Lambda ja stokeri

[AnssiKo]

Joo mä viimeviikolla laitoin tuon lambdan jo kiinni ja halkaisin mutterin kahtia. On ollu kiireitä eli en oo ku muutaman minuutin testannu ja sillon lambda ei mun käsittääkseni heränny henkiin vaikka lambdan lämmitys oli käytössä. Jännitteeksi näytti 0.0-0.10 väliltä.

Kyl toi mutun halkaisu oli varmasti hyvä juttu, ettei tuu turhaan nokitaskua.

Noi jännitteet näyttää kyllä ihan uskottavilta, reipas jäännöshappi ja mittari johtoineen hukkaa sit kans muutamia millivoltteja. Näyttöön ei paljoa enää jää.

[Mosku]

Tuntuu aika pieneltä tuo takaisinkytkentä viesti 0 - 0.1V ? 


Centrometallissa näkyy prosenttiarvona tuo happi %. Ilman polttoa noin 20% ja poltossa noin 6.5%. Onko maksimi näin ollen 100% tuolla anturilla?

Usein sensoreissa mitta viesti anturista piirikortille on 0-10V tai 4-20mA.
Mikähän tuo elektroninen skaala on lambdassa? Mikäli tuo on tiedossa helppo haarukoida toimiiko anturi

[Harrastelija]

Ymmärränkö oikein?

Ensinnäkin mitta-alueesta yleisesti. Jos mittaussuure muuttuu esim 4-20mA niin se ei välttämättä tarkoita suhdetta 0-100%. Eri käyttötarkoituksiin on erilaisia antureita ja mitta-alue vaihtelee. Valmistajan datalehdet kertoo tarkemmat tiedot.

Toiseksi olipa se viesti V tai mA niin se ei tarkoita että jännite/virta muuttuisi lineaarisesti happiarvon mukaan. Ketjun alussa oli linkki kuvaan jossa näkyy että (jollain) anturilla mittasuure muuttuu eniten tavoitearvon lähellä. Eli tavallaan riittää tieto että seos on liian laiha/paksu. Tuo tarkoittaa että tavallaan jokaiselle käyttötarkoitukselle tarvitaan omanlainen anturi jossa suurin muutos tapahtuu halutulla seossuhteella.

Olikohan niin että ketjun alun kuvaaja on auton anturi. Tavoiteilmasuhde on 1:14.5 paikkeilla. Puun poltossa tavoite taisi olla hieman eri luokkaa jolloin (auton anturia käytettäessä) tavoitellulla suhdearvolla mittaussuure muuttuu vain vähän ja säätö ei ole niin tarkka.
Oliko niin että laajakaista-anturilla suhe ja mittasuure muuttuu lineaarisemmin ja tuo kuva on kapeakaistaisesta?

Menikö oikein?

[Härski]

Tossa tavoiteilmamäärää hahmottaessa menee usein ajatus pieleen.  Sillä tarkoitetaan ilma määrää millä kyseinen polttoaine saadaan palamaan puhtaasti, eikä liity jäännöshappeen mitenkään.

Bensa vaan vaatii palaakseen enemmän happea kuin puu. Susältäähän se huomattavasti enemmän energiaakin. Tankillisella bensaa ajelee aikalailla pidemmälle kuin tankillisella klapeja. Heh. Eikä sit mitään saivartelua.. Ainahan sopii pientä herjaa heittää asiatekstin sekaan.

Kapeakaistalamdat tosiaan vaihtaa äkisti arvoaan niiden oletus happiarvon kohdalla ja laajakaistat käsittääkseni enemmän lineaarisesti laajemmalla alueella.

[jolla]

mistä se anturi tietää mikä polttoaine siellä kulloinkin palaa?

[Trautman]

https://www.ecotrons.com/accurate_lambda_meter/wideband_controller_alm-board/

Mitenkä se nyt tämän kans on, että näkeekö tuolla sen jäännöshapen määrän?

[Härski]

mistä se anturi tietää mikä polttoaine siellä kulloinkin palaa?

Ei mistään!
Mutta savukaasuihin menevästä happimäärästä  voidaan mitata kuinka paljon kulloinenkin polttoaine on palotapahtumaan menneestä hapesta jättänyt polttamatta.

[AnssiKo]

Tuntuu aika pieneltä tuo takaisinkytkentä viesti 0 - 0.1V ? 


Centrometallissa näkyy prosenttiarvona tuo happi %. Ilman polttoa noin 20% ja poltossa noin 6.5%. Onko maksimi näin ollen 100% tuolla anturilla?

Usein sensoreissa mitta viesti anturista piirikortille on 0-10V tai 4-20mA.
Mikähän tuo elektroninen skaala on lambdassa? Mikäli tuo on tiedossa helppo haarukoida toimiiko anturi

Kapeakaistaisen lambadan sinkula on epälineaarinen 0 - 1 V. Laajakaistasta saa ulos sit vähän monipuolisemmin, ainakin noista viri-mittareiden ja -boksien ohjaamista. Osa lineaarista, mut myös kapeakaistaisen sinkulaa emuloiva voi löytyä.

Centrometallin näyttö kertoo ilman polttoa, et ilmassa on vakiona se noin 21% happea (O₂), loppu sit typpeä ja vähän jalokaasuja sun muuta. Ihan oikein menee. Jos puhallat happipullosta puhdasta happea lambadaan, ni nousee sit näyttökin. Ei välttämättä tappion, mut kuitenkin.

Teollisuusautomaation jännite- ja virtasilmukkasignaaleilla ei oikein oo mitään tekoa noitten autopuolen lambada-juttujen kaa. Ja kapeakaistaisen lambada antaa vain EPÄlineaarista sinkulaa, joten haarukka menee kieron puoleiseksi. 

Niijjuu, noita kapeita lambadoja ei välttis käytetä puupannuissa haarukointiin, vaan ajetaan toisioilmaa alas kunnes alkaa lambada nostaa jännitettä. Karva lisää ilmaa, ja samaa sit toistetaan et pysytään siin niukin-naukin alle liian vähäisen jäännöshapen nurkilla. Rajakytkin.... Toiminee noinkin.

[jolla]

alm-board näyttää jäännöshapen, otin joskus vähän kuvaa
https://youtu.be/pl6E_soUB-w

[jolla]

onnistuu se kapeakaistaisellakin, kuvassa vanha vectran blackboxi ja siihen laitoin arduinon perään, paremmin se pelasi kun jos itse olisi ollut säätämässä

[Jra]

Kapeakaistaista esim. LSM11 lambdaa käytetään puunpoltossa "laajakaista-alueella". Tämmöinen lambda ei ole kovin hyvä ääripäissä, mutta puunpolton alueella eli n. 5-15% on oikein käyttökelpoinen. Eräässä 6MW kattilassa on tehty minimihappi lukituskin lambdalla n. 1% happitasoon
Ei tieteellisen tarkka lineaarisuus ole niin oleellista, kun lambda täytyy kuitenkin käyttöönottaa analysaattorin kanssa koska yksilöeroja on aika paljon.

Kapeakaistaisen lambadan sinkula on epälineaarinen 0 - 1 V. Laajakaistasta saa ulos sit vähän monipuolisemmin, ainakin noista viri-mittareiden ja -boksien ohjaamista. Osa lineaarista, mut myös kapeakaistaisen sinkulaa emuloiva voi löytyä.

Centrometallin näyttö kertoo ilman polttoa, et ilmassa on vakiona se noin 21% happea (O₂), loppu sit typpeä ja vähän jalokaasuja sun muuta. Ihan oikein menee. Jos puhallat happipullosta puhdasta happea lambadaan, ni nousee sit näyttökin. Ei välttämättä tappion, mut kuitenkin.

Teollisuusautomaation jännite- ja virtasilmukkasignaaleilla ei oikein oo mitään tekoa noitten autopuolen lambada-juttujen kaa. Ja kapeakaistaisen lambada antaa vain EPÄlineaarista sinkulaa, joten haarukka menee kieron puoleiseksi. 

Niijjuu, noita kapeita lambadoja ei välttis käytetä puupannuissa haarukointiin, vaan ajetaan toisioilmaa alas kunnes alkaa lambada nostaa jännitettä. Karva lisää ilmaa, ja samaa sit toistetaan et pysytään siin niukin-naukin alle liian vähäisen jäännöshapen nurkilla. Rajakytkin.... Toiminee noinkin.

Vaikka lambdan signaali autokäytössä onkin 0-1V, niin puukattilassa signaali on muutamia millivoltteja. Jännite on niin pieni, että tarvitaan hyvä mittari millä se mitataan.

Lambdassa käytetään muunninta, joka muuntaa signaalin esim. 4-20mA tai 0-10V, yläpää on yleensä 22% tai 25% - eli happipullosta happea tarjoamalla signaali ei nouse suuremmaksi. Lambdan jännitteen käyttäytymisestä en tiedä..

Lambdaa ei käytetä kytkimenä, vaan ihan mittaavana anturina jonka mukaan kattilaa säädetään.

[Trautman]

Onkos kukaan löytänyt edullista settiä missä on mukana lambda ja muut tilpehöörit mistä näkisi edes tuon afr-suhteen tai lambda-arvon tms?

[Trautman]

Heh, vähän pitkissä kantimissa tämä projekti, mutta olisikohan tämä asiallinen lambda? https://www.protoparts.fi/product/28/aem-x-digital-laajakaista-lambda-lsu49--30-0300

Ilmeisesti näyttää myös suoraan jäännöshapenkin.

[AnssiKo]

Heh, vähän pitkissä kantimissa tämä projekti, mutta olisikohan tämä asiallinen lambda? https://www.protoparts.fi/product/28/aem-x-digital-laajakaista-lambda-lsu49--30-0300

Ilmeisesti näyttää myös suoraan jäännöshapenkin.

Ei toi pahalta näytä. Ittellä Innovaten MTX-L (tjmsp), saa aika näpsästi säädettyä eri tarpeisiin, ja tuottaa tarvittaessa myös jännitesinkulaa. Hinta aika samoissa.

Jos et tarvi näyttöä ja jaksat viedä datan tietsikalle, niin lambda-analogin digitaaliseksi muuttavat pikku boxit on aika halpoja.

[Jonkkeri]

Mites tämmönen soveltuisi?

https://www.lautamakimotorsport.fi/product/756/seosmittari-fmi-14