Aurinkokeräin vai aurinkopaneeli

[jolla]

.......

Pihalla isoja puita ja hokasin tuossa, että kevät aurinko paistaa komeasti, mutta lape jää varjoon paikoin hyvästikkin..iltapäivä ja illalla pääsee paremmin paistaan. Onkos kokemusta keräimistä/paneeleista vaatiiko suoraa paistetta vai toimiiko hajavalolla laisinkaan? .......

tähän aikaan vuodesta 100m etäisyydellä oleva pihakuusi haukkaa leijonanosan ja aamulla 60v ikäinen kuusimetsä ja iltapuolella tämä yli 120v ikäinen tönö......mutta kohta hellittää, aika nopeastikin kun maapallon asento auringon suhteen muuttuu

[AnssiKo]

Keräimen ja panelien suuntaus on tärkeintä aurinkoenergian saannon suhteen. Vaihtelee Suomenkin olosuhteissa merkittävästi, missä aurinkoeregiaa hyväksikäytetään. Kaikki katvealueet heikentävät saantoa, pienetkin puun varjostumat/ pilvet mukaanlukien. Järjestelmän hyvät puolet ovat, jos on kaksiakselinen suuntaus , jossa keräimien/panelien kaltevuuskulmaa muutetaan ja sensorilla varustettu järjestelmä seuraa aurinkoa.

Mites toi suuntaus sun mielestä vähentää varjostuksen vaikutusta? Teleskooppi siirtää paneelin pois puun takaa tai pois pilven varjosta?

Suunnattava keräimiä harvemmin on käytetty. Tyhjiöputkikeräimien osalta vaikutus on vielä pienempi.

Paneelikeräimien Aurinkopaneelien osalta paneelien hinnan lasku on tehnyt kääntösysteemeistä entistä kannattamattomampia. On helpompaa ja huoltovapaampaa kuluttaa mekanismin hinta lisäpaneeleihin.

Grid-tie systeemeissäkin viel paneelien sähköisillä kytkentäratkaisuilla voi vähentää herkkyyttä varjostukselle.

Edit: Typo korjattu

[AnssiKo]

tähän aikaan vuodesta 100m etäisyydellä oleva pihakuusi haukkaa leijonanosan ja aamulla 60v ikäinen kuusimetsä ja iltapuolella tämä yli 120v ikäinen tönö......mutta kohta hellittää, aika nopeastikin kun maapallon asento auringon suhteen muuttuu

Vähän samannäköisiä käyrämuotoja on tullu katteltua. Täytyy kattoa, josko klapi-puolen ens lämmityskauden varastotilanteen ennakointi parantaisi käyrämuotoa. 

Aina välillä miettii josko seuraava setti olis sit mikroinverttereillä. Mut toisaalta, jo nyt kesällä menee liikaa sähköä myyntiin. Miks kannattamatonta pitäis lisätä, mieluummin laajentais vaan aikaa ku pohjakuorma tulee tuotetuks.

[VPJ]

Aurinkokeräinten hinnat ovat taitaneet pysyä saman mutta sähkäpaneelien hinta putoaa koko ajan.

Varjostukset (puut, savupiiput, lipputangot) kiusaavat vähemmän aurinkokeräimiä kun sähköpaneeleja.
Jos lämmintä vettä tarvitaan paljon taitaa keräin olla vielä kannattavampi vaihtoehto mutta asennukseltaan ja
tekniikaltaan enemmän työtä vaativa. Sähköä helpompi hallita ja siirtää.

[AnssiKo]

Aurinkokeräinten hinnat ovat taitaneet pysyä saman mutta sähkäpaneelien hinta putoaa koko ajan.

Varjostukset (puut, savupiiput, lipputangot) kiusaavat vähemmän aurinkokeräimiä kun sähköpaneeleja.
Jos lämmintä vettä tarvitaan paljon taitaa keräin olla vielä kannattavampi vaihtoehto mutta asennukseltaan ja
tekniikaltaan enemmän työtä vaativa. Sähköä helpompi hallita ja siirtää.

Aurinkosähköpaneeleja toi hinnan lasku nimenomaan koskee, viel runsas vuos sitten nyrkkisääntö oli abt. €/W, nyt ollaan jo reippaasti puolessa ton alle.

Keräimien hyötysuhde on kans aivan eri luokkaa kuin paneelien, per pinta-ala. Paneelien ongelma on se, et vaikka yks lehti paneelin päällä, niin lähtöjännite jo droppaa. Keräimessä toi tehon lasku on vaan suhteessa peittyneeseen pinta-alaa, eikä sekään optisesti vaan termisesti. Yks lehti ei hirveitä eristä siinä kohtaa.

[Arto1234]

Vastaan tähän ketjuun 4v tauon jälkeen...

Meillä pellettilämmitys, Laka PS20 -kattila ja Laatuliekki-poltin. Varaajaa ei ole. Kesällä ollaan lämmitetty käyttövesi sähköllä 2011 lähtien.

Tarkistin Finlexistä, jotta glykolipohjaisen järjestelmän lisääminen lisälämmön lähteeksi on säädösten mukaista.

Onko muilla käyttökokemuksia?

[Antti-A]

Toteutin kesäaikaisen käyttöveden lämmityksen aurinkopaneeleilla.
Kytkin n. 2000W edestä paneeleja 2000W vastukseen, joka on Jäspi GTV270 varaajassa.
Käyttövesi kierukassa, varaaja täynnä lämmitysverkoston vettä.

Lähes kokonaan riittää 4henkilölle käyttöveden lämmitykseen kesäisin. Jos on pidempään pilvistä/sateista päivää tai/ja poikkeuksellisen suurta käyttöveden kulutusta, täytyy pannuun tehdä tulet. Vahva mutu on, että alle 5 lämmityskertaa on kesäisin tarvittu.

Tähän ratkaisuun päädyin keräimien sijasta rakennuskustannusten ja asennuksen helppouden vuoksi.
Itse pitää tehdä, tuskin suostuu sähkömiehet tällaista kytkentää tekemään.
Järjestelmä on hyvin yksinkertainen ja sitä kautta toimintavarma ja helppo asentaa. Paneelit, tasavirtapääkytkin ja vastus. em. varaaja on yhteydessä 2,3m3 varaajaan > kiehumisvaaraa ei käytännössä ole. Tein kuitenkin pumppu+termostaatti systeemin joka pumppaa pienemmästä isompaan varaajaan vettä, kun pienemmän varaajan lämpötila ylittää 90C. Pari vuotta meni ilman varopumppu järjestelmää, eikä ongelmia ollut.  Pumppu ja termostaatti + läjä putkiosia, kun sattui olemaan muista projekteista jääneenä tuli tuo varojärjestelmä rakennettua.

[varikonniemi]

Nykysellä panelin hinnalla, varsinkin kun tilaa kiinasta isomman määrän, laittasin ehdottomasti aurinkopaneleita lämpökeräimien sijaan. Ei pelkästään asennuksen helppouden takia sekä monikäyttösyyden jos vaikka päättäää laittaa lataussäätimetkin niihin ja myydä sähköä, mutta ne myös tuottavat kelissä missä lämpökeräin ei. Usein olen itse nähnyt 6kW paneliston tuottavan yli 500W vaikka 120 tyhjiöputkea (noin 8kW) ei tuota tarpeeksi että pumppua kannattas pyörittää. Tasokeräimillä vielä huonompi reagointi matalaan säteilytasoon.

[Puupate]

Toteutin kesäaikaisen käyttöveden lämmityksen aurinkopaneeleilla.
Kytkin n. 2000W edestä paneeleja 2000W vastukseen, joka on Jäspi GTV270 varaajassa.
Käyttövesi kierukassa, varaaja täynnä lämmitysverkoston vettä.

Lähes kokonaan riittää 4henkilölle käyttöveden lämmitykseen kesäisin. Jos on pidempään pilvistä/sateista päivää tai/ja poikkeuksellisen suurta käyttöveden kulutusta, täytyy pannuun tehdä tulet. Vahva mutu on, että alle 5 lämmityskertaa on kesäisin tarvittu.

Tähän ratkaisuun päädyin keräimien sijasta rakennuskustannusten ja asennuksen helppouden vuoksi.
Itse pitää tehdä, tuskin suostuu sähkömiehet tällaista kytkentää tekemään.
Järjestelmä on hyvin yksinkertainen ja sitä kautta toimintavarma ja helppo asentaa. Paneelit, tasavirtapääkytkin ja vastus. em. varaaja on yhteydessä 2,3m3 varaajaan > kiehumisvaaraa ei käytännössä ole. Tein kuitenkin pumppu+termostaatti systeemin joka pumppaa pienemmästä isompaan varaajaan vettä, kun pienemmän varaajan lämpötila ylittää 90C. Pari vuotta meni ilman varopumppu järjestelmää, eikä ongelmia ollut.  Pumppu ja termostaatti + läjä putkiosia, kun sattui olemaan muista projekteista jääneenä tuli tuo varojärjestelmä rakennettua.

Olet siis kytkenyt panelit suoraan vastukseen, eli vastus lämpenee paneelien tuottaman virran mukaan ? Oletko mittaillut, paljonko todellisuudessa virtaa liikkuu vastukselle parhaassa auringonpaisteessa ?

[sakarif]

Kannattaa tutustua Wattrouter MX -säätimeen. Itsellä nyt viides kesä alkamassa, jossa tuo ohjaa kolmen releen kautta 9 kW vastusta ja toukokuusta syyskuulle ei tarvitse puilla lämmittää.

[Antti-A]

Olet siis kytkenyt panelit suoraan vastukseen, eli vastus lämpenee paneelien tuottaman virran mukaan ? Oletko mittaillut, paljonko todellisuudessa virtaa liikkuu vastukselle parhaassa auringonpaisteessa ?

Tulihan tuota varsinkin alkuun mittailtua.
Tänään mittasin n. 1kW:n tehon. (Mittaan jännitettä, siitä saa laskettua tehon vastuksen tietojen perusteella)
En muista mikä on ollut huipputeho.

[rapid 3]

Täältä tulee vahva kannatus aurinkopaneeleille. Omaa taloa lämmitän puilla, mutta huhtikuun puolesta välistä syyskuun loppuun aurinko hoitelee tämän puolen. Käyttövesi lämpiää tuona aikana 60 litraisella LV-varaajalla jossa on 380V 3000W vastus. Tähän pikku varaajaan tulee vesi isommasta varaajasta, jossa vesi on esilämmennyt noin 20 asteiseksi. Koska vesi taloon tulee porakaivosta n. 2 asteisena on tuolla esilämmitykselläkin merkitystä. Kuutisen vuotta on tämä systeemi ollut käytössä, eikä kertaakaan ole lämmin vesi päässyt loppumaan. Ihmettelen niitä talouksia, joissa ei ole yösähköä, mutta kuitenkin on 200 - 300 litrainen varaaja.
Ulkorakennuksen katolla ja seinällä minulla on aurinkopaneelit. Ja tietenkin invertteri. Osa kansasta vaikeroi suurista sähkölaskuista, valtiolta tähän tukea saaden. Onneksi minulla ei ole tilanne yhtä paha. Toki alennetusta alvista minäkin olen päässyt nauttimaan. Viime vuonna sähköstä kertyi minulle tuloa n. 700 euroa 'puhtaana käteen', ja siinä on huomioitu kaikki perusmaksut, siirrot ja verot ym. Tämäkin vuosi tullee olemaan +merkkinen, mutta viime vuotisiin lukuihin ei ylletä. Putleriahan tästä on kiittäminen, mutta siitä huolimatta en muistele äijää lämmöllä.