Uusi jäsen

[repa]

Uuusjäsen minäkin 

[Savustaja]

Ei tuo ainakaan liian työläältä ole vielä tämän 1,5 vuoden jälkeen alkanut tuntua. "Palkan" saa sitten sähkölaskussa.  Tämän vuoden sähkönkulutus eiliseen mennessä 5121 kWh.

Tuo leivinuuni on tällaisessa nykyaikaisessa "pullotalossa" hankalampi lämmitettävä. Siinä kun ei puu pala lentotuhkaksi ihan samassa ajassa kuin rakoarinalla takassa. Jos sytytän tulen uunin pesään töiden jälkeen n. klo 16, tuollainen pärekopallinen (n. 15 - 17 kg puuta) on palanut hiillokseksi n. 3 tunnissa, mutta se hiilloksen palaminen tuhkaksi kestää vielä helposti puolille öin, vaikka sitä uunikoukulla kääntelisi.

Takassa sama puumäärä ja noin 4 tunnin päästä sytytyksestä saa laittaa pellit kiinni.

[Pannarix]

Uusi jäsen täälläkin!   Puulämmitystä kyllä jo pitkään.

Asunnolle tuli Attack DPX profi 25 kw ja lämmitysharjoittelua tehty nyt kolme viikkoa.
Varaaja 2000L  sekä painovoimainen 200 L paisuntasäiliö. Aiempi alapalokattila halkesi tulipesästä ja meni kierrätykseen.
Vanha kivitalo, vajaa 200 m2 lämpenevää tilaa ja päällystetty hiljattain 100mm styroksilla sekä pintarapattu.
Varalämpönä kaasukattila josta tulee myös kuumavesi tarvittaessa.
Aikomus oli itse väsätä kattila mutta kun eksyin tänne foorumille niin uteliaisuus heräsi näitä pohjapalokattiloita kohtaan kun en ennemmin moisten kanssa ole tullut tutuksi ja uudet jutut kiinnostaa.
Toistaiseksi en sano mitään paremmuudesta tai huonommuudesta Attackin suhteen.
Harjoitteluvaihe vasta menossa.
Ensimmäinen kattila jota siis pitää tosissaan harjoitella, ei siis ole lambadaa ohjauksessa!
Savut on ainakin saatu jo tulemaan liiankin kanssa.
Ajattelin että aloitetaan nyt halvalla versiolla ettei mene rahaa hukkaan jos olisi pettymys.
Saas sitten nähdä aikanaan kun tutustun paremmin !!


Työoloissa lisäksi  vanha kunnon Lokomo kattila 350kw nimellisteholla, puupolttoon sovellettuna sekä omavalmiste 150-200 kw alapalokattila.
Varaajat 2 x 10 m3 ja 1 x 10 m3 ja painovoimaiset paisunnat.

Puuta riittää vaikka lampaat söis, kun toimin puualalla joten muut lämmitysmuodot ei oikein lyö leiville.

Kiva tällainen foorumi lueskella ja oppia uutta asiaa aiheesta, toisten kokemuksista ja tietämyksestä ja joskus tietämättömyydestäkin) oppimassahan täällä ollaan !
 

[Nuohooja]

"Nuohooja - ammattimies

Nuohous on aina ammattilaisen tehtävä. Jos yrittää itse nuohota, siitä voi koitua ylimääräisiä ongelmia vahinkotilanteissa; esimerkiksi tulipalon jälkiselvittelyssä vakuutusyhtiö voi perätä pelastusviranomaisilta tietoja suoritetuista lakisääteisistä nuohouksista. Tee se itse -miehen onkin syytä muistaa, että tulipalon sattuessa vakuutus korvaa vain, jos nuohouksen on tehnyt ammattilainen."
(http://yle.fi/vintti/yle.fi/kodinkaantopiiri/nuohooja.htm)

[Pannarix]

"Nuohooja - ammattimies

Nuohous on aina ammattilaisen tehtävä. Jos yrittää itse nuohota, siitä voi koitua ylimääräisiä ongelmia vahinkotilanteissa; esimerkiksi tulipalon jälkiselvittelyssä vakuutusyhtiö voi perätä pelastusviranomaisilta tietoja suoritetuista lakisääteisistä nuohouksista. Tee se itse -miehen onkin syytä muistaa, että tulipalon sattuessa vakuutus korvaa vain, jos nuohouksen on tehnyt ammattilainen."
(http://yle.fi/vintti/yle.fi/kodinkaantopiiri/nuohooja.htm)

Jos sopii tässä ammattilaiselta yst. kysellä, kun tuli mieleen seuraavaa;
Jos muu kuin ammattilainen on nuohonnut tai vaikka jos nuohous on jäänyt tekemättä ja syntyy tulipalo jonka syttymissyy on esimerkiksi,
päälle jäänyt silitysrauta / takasta singonnut kipinä / sähkölaitteista johtuva tai muu jota ei voi tulkita nuohoamattoman piipun syyksi niin
jättääkö vakuutusyhtiö korvaamatta vedoten puutteisiin nuohouksen osalta? Viittaan viimeiseen lauseeseen.

[ft79]

Täällä uusi tuleva puulämmittäjä.

Kohteena uusi ok ~130m2 + talli 50m2.

[vipow]

Täällä kans uusi jäsen foorumille.

Kesämökki lämpiää periaattessa vain puulla. No, on siellä ykjsi sähköpatterikin. Puut mökin tontilta ja omasta metsästä.
Mökillä yksi takka, leivinuuni, ja puuhella.

"Ilmaiset puut" halotaan hydraulisella klapikoneella mökin pihamaalla.

[Andy]

Tervehdys arvoisat Puulämmittäjät,
 
Uusi tuleva puulämmittäjä uudeltamaalta ilmoittautuu joukkoon. Pidemmän aikaa olen käynyt lukemassa mielenkiintoisia juttujanne täällä ja myös hieman hahmotellut tulevaa lämmitysjärjestelmää teidän kokemusten / kommenttien tuella. Nyt sitten päätin ottaa itsekin osaa ja hieman kirjoittaa omasta projektista.

Kokemusta on muutaman vuoden ajalta edellisessä talossa olleesta Jäspin yhdistelmäkattilan ja 2000l varaajan lämmittämisestä ja sen perusteella tullut tulokseen että järjestelmän koko tarvitsee olla riittävän iso jotta lämmitysväliä voisi hieman harventaa. Tällä hetkellä painotus on sanalla tuleva puulämmittäjä, koska kyseessä on vanha rintamamiestalo jota laajennetaan ja peruskorjataan samalla vanha osa. Laajennusosan kellariin on tulossa pannuhuone ja pienehkö erillinen puuvarasto.

Lämmitysjärjestelmä on pannun osalta lukittu Orligno 200 60kw malliksi, koska pannu tuli viimeviikolla Kotly:ltä tarvikkeineen. Lambda säädetyn pannun keskusteluja seurailin ja sellaista pohdinkin, mutta päädyin sitten tavanomaisempaan ratkaisuun ajatuksella että ehkä yksinkertaisempi pannu on mahdollisesti pitkäikäisempi?

Lämmityksen jako hoidetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kesäajan lämmitys on tarkoitus hoitaa aurinkokeräimillä ja se on tässä hieman päänvaivaa tuottanutkin. Varaajaksi on tarkoitus laittaa 4m3 kokoluokan pönttö. Tuon kokoisen varaajan lämmitys aurinkokeräimillä on haasteellista, joten tarve pienemmälle työsäiliölle on ilmeinen. Työsäiliön osalta on pohdituttanut se että miten koko järjestelmän saa toimimaan järkevästi, ja hankkiakko Akvan solar plus mallin säiliö tai perusmallin säiliö muutamalla lisäyhteellä ja hoitaa lämmönvaihtimella lämmönsiirto keräimiltä säiliöön? Jotain keskustelua täälläkin aiheesta on ollut. Pohdintoja ja keskustelua näissä aiheissa olisi varmasti useampaankin erilliseen aiheeseen.

[savonhumu]

Ilmeisesti tuohon 4m3 pyttyyn tulee esilämmityskierukka ja tulistuskierukka käyttövedelle? Esilämmityskierukka laita jokatapauksessa vaikket aurinkoa lopulta hyödyntäisikään.

Voihan sillä auringolla lämmittää vain osaa tuosta 4m3 vesitilasta. Kuitenkin tuommonen iso varaaja kerrostuu kohtuullisen hyvin niin entä jos kv-esilämmityskierukan laittas jonnekkin puolivälin alapuolelle ja aurinkokeräimien kuumat ajas levarin kautta tuolle seudulle. Vesitilavuus jota yritetään kuumentaa putoisi nuin kolmanneksen ainakin. Sitten laittasin pienehkön sähkövaraajan kv-kierukoiden perään varmistamaan käyttöveden lämmön niin ei tulis lämmityskauden ulkopuolella koskaan ongelmia kuuman veden riittävyyden kanssa ja kustannus tuosta on kuitenkin minimaalinen sähkölaskussa kun termarin säätää vaikka 55-asteeseen. Lämmityskaudellakin tuo antas vähä pelivaraa.. Joku 20m2 tasokeräimiä tai 120-150 tyhjiöputkea riittäs varmaan aika hyvin tuolle vesimäärälle..

Ison pytyn vastuksen(t) laittasin vain ja ainoastaan varaajan yläosaan koska mitä hullua sitä koko vesitilaa sähköllä kuumentaan kun isäntäväki on poissa. Lämmityksen sunttauksen laittasin nelitiemallisen varsinki jos auringolla ladataan tätä isompaa varaajaa. Tuohan toimii niin että niin kauan kun lämpöä riittää varaajan keskivaiheilta niin suntti lataa sitä sieltä ja sotkee paluuta sekaan. Kun lämpö ei enää riitä niin vasta sen jälkeen aletaan ladata kuumempaa tavaraa yläosasta sekaan ja sotketaan paluuta ja keskiosan viileetä sekaan. Tämä malli säilyttää hyvin lämpökerrostumia eli pitää kv-kierukan ympäristön kuumana mahdollisimman pitkään mikä on lisäarvo kesällä kun sattuu pilvisempiä jaksoja. Jokatapauksessa auringosta saa huhtikuun alkupuolelta elokuun loppuun kaiken mitä tarvii kosteidentilojenlämmitykseen.. kuuma käyttövesi on se mikä joskus voi loppua mutta em systeemi on ainakin itellä toiminu hyvin!
Mulla on järjestelmässä 8m2 tasokeräimet ja 1m3 varaaja + omavalmiste vesikierto leivinuunissa..

[pökö]

Ison pytyn vastuksen(t) laittasin vain ja ainoastaan varaajan yläosaan koska mitä hullua sitä koko vesitilaa sähköllä kuumentaan kun isäntäväki on poissa. Lämmityksen sunttauksen laittasin nelitiemallisen varsinki jos auringolla ladataan tätä isompaa varaajaa.

Kyllä, vastus yläosaan, käyttövesikierukan alle.

[Andy]

Kiitos vinkeistä. Tarkoitus on laittaa käyttöveden esilämmityskierukka ja jonkin kokoinen sähköinen tulistusvarajaa pilvisiä päiviä varten. Akvatermin solar plus säiliötä olen pohtinut vaihtona, mutta aurinkopuolen kierukat tuntuvat aika lyhyiltä varsinkin jos keräimiä on useampi.

[AnssiKo]

Kiitos vinkeistä. Tarkoitus on laittaa käyttöveden esilämmityskierukka ja jonkin kokoinen sähköinen tulistusvarajaa pilvisiä päiviä varten. Akvatermin solar plus säiliötä olen pohtinut vaihtona, mutta aurinkopuolen kierukat tuntuvat aika lyhyiltä varsinkin jos keräimiä on useampi.

Tulistusvaraajan jälkeen vielä ison varaajan aurinkokierukan kautta, ni tulee loput hyödynnettyä joka tapauksessa eailämmitykseen.

Mieti viel erillisen tulistusvaraajan sijasta yhtä isoa välilaipiollista hybridivaraajaa. Pääsee vähemmillä kikkailuilla ja putkituksilla. Jos yläpäähän ei saa kv tulistuakierukkaa ja aurinkokierukkaa, voi laittaa keräimen kierrosta ens kuumat levylämmönvaihtimella varaajan yläpäähän, ja sit loput viel alapään aurinkokierukan kautta talteen.

[VPJ]

Akvatermin solar plus säiliötä olen pohtinut vaihtona, mutta aurinkopuolen kierukat tuntuvat aika lyhyiltä varsinkin jos keräimiä on useampi.

Tilattaessa tehtaalta voi kierukat valita suuremmiksi, minullakin molemmat on vakiota pidemmät.

[savonhumu]

Jos päädyt kahden varaajan systeemiin niin sitten välipohjallinen pytty aurinkopuolelle niinku anza tuossa mainihtiki ja kytket sen ns. päävaraajaks ja sitten toinen säiliö vain lämpöakuks ja puullekkin lataus niin että ensin ladataan pienempi täyteen ja sitten vasta isompi lämpöakkuvaraaja.

Akvan solar plus 1m3 on mulla niillä vakiokierukoilla ja ihan hyvin pelittäny 8m2 tasojen kanssa, kärsis lisätä vielä yks 2m2 keräin lisää. Toki kannattaa pyytää vähä isommat kierukat kun se kerran on mahdollista. ite en vielä ollu tuosta niin perillä niin en hokassu. Ainut mitä on mulla räätälöity niin esilämmityskierukka on noin varaajan puolivälissä ja aurinkokierukka sen alapuolella. Ihan takuuvarma en enää tänäpäivänä ole tuon mallin paremmuudesta mutta toimii ja tuottaa kuitenki ihan hyvin niin ei oo alkanu harmittaankaan Latausmalli että ajetaan kuumimmat ylös ja sitten matalemmat lämmöt alemma toimii ainakin näissä välipohjapytyissä ihan loistavasti ja muillakin kun pelkästään akvalla!