Tukilämmitys patteriverkon paluupuolelle

[mixet]

Tervehdys
Uuden lukijan mietintöjä..
Kohde 1980 rakennettu, ~120m2
yksikerroksinen omakotitalo.
Nibe 410 pilp hoitaa ilmanvaihdon ja lämmityksen, sekä käyttöveden.sisälämpötila pysyy kahden asteen heiton sisällä nykyisin.
Kosteat tilat sähkölattia lämmitys.
Energian kulutus kahdella hengellä vuositasolla 16000-18000 kwh. Sisältää käyttösähkön.
Ajatuksena olisi suht pienellä investoinnilla leikata lämmityskuluja 60-70%.
Tilat on olemassa, työt tekisin itse.
Puuta omasta metsästä.
Stropuva, varaaja, lämmönvaihdin, lämmönsäätö, lataus paketti olisivat hankinta listalla.stropuva piiriin jää estoa sekaan 10%.kesällä pois käytöstä.
Kytkentä tapa mietityttää..
Olisiko patteriverkon paluupuolen lämmityksessä mitään järkeä? Ajatuksia puolesta ja vastaan toivotaan.
Liitteenä omapiirros kytkennästä.
Ottakaa kantaa..kiitos
Vuorokausi kulutus pahimmillaan ~130kwh talvella
Tulikivi takka sisällä lämmitetty keskimäärin 3kertaa viikossa.
Siis kaksi erillistä piiriä, lämmönvaihtimessa omat puolet, eivät sekoitu keskenään. Piirros joiltain osin harhaan johtava.
Paisunta varaajan alaosaan. Puuttuu kuvasta.
Ohessa kuva myös niben sielun elämästä.
Näkyyköhän kuvat?
Paikkakunta pohjois-pohjanmaalla
Lämpö'kanaali' menisi suojaputkessa ilmassa, ei maassa.
Tarkemmin ottaen räystäsaluslaudoituksen päällä piilossa.
Onko palstalaisilla vastaavaa kytkentää?
Ei ole juurikaan kokemusta näistä.. Siksi kyselen ettei
kaikkea tarvitsisi kokeilla ja todeta että käytäntö ja teoria eivät aina kohtaa..

[mixet]

Onpas hiljaista..no ajatelmia..
Miksi tälläistä miettinyt...
Helppo liittää järjestelmään,nibessä ei oikein lähtöjä ole.
Matala siirtolämpötila.. Varaajan kapasiteetin parempi hyödyntäminen 90°..35°
niben lämpöjä ei yli 70° voi nostella.. Ylilämpösuoja..
Myöhemmin ehkä lisää varaaja tilavuutta.. 1lämmitys/vrk tavoitteena huippupakkasillakin, nyt ei ehkä toteudu?
Niben poistoilmapumppu ehkä riittää käyttövedelle..
Mutta.. Toimisiko tuo vai pelkkä stropuva 7 suoraan nibeen kiinni? Tai jotain..

[Pähkäilijä]

Stropuva 7 kanssa et noin isoa varaajaa tarvitse, siihen tais mahtua jotain 15 kg kerralla puuta ja 3/4 hyötysuhteella pesällisellä saisit ~45 kwh josta suuri osa ehtiii mennä käyttöön, talvella yli puolet jos 7 kW teholla lämmität kun 130 kWh/24 = 5.4 kW keskiteho, käyttösähkökin muuttuu lämmöksi talon seinien sisäpuolella.


Miksi Stropuva? Minulla on kyllä ko pannu, 40 kW tehoinen ja onhan siinä mukavan suuri varastopesä. Toki jos meinaat tehdä palahaketta niin sittenhän se on kiva - ja tuo pikkupannu mukavan pienikin. Mutta mikäli pelkillä klapeilla lämmität niin pieni käänteispalokattila toimii paremmalla hyötysuhteella ja ne ovat yleensä vähän mukavampia nuohotakin.

1300 litran varaajassa (suurempaa ei mahdu?) 1c = 1.5 kWh eli se jäähtyy lähemmäs 4 astetta tunnissa sitten tuolla 130 kWh vuorokausissa ja lämmitystarve on aamuin illoin tai 7 kW Stropuvalla 3x vuorokauteen, kuullostaa työläälle jos uutta järjestelmää on tekemässä. Suosittelisin isompaa varaajaa ja suurempi varastopesästä kattilaa. Tässä suhteessa Stropuvassa on se ongelma että sinne ei lisätä puita kesken polton kun poltto menee ylhäältä alaspäin vaan koko poltto pitää olla ohi ja jos heti polttaa uudstaan niin hiilet ja tuhkatkin poistaa, muuten pesällinen syttyy alhaalta kun sinne puita laittaa (ai mistäkö tiedän...  )

...jatkuu

Kerta vuorokauteen pakkasillakin on lähemmäs 40 kg varastopesän kattilan kokoinen juttu. Tuolla on listattu eri käyttäjien punnituksia kuinka paljon kerralla kattilaan mahtuu.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.0

35-90 eli 55c ero varaajassa ei onnistu 1300 litran varaajan kanssa. 2000 litraisessa (2.4 kWh/c) ~54c. Toki lämmitysaikana osa menee käyttöön mutta onko varaaja joka kerta ajettava ihan tyhjäksi? On myös kattiloita jotka menevät "katkokäynnille" eli sammuttavat savukaasuimurin kun kattilavesi alkaa lämmetä liikaa eli tällöin voidaan pitää varaajaa "täynnä" pitemmän aikaa. Ei toki tee hyvää palamisen hyötysuhteelle tuo kituuttelu.

[mixet]

No niin.. mukava kun joku ottaa kantaa.
Varaajan 1300l kanssa ajattelinkin stropuva s12  mallia, ehkä s20.(mikä nyt tuolle 1300l varaajalle olisi sopiva)
Isompaa varaajaa ei tosiaan tähän hätään saisi mahtumaan.
Stropuvaan ajaa hinta, helppo? käyttöisyys,monipuolisuus polttoaineen suhteen..ensin klapeilla.. Myöhemmin jos systeemi toimiva niin sillä isolla "palahakkeella"
Sen stropuvan ei sitten tosiaan auta olla liian pieni, kun kerta täytöllä pitää saada lämmöt mökkiin ja varaajaan.
Se 35-90 lämpötila väliä vain ajattelin sillä jos joskus jää hetkeksi pelkän vastusten varaan, niin ei tarvitse kovin kuumana pitää sähköllä.
Nuo vermeet saisi pyöreästi 3000e..(Virosta tarjoukset) 
Voisivat jopa maksaa itsensä takaisin, jos kaikkea lisääntyvää työmäärää ei huomioida.
Mutta onko tuo paluuseen kytkentä lämmönvaihtimella järkevää, ja toimisikohan se? Lämpeäisiköhän tuo niben tuloilma patterikin tämän uuden systeemin avulla?
Miten sen muuten toteuttaisi?
Yksinkertaistettuna... Mitä vaihtoehtoja olisi niben rinnalle pienentämään sähkönkulutusta,~7kk ajalle?
Puut sekä laitteet (traktori, klapikone) ovat jo olemassa. Ei

[pete73]

Henkilökohtaisena mielipiteenä.. Laittaisin jonkin perusmallin käänteispalokattilan, hintaero ei ole kovin suuri, esim MAGA tai Vigas ilman lamda on reilusti alle 2k€..
Perustelut tullu jo tuolla aiemminkin, eli helppo hoitoinen ja voi lisätä puita tarpeen mukaan. Ja osaa nuo käänteispalotkin toimia katkokäynnillä, joten sillä pystyy osaltaan "jatkamaan" varaajatilavuutta kovimmilla pakkasilla..
Tuon "palahakkeen" hyötyjä/ongelmia kannattanee miettiä useammalta kantilta...
Mitä tuossa vilkaisin viron hintoja, niin kattilan+varaajan (varusteista riippuen) saa jopa alle 3k€.. Kierukat ja eristeet toki nostaa hintaa.. Mutta et tietty välttämättä kierukkaa tarvi jos käyttövesi tuotetaan Nibellä.

Piirtämäsi kytkentä pitäisi olla periaatteessa toimiva. Kunhan saa säätimien käyrät säädettyä keskenään yhteentoimiviksi.

Mikä ajatus tuossa lämmönvaihtimessa ja pakkasnesteen käytössä mahtaa olla?

[mixet]

Tervehdys
Ajatus tuon lämmönvaihtimen ja jääneston käyttöön tulee siitä, että uusi "pannuhuone" ja sinne kulkeva lämmönsiirto putkisto sekä paluukierrolla lämmitettävä puoli lämmin harrastetila olisi mahdollisen pitkän sähkökatkon sattuessa jäätymisherkempiä kuin nibe ja sen lämmönjakopiiri.
Niben vesikierron tiloissa on kaksi tulisijaa, kiuas ja takka, joten jäätymisriski lienee aika vähäinen.
Riittääkö sitten tuo 10% mihinkään, kait se apuna on.
Mitään en ole vielä tilannut, ensi talveksi näitä suunnittelen.
Pitääpä lueskella noita käänteispalo kattiloiden käyttökokemuksia.
Kiitos ja lisää vain mielipiteitä..

[mixet]

Stropuva se kiinnostaa, minulle ei hyötysuhde näin pienessä systeemissä niin tärkeä.
Olisikohan stropuva s30 ja 2500l varaaja sopiva yhdistelmä?
Alkaisi yksi lämmityskerta vuorokauteen toteutuvan huippukulutus päivinäkin..
Oven kun vaihtaisi ja samassa hötäkässä ujuttelisi tuon sisään..

AKM-2500 eristämätön

Tilavuus l
2500
Läpimitta mm
1250
Korkeus mm
2230