Uudiskohde-hybridi —> Attack DPXL + MLP (oli Kattilanvalintaa uudiskohteeseen)

[syrjaki]

Kattila tuskin varsinaisesti sitä imuria tarvitsee, mutta piippu voi hyvinkin tarvita. Piipun näkökulmasta imuri on se mikä imee tavarat piipusta eli on piipun viimeinen osa. Kattilan perässä oleva pyörivä siipihärveli on piipun näkökulmasta puhallin. Piipun "vedon" ollessa riittämätön tuo puhallin voi aiheuttaa sen, että piippu ylipaineistuu ja savut pyrkii ulos joka reiästä, joita piipussa on (pellit, nuohousluukut).

[VPJ]

Kattoon ei kannata tehdä mitään ylimääräisiä reikiä.

Vaatii imurin.

https://manualzz.com/doc/13702982/dk414a-navod-pv150-en-02-2016-a5-web

Attackista voi lähteä savukaasuilla taakse tai ylös, tässä tapauksessa ehkä ylös ja 90 asteen mutkalla piippuun jos piipun yhde on vaakatasossa, myös
45 asteen kulmalla olevia on myös. Lisäimuri sitten heti kattilan yläpuolelle pystyyn tai vaakaan piipun liitokseen.
SLX piipun lähtö ylös on noin 123 cm korkeudessa josta 30 cm imuri ylöspäin. Jos piipun yhde on 170 cm korkeudella pysyy kattila samassa kohtaa
imurilla tai ilman.

[Raimo]

Tarvii alkaa herättelemään itseään kun syksy lähenee.. Mitään ei tietysti ole tapahtunut.

Nyt mietinnässä on pienin mahdollinen DPX 15kW tai Effectan Lambda 25kW. Effectan brosyyrin mukaan 130mm hormi riittäisi. Edelleen olen korvaamassa vain takkapolton tyyppistä käyttöä, joten 200 litran varastopesä tuntuu vähän isolta?

https://www.kardonar.com/wp-content/uploads/2016/01/Effecta-Lambda-FIN.pdf

Attack vs. Effecta puolesta ja vastaan?

[AnssiKo]

Attack vs. Effecta puolesta ja vastaan?

Hinta taitaa olla vahvasti Attackin puolella.

Ootko muuten miettinyt piippulämmönvaihdinta kiukaalle? Sillä saisi näppärästi lämmitettyä pannun yläpäätä. Saunahan taisi olla liki pannaria?

[Raimo]

Joo, Effecta kaatuu hintaan. Eikä saa kuin 35 kW mallia pienimmillään. Näyttää DPX 15 Lambda jäävän budjetilla puoleen hintaan. Eri tavara, kyllä. Effectalla olisi ollut 130mm savulähtö ja arvelu, että piippuni olisi riittänyt paremmin. Paitsi etteivät siis valmista 25kW mallia ollenkaan alhaisen kysynnän vuoksi. Lausutaankohan tämä osittain niin että keskieuroopassa ovat kilpailukykyisempiä siinä luokassa.

Minkälainen viritys olisi piippulämmönvaihdin? Kiuas on takaliitoksella tiilipiippuun ja sitä asiaa ei muuteta. Ei mitenkään ensivaiheen kiinnostusta ole, ellei voittamatonta ilmene. https://ekolammox.fi/tuote/lto-piippu/ - tyyppinen ratkaisu ei kiinnosta.

Jäspi Ovali hybridissä olisi aurinkokierukkakin vapaana ja keräimet hieman kiinnostaa. Ilmaisenergiafoorumin keskustelun laatu ei vastaa tämän foorumin antia. Puukattila johtaa kiinnostuksessa, mutta aurinko ehkä joskus perässä. Tässä tuoton ajoittuminen vuodenaikaan lienee se johtava tekijä. Etelän ja lounaan välille suuntautuvaa lapetta olisi kymmeniä neliöitä suoraan pannarin yläpuolella.

[Raimo]

Tunnelma tiivistyy. Kattila on tontilla. Attack DPXL25 ja Attackin lisäimuri jälkitoimituksessa. Hankinta Puupannu Oy:ltä. Asiantuntemus vei voiton. Hemeltron ei tuntenut tuotetta. Pannu on vasenkätinen ja sitä ei useallakaan tiedustelulla saanut Hemeltronilta, olisivat kyllä myyneet muita vasenkätisiä. Kureniezen ei myynyt Suomeen, muita merkkejä olisivat myyneet.

Uusia pähkinöitä: Varaajakerrostumien hyödyntämiseen ajattelin asennuttaa Vexven ABV4:n,
https://www.vexve.com/fi/tuotteet/lammonsaatotuotteet/sekoitusventtiilit/vexve-abv4/
kun nyt putkimiestä tarvitaan. Varaajan ainoa lämmityspiirien lähtö on nyt ihan ylhäällä, ymmärretään maalämpömiestä. Nyt otetaan myös laipan alle lämmityspiirilähtö, niin säästyisi yläosaa käyttövedelle.
Heräsin sitten toimilaiteasiaan. MLP:n ohjaama Esben toimilaite on yksinäinen, kun järjestelmässä on kaksi lattiapiiriä suntit peräkkäin. Nyt kolmitieventtiilein ja toinen auki ilman toimilaitetta. Piirit ovat pesutilat ja yleinen sen takana. Ei ole ihan hyvä, ajatus kaksipiirisyydestä vesittyy.

Siispä mietintään, jos hankkisi itsenäisen lämmityksen ohjauksen etushuntille (märkätilat) ja antaisi MLP:n ohjata yleistä piiriä. Vaihtoehtoja? Jotain katsellessa vastaan tuli myös tulevaisuuden mahdollisuus, jos uusi säädin kykenisi myös ohjaamaan aurinkokeräimet. Olisiko tästä myöhemmin synergiaetua?

Googelin tie vei näihin:
https://www.vexve.com/fi/tuotteet/lammonsaatotuotteet/lammonsaatimet/vexve-am40/

https://ouman.fi/wp-content/uploads/2018/08/EH-800__manual__fi.pdf

Vai mikä muu? Löytyykö näiden välille argumentteja?

Latauspumppu:
Hemeltronilta saisi vanhan mallista Laddomaattia, joita ei olisi kai viiteen vuoteen saanut enää myydä.
Vexve palvelee lähellä ja Termovaari 72 asteen termarilla ilman savukaasutermaria olisi kai sopiva tuote. Pääsen ostamaan Onniselta. Metkaa on se, että Onnisen hinta Vexveltä on kalliimpi kuin mikään jälleenmyyjähinta samalle Termovaarille Virosta Suomeen kotiovelle. Ymmärrän ja ärsyttää se, että Vexve myy ulkomaille halvemmalla kuin Suomeen. Katsotaan revinkö satasen ja tilaan läheltä.

Käyttövesi:
Tähänkin ajattelin muutosta, jolla varaaja tulisi kiertoon mukaan. Varaajalle lisätään syöttösekoitusventtiili ja haaroitetaan kierto. Hanavalinta reitistä.  Edelleen kylmää ei syötetä MLP:lle muuta kuin siellä sekoitukseen. Siis kaksi kiertoon kytkettyä sekoitusta peräkkäin. Varaajan kierto ja sekoitus vähän MLP:tä kuumemmaksi, niin logiikka ok kaiketi.

Hormiliitos:
Täytyy alkaa miettiä osia, kunhan savuimuri tulisi Slovakiasta. Vinkit kelpaa.
Vedontasaaja on hankittuna, liekö turha? Käy kai se umpiluukustakin.

Kommenttia, vinkkiä, linkkiä? Saa sauhuta!

[Raimo]

No tämä saatiin tulille, joten nyt voi kirjoitella puulämmitysjuttuja..

Kokoonpano tuli Vexven tavaroilla mitä yllä pohdin.

Hormin kanssa menee hyvin. Nätti savuspiraali nousee tuulettomalla pakkasella pari metriä pystyyn. Oli hauska näky. No yleensä tuuli vie savut heti ja ne haihtuu jo viiden metrin matkalla, joten palotulos taitaa olla kohtuu hyvä. Laitoin kolmannella pesällä vielä metrin Schiedeliä katolle, josko savu ohjautuisi katolta paremmin pois.
Savukaasut täydellä latingilla pientä kuusta nyt 170 astetta, pyyntö 180. Kattilaa en saa kahdella pesällisellä yli 75 asteen, pyyntö 85. Liian pientä puuta.

Mutta kattila selkeästi toimii suoraan paketista. DPXL:n käyttöliittymä on vähän mennyttä maailmaa. Kerrankin valitsin kevyt käyttöaikomus mielessä sen edullisemman, mutta tosilämmittäjän ei kannata säästää - neuvoisin seuraavaa ostamaan SLXL:n. Toisaalta minua jännitti kosketusnäyttö kuumassa ympäristössä.

No puulämmitysjuttu, pitäähän lukijalle hupia olla: Sain käsityksen, että ensipoltto voi epäonnistua. Niinpä brainstormasin ja ostin grillihiiliä. Niitä pari litraa suutinkivelle JA tuhkaa saunan pesästä perään. 😂 Turhaa vai ei, mutta hyvin syttyi pari vuotta kuivaneet pikkukuuset. Vajaa koepesä ei nostanut savuja kuin 140:n asteen päälle. Toisella kerralla täyspesä ja pääsi jo 160:n päälle. Päivä väliä ja kaksi pesää kuusia, niin varaaja läpi 74 astetta. Pikkukuuset vähän väärää tavaraa, niinpä vaihdan järeämpään ja polttelen ne pois sytykkeinä. Seuraavaksi 10cm halk haapaa koneeseen.

Hienosti toimii lambda.

 Hybridikokonaisuus on toimiva, joskin kv-kierto vaatii manuaalista osallistumista säiliön lämmön mukaan. Jos siis haluaa varaajan kiertoon. MLP saatiin ymmärtämään ylilämpöä tankkipiirissä, kun vaihdettiin patteriasetukselle. Asentajan käyttöoikeuksia vaadittiin, jotta Boschista saa patteripiirin käyrät sitten lattiatasoihin. Pientä hienosäätöä on vielä ja putkieristeitä tottakai laitettavaksi. Talvi näyttänee säätöjen paikat. MLP:n tyyli ajaa shunttia yli ja vastaavasti roikottaa on kyllä rasitusvamma. Saatan nyppästä siltä toisen lattiaohjauksen kokonaan pois. Katsotaan. Ohjaakohan Vexve AM-40 Esben moottoria...?

[AnssiKo]

Hyvältä kuulostaa, tervetuloa puulämmittäjien kevyesti savuntuoksuiseen porukkaan. 

Saat latauslämmön nousemaan helposti kun pudotat latauspumpun nopeutta pykälällä. Turha sitä vettä on vatkata pakolla.

Mitä savujen lämpöihin tulee, suurin osa porukasta tuskailee korkeita lämpöjä. Jos pannu pelaa ja palaa puhtaasti, mitä sitä pakolla kuumalla polttamaan? Piippuun voi tulla kondenssia, mutta sullahan oli Schiedel, ja varmaan vedenkeruu pohjalla? Eli anna mennä vaan hiukka viileemmillä, sanoisin. Vaikka 175 pyynniksi. Paremmalla hyötysuhteella se pelaa, kun savujen energianhukka on pienempi. Paloaika pitenee, mutta kellä on kiire, varsinkaan lambada-kattilan kanssa.

[VPJ]

Savukaasut täydellä latingilla pientä kuusta nyt 170 astetta, pyyntö 180. Kattilaa en saa kahdella pesällisellä yli 75 asteen, pyyntö 85. Liian pientä puuta.

Mutta kattila selkeästi toimii suoraan paketista. DPXL:n käyttöliittymä on vähän mennyttä maailmaa. Kerrankin valitsin kevyt käyttöaikomus mielessä sen edullisemman, mutta tosilämmittäjän ei kannata säästää - neuvoisin seuraavaa ostamaan SLXL:n. Toisaalta minua jännitti kosketusnäyttö kuumassa ympäristössä.

Hienosti toimii lambda.

Savukaasujen 180c ja kattilaveden 85c eivät ole pyyntöjä vaan näiden arvojen ylityttyä aletaan rajaamaan ensiövetoa eli tehoa pudotetaan. Toisiovedon määrästä saa käsityksen paljonko annetaan kaasun sekaan paloilmaa kunhan poltto on ensin päässyt alkuun.  Kosketusnäyttö on parempi eikä ole koskaan temppuillut, DPXL näyttö arpoo merkkejä
SLXL lämmityskäytössä parempi, DPXL pienessä käytössä helpompi.
Lambda on ihan ykkönen puukattilassa, halpa ja yksinkertainen toteutus.

[VPJ]

Saat latauslämmön nousemaan helposti kun pudotat latauspumpun nopeutta pykälällä. Turha sitä vettä on vatkata pakolla.

Mitä savujen lämpöihin tulee, suurin osa porukasta tuskailee korkeita lämpöjä. Jos pannu pelaa ja palaa puhtaasti, mitä sitä pakolla kuumalla polttamaan? Piippuun voi tulla kondenssia, mutta sullahan oli Schiedel, ja varmaan vedenkeruu pohjalla? Eli anna mennä vaan hiukka viileemmillä, sanoisin. Vaikka 175 pyynniksi. Paremmalla hyötysuhteella se pelaa, kun savujen energianhukka on pienempi. Paloaika pitenee, mutta kellä on kiire, varsinkaan lambada-kattilan kanssa.

Voit kokeilla pudottaa latauspumpun nopeutta pykälällä mutta jos veden lämmöt lähenee 85c niin takaisin nopeammalle.

Ei kannata koskea arvoihin vielä, kyseessä  EI OLE PYYNTI  vaan raja-arvo.

Noilla savukaasun lämmöillä tulee kondenssivettä vain hetken lämmityksen alussa, tätäkin olen seurannut poistoputkesta eli ei mitään hätää.
Keraaminen schiedel lämpenee huonommin eli kondenssia enemmän verrattuna rst putkeen; rst mielestäni parempi.

[Raimo]

Rosteria on hormi, joten saa säädöt olla. Poltellaan lisää ja tutustutaan. Luettava lisää myös  Termovaarinkin ohjeita. Latauspumpussa on yksi nappi, josta on vaikea sanoa mitä tekee. Termari siinä ainakin tuntuu pumppaavan, lieneekö vaikutusta aika viileällä varaajalla. Kattilalämmöt seilaa 68-74, mutta taitaa aluksi olla ihan normaalia.

Isompi säätöinto puuttunee osaksi siksi, ettei minun tarvitse saada varaajaa ihan täyteen. Katsotaan seuraavaksi mitä järeämpi haapa tekee.

Hyvältä kuulostaa, tervetuloa puulämmittäjien kevyesti savuntuoksuiseen porukkaan. 

Kiitos kommenteista ja opastuksesta. Julistetaan TMA alkaneeksi...! 😆

[VPJ]

Kattilalämmöt seilaa 68-74, mutta taitaa aluksi olla ihan normaalia.

Isompi säätöinto puuttunee osaksi siksi, ettei minun tarvitse saada varaajaa ihan täyteen. Katsotaan seuraavaksi mitä järeämpi haapa tekee.

DPXL vakioasetukset ainakin minulla on sopivat, olleet jo 6 vuotta. Määrätyt toiminnot haluaisin siitä SLXL mutta ei taida saada.
Kyllä se varaaja tulee täyteen noillakin asetuksilla, ensin reiluun 70c koko varaaja ja siitä lähtee nousemaan kun toinen kierros alkaa.

Eikä sitä turhaan kannata nuohota, yläpesän pohjalla saa olla hieman tuhkaa mutta ei yli 3 cm paksulti. Alapesää voi pitää suht puhtaana,
riippuu puista paljonko jää tuhkaa.

Katso paljonko toisioveto on auki, minulla aluksi 25% josta putoaa lähelle 0% hetkeksi ja kun polto alkaa kunnolla  niin arvot vaihtelee 10-60%
Jos toisioveto on 0% tai seilaa paljon edestakaisin on puussa tai ladonnassa parannettavaa.

[VPJ]

Mikä on kattilaan menevän veden lämpö, suositus että olisi yli 65c ?

Attackin mies sanoi muistaakseni että 60c riittää, mutta olen säätänyt molemmissa kattiloissani noin 64c mikä onnistuu
helposti rullasta pyörittämällä ja mittaria katsomalla, reagoi minutissa muutokseen.

Jos ei ole muuta tekemistä voi mitata mikä on kattilaan menevän ja ulos tulevan lämpötilan ero sekä paljonko litroja pumppu tuottaa, samoin varaajan lämpenemisestä voi laskea paljonko veteen siirtyy ja mitä puut painaa.

[Raimo]

Kattila näyttää viihtyvän 68-74 välillä, Termovar 72 asteen termostaatilla ja tuotto täysillä. Ehkä pienennän kiertoa naksun, jos se vaikka rauhoittaisi tuota pilkkimistä. Savuissa olen nyt päässyt 175 tasolle, ilmeisesti kahvin värinen hieno pintakerros nostaa jo hivenen lämpöjä.

En nyt nosta varaajaa yli 75-tason ennen kuin saan vapaakierron eston MLP:lle. Lämpötilasta sulkeva venttiili hakusessa 25mm koon putkeen. 40-45 asteen sulkutoiminto voisi olla hyvä. Vaikuttaa nyt käyttöveteen, jota MLP lakkaa tekemästä jos on yli 65-asteinen. Toki varaajassa sitä sitten on, mutta kierto viilenee jos MLP:n käyttövesi jää alle 50:n asteen.

Kyllä on moderni puulämmitys helppoa ja puhdasta. Nokea ei ole missään.

Hyvää joulua!

[Raimo]

Luontohavainto: Lentotuhkaa pukkaa ulos hormiliitosputkesta ja lisäimurin juuresta. Taitaa mennä tiivistys massahommiksi ihan päältäpäin.