihan se tietty helpottanut, jos ees kaikkien mittarien asetukset eli mitta-alueet näkyisi, mut sehän vois paljastaa jo muutakin filunkia. Tosin tuostakin tunnistaa aika hyvin nimimerkin topi aikanaan torissa kauppaman sähkömittarin, oliskohan jollain kvarh-mittarin tms. nimellä silloin ollu. Ei siis näytä sekään käyneen vuosien aikana kaupaksi?    Sama sylttytehdashan tässä taas on asialla.

[pete73]

Mitenköhän tää virtalähdejutustelu liittyy otsikon aiheeseen?

Ja kommenttina noihin virtalähteisiin, niin ne on kaukana mistään älylaturista..
Kannattaisi varmaan perehtyä akkujen lataamisen vaatimuksiin ennen ku aiheesta alkaa kirjoittamaan "totuuksia".
Esim tuo 14,4V ei ole akulle soveltuva jatkuva jännite, sillä keittää akun jatkuvassa käytössä pilalle. Lyijyakun jatkuva "ylläpitojännite" on ihan valmistajienkin puolesta ilmoitettu 13,5V.
Ja vertaus auton latausjännitteeseen ei ole kannattava sillä se on enempi tai vähempi kompromissi latautumisnopeuden suuntaan, kun käytännössä enimmäkseen auto on käynnissä varsin lyhyen aikaa kerrallaan.. Harvoin edes muutamaa tuntia.
Oikeampi nimitys auton "laturille" on generaattori, koska sen päätarkoitus on tuottaa sähköä ajonaikaiseen tarpeeseen, Akun lataus on vain välttämätön "sivutoimi".
Varsinainen Akun lataaminen tehdään useammassa eri vaiheessa joissa virran ja jännitteen ohjaus on ihan erilainen..

[tuomas]

Mitenköhän tää virtalähdejutustelu liittyy otsikon aiheeseen?

Ja kommenttina noihin virtalähteisiin, niin ne on kaukana mistään älylaturista..
Kannattaisi varmaan perehtyä akkujen lataamisen vaatimuksiin ennen ku aiheesta alkaa kirjoittamaan "totuuksia".
Esim tuo 14,4V ei ole akulle soveltuva jatkuva jännite, sillä keittää akun jatkuvassa käytössä pilalle. Lyijyakun jatkuva "ylläpitojännite" on ihan valmistajienkin puolesta ilmoitettu 13,5V.
Ja vertaus auton latausjännitteeseen ei ole kannattava sillä se on enempi tai vähempi kompromissi latautumisnopeuden suuntaan, kun käytännössä enimmäkseen auto on käynnissä varsin lyhyen aikaa kerrallaan.. Harvoin edes muutamaa tuntia.
Oikeampi nimitys auton "laturille" on generaattori, koska sen päätarkoitus on tuottaa sähköä ajonaikaiseen tarpeeseen, Akun lataus on vain välttämätön "sivutoimi".
Varsinainen Akun lataaminen tehdään useammassa eri vaiheessa joissa virran ja jännitteen ohjaus on ihan erilainen..

Huomautettakoon tässä heti alkuunsa, että liittyy latauspumpun pyörittämiseen jos/kun valtakunnanverkko on polvillaan. Latauksen voi kätevästi ottaa aurinkosähkölläkin jos haluaa.
Toiseksi kyseinen virtalähde on älylaturi, joka kompensoi latausta akun napajännitteeseen suhteutettuna.
Lyijyakun yksi kenno on 1.2V ja tarkoittaa 12 V:n akussa 14.4 V nimellisjännitettä. Akun rikkihappoliuos ei kieuhu tuossa tilassa. Ylläpitojännite on aivan eri asia, jolla ei mitään tekemistä akun lautauksen suhteen.
Onhan selvää ettei kyseisellä virtalähteellä ladata akkua 24/7, ladataan silloin kun on tarvetta...automatiikalla.

[pete73]

.
Lyijyakun yksi kenno on 1.2V ja tarkoittaa 12 V:n akussa 14.4 V nimellisjännitettä.

Jos nyt ihan ensin lukis lyijyakun perusasiat, ettei levitä mitä sattuu harhatietoa.
Lyijykennon nimellisjännite on 2V

[tuomas]

Jos nyt ihan ensin lukis lyijyakun perusasiat, ettei levitä mitä sattuu harhatietoa.
Lyijykennon nimellisjännite on 2V

Allaolevassa linkissä tietoa 12-Voltin akkujen todellisista latausjännitteistä.
https://exide.fi/batterikunskap/optimaalinen-varausjannite/

Juu..nyt tuli lapsus ilmoitettua. Alkali- ja litiumakkujen nimellisjännite vaihtelee 0.9 Voltista aina 1.6 Volttiin. Kiitos ja hyvä kun korjasit aivopierun, ei ollut tarkoitoitus johtaa ketään harhaan.
Auton vaihtovirtageraattorin latausjännite säätyy triacilla , joka on 14.3 V ja voidaan ajaa vaikka maailman tappiin akun vaurioitumatta siitä.
Tämäkin virtalähde jota olen testannut on säädettävissä trimmerillä.  Testiä ajoin 14.3 V latausjännitteellä. Latausvirta alenee lähestyttyä asetettua latausjännitettä ja latausvirta loppuu kun asetettu latausjännite on saavutettu. Laite on siis varustettu akun latausta varten,  jossa on sisäinen resistanssi.

Tässä alkaa näköjään tulemaan sammakoita suusta autojen latausjännitteistä sun muista, onhan niitä 6 Voltin , 12 V ja 24 V latausgeneraattoreita autoissa ja työkoneissa ja mahdollisesti sähköautoissa 48V latureita. No asian varsinaisen ydin nyt lipsahti akkujen nimellisjännitteisiin, vaikka alkujaan piti keskustella latausvirtalähteestä ja sen ominaisuuksista.

Lyijyakun sähkökemiaa.
Elektrokemiallinen reaktio

Tyhjää akkua ladatessa reaktiot ovat:

Anodi (hapettuminen):

PbSO   4   ( s ) + 5 H   2   O   ( l ) ↔ PbO   2   ( s ) + 3 H   3   O   +   ( a q ) + HSO   4  −   ( a q ) + 2 e −    ϵ o   = 1.685   V    {\displaystyle {\mbox{PbSO}}_{4}(s)+5{\mbox{H}}_{2}{\mbox{O}}(l)\leftrightarrow {\mbox{PbO}}_{2}(s)+3{\mbox{H}}_{3}{\mbox{O}}^{+}(aq)+{\mbox{HSO}}_{4}^{-}(aq)+2e^{-}\quad \epsilon ^{o}=1.685\ \mathrm {V} }  {\displaystyle {\mbox{PbSO}}_{4}(s)+5{\mbox{H}}_{2}{\mbox{O}}(l)\leftrightarrow {\mbox{PbO}}_{2}(s)+3{\mbox{H}}_{3}{\mbox{O}}^{+}(aq)+{\mbox{HSO}}_{4}^{-}(aq)+2e^{-}\quad \epsilon ^{o}=1.685\ \mathrm {V} }
Katodi (pelkistyminen):

PbSO   4   ( s ) + H   3   O   +   ( a q ) + 2 e −   ↔ Pb   ( s ) + HSO   4  −   ( a q ) + H   2   O   ( l )  ϵ o   = − 0.356   V    {\displaystyle {\mbox{PbSO}}_{4}(s)+{\mbox{H}}_{3}{\mbox{O}}^{+}(aq)+2e^{-}\leftrightarrow {\mbox{Pb}}(s)+{\mbox{HSO}}_{4}^{-}(aq)+{\mbox{H}}_{2}{\mbox{O}}(l)\quad \epsilon ^{o}=-0.356\ \mathrm {V} }  {\displaystyle {\mbox{PbSO}}_{4}(s)+{\mbox{H}}_{3}{\mbox{O}}^{+}(aq)+2e^{-}\leftrightarrow {\mbox{Pb}}(s)+{\mbox{HSO}}_{4}^{-}(aq)+{\mbox{H}}_{2}{\mbox{O}}(l)\quad \epsilon ^{o}=-0.356\ \mathrm {V} }

[AnssiKo]

Allaolevassa linkissä tietoa 12-Voltin akkujen todellisista latausjännitteistä.
https://exide.fi/batterikunskap/optimaalinen-varausjannite/

Juu..nyt tuli lapsus ilmoitettua. Alkali- ja litiumakkujen nimellisjännite vaihtelee 0.9 Voltista aina 1.6 Volttiin. Kiitos ja hyvä kun korjasit aivopierun, ei ollut tarkoitoitus johtaa ketään harhaan.
Auton vaihtovirtageraattorin latausjännite säätyy triacilla , joka on 14.3 V ja voidaan ajaa vaikka maailman tappiin akun vaurioitumatta siitä.
Tämäkin virtalähde jota olen testannut on säädettävissä trimmerillä.  Testiä ajoin 14.3 V latausjännitteellä. Latausvirta alenee lähestyttyä asetettua latausjännitettä ja latausvirta loppuu kun asetettu latausjännite on saavutettu. Laite on siis varustettu akun latausta varten,  jossa on sisäinen resistanssi.

Tässä alkaa näköjään tulemaan sammakoita suusta autojen latausjännitteistä sun muista, onhan niitä 6 Voltin , 12 V ja 24 V latausgeneraattoreita autoissa ja työkoneissa ja mahdollisesti sähköautoissa 48V latureita. No asian varsinaisen ydin nyt lipsahti akkujen nimellisjännitteisiin, vaikka alkujaan piti keskustella latausvirtalähteestä ja sen ominaisuuksista.

Lyijyakun sähkökemiaa.
Elektrokemiallinen reaktio

Tyhjää akkua ladatessa reaktiot ovat:

Anodi (hapettuminen):

PbSO   4   ( s ) + 5 H   2   O   ( l ) ↔ PbO   2   ( s ) + 3 H   3   O   +   ( a q ) + HSO   4  −   ( a q ) + 2 e −    ϵ o   = 1.685   V    {\displaystyle {\mbox{PbSO}}_{4}(s)+5{\mbox{H}}_{2}{\mbox{O}}(l)\leftrightarrow {\mbox{PbO}}_{2}(s)+3{\mbox{H}}_{3}{\mbox{O}}^{+}(aq)+{\mbox{HSO}}_{4}^{-}(aq)+2e^{-}\quad \epsilon ^{o}=1.685\ \mathrm {V} }  {\displaystyle {\mbox{PbSO}}_{4}(s)+5{\mbox{H}}_{2}{\mbox{O}}(l)\leftrightarrow {\mbox{PbO}}_{2}(s)+3{\mbox{H}}_{3}{\mbox{O}}^{+}(aq)+{\mbox{HSO}}_{4}^{-}(aq)+2e^{-}\quad \epsilon ^{o}=1.685\ \mathrm {V} }
Katodi (pelkistyminen):

PbSO   4   ( s ) + H   3   O   +   ( a q ) + 2 e −   ↔ Pb   ( s ) + HSO   4  −   ( a q ) + H   2   O   ( l )  ϵ o   = − 0.356   V    {\displaystyle {\mbox{PbSO}}_{4}(s)+{\mbox{H}}_{3}{\mbox{O}}^{+}(aq)+2e^{-}\leftrightarrow {\mbox{Pb}}(s)+{\mbox{HSO}}_{4}^{-}(aq)+{\mbox{H}}_{2}{\mbox{O}}(l)\quad \epsilon ^{o}=-0.356\ \mathrm {V} }  {\displaystyle {\mbox{PbSO}}_{4}(s)+{\mbox{H}}_{3}{\mbox{O}}^{+}(aq)+2e^{-}\leftrightarrow {\mbox{Pb}}(s)+{\mbox{HSO}}_{4}^{-}(aq)+{\mbox{H}}_{2}{\mbox{O}}(l)\quad \epsilon ^{o}=-0.356\ \mathrm {V} }

Turha sun on pahoitella töppiäsi, tuskinpa monikaan on muuta arvellut olevan odotettavissa.

Mut tän touhun viihdearvo alkaa nyt kärsiä ikävästi tosta copy-paste -floodaamisesta, ei tänne ole tarvis tuupata tonnitolkulla kamaa mistä sä itte et ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ja vielä täysin aiheeseen liittymättä! 

[tuomas]

Tämän threadin viitoittamana sorruin vastaamaan nyt kysymysessä olevaan asiaan; , itse en siis ole aloittanut keskustelua aiheesta, joten ylläpito voi poistaa turhat jaaritukset tästä aiheesta, jos se häiritsee ylläpitoa tai foorumin jäseniä/käyttäjiä.

juku
Vs: Latauspumppu ja sen termostaatti
« Vastaus #16 : 07.01.2019-07:49 »

    Lainaus

Arimax 240 ja 2000 l varaaja. Latauspumppu on 80W tehoinen, joten kyllä tuo 60 Ah akku riittää pesällisen loppuun polttamiseen. Talo on kaksikerroksinen, niin yläkerrassa toimii vapaakierto. Tuo patterikiertopumppu ja lattialämpöpumppu (alakerrassa) on vielä jossain vaiheessa tarkoitus siirtää pistotulppa aikakauteen, niin saa nekin toimimaan jos pidempi katko tulee.
Pidempiin katkoihin on varauduttu 2,5kW aggregaatilla. Sitä on tähän mennessä käytetty onneksi vain mökillä remontissa työkalujen voimalähteenä.