Econature toimii kuten pitääkin?! (14.4.23: lambda toimii + automaatioviritystä)

[Jonkkeri]

Econaturesta tulee sen verran negatiivinen kuva tätä palstaa lukiessa, että pakko on kirjoittaa nyt positiivinen käyttäjäpalaute kyseistä kattilaa koskien!

Eli kolme viikkoa on nyt lämmitetty kyseisellä kattilalla ja en kyllä pysty moittimaan kattilan toimintaa.

Savukaasujen lämpötila

Paljon keskustelua löytyi savukaasujen lämpötilasta, jota itsekin alkuun ihmettelin. Ensimmäisten polttojen aikana savukaasut jäivät 135°C korville, jonka vuoksi päätin suorilta ottaa konvektioelementeistä alimmat haitat pois. Tämä on nyt kuitenkin osoittautunut ehkä vähän turhaksi, kun lämpötila on ollut siellä 200°C tuntumassa melko tasaisesti koko panoksen polton ajan. Syy oli luultavasti liian lyhyt klapi (33cm), jota käyttäessä paloaukon päät tai toinen pää jäi "tyhjäksi" ja joista paloilmaa pääsi vuotamaan ohi viilentäen palotapahtumaa. Koska liiteri on täynnä tuota lyhyempää klapia, kokeilin laittaa klapit varastopesän takaosaan ja pesän etuosaan klapeja poikittain estämään ohivuotoa ja näin se tuntuu toimivan ilman ongelmia. Paloilmasäätimet ovat tehdasasennoissaan ja käytetty puu on pääasiassa kuusta suoraan liiteristä. Tällöin siis savukaasut 200°C tuntumassa ja palotapahtuma kestää sen 2-3h, kuten ohjekirjassakin lukee. Myös savukaasuimurin puhallinpyörä ja konvektiosiivet ovat vaalean ruskean värisiä, mikä viittaa puhtaaseen palotapahtumaan.

Toki pitää olla myös perusasiat kunnossa, eli kattilan pitää saada paloilmaa, savukaasupuhaltimen pitää pyöriä oikein päin ja hormissa on oltava riittävästi vetoa/pinta-alaa.

Holvaus

Tästä oli etukäteen tietoa, että kattila on herkkä holvaamaan ja huomasin tosiaan saman, kun käytin tuota 33cm klapia niin, että varastopesän pohja ei ollu täynnä polttoainetta (puuta). Tällöin se ohivuoto tietenkin lisääntyy ja savukaasut viilenee. Syy ainakaan tässä tapauksessa ei kuitenkaan ollut kattilassa, vaan käytetyssä polttopuussa. Kattila vaikuttaa holvaavan hieman myös tällä toisella tavalla käytettynä (33cm klapi perällä pitkittäin ja edessä poikittain). Sen huomaa, kun avaa varastopesän palotapahtuman ollessa loppupuolella. Tällöin varastopesässä on luukun alalaitaan asti ulottuva iso "hiilloskasa", jonka pystyy romauttamaan. Sen jälkeen kuulee, miten paloilman virtausnopeus kasvaa. En näe tätä kuitenkaan ongelmana, sillä savukaasujen lämpötila tuossakin tilanteessa on luokkaa 180°C, eli kattila kyllä antaa silloinkin lämpöä ja hiillos romahtaa lopulta myös itsekseen.

Holvaus ei myöskään ainakaan minun tapauksessani ole tapahtunut niin, että puiden päät jäisi palamatta (jolloin se ei ole edes holvausta), vaan nimenomaan puu on palanut panoksen alaosasta ja loppupanos on holvannut panoksen reunoiltaan.

Löytyi myös kommenttia, että kattila on ronkeli puulajin suhteen ja että havupuu on erityisen paha holvaamaan, mutta itse olen nyt lähinnä polttanut kuusta ja tosiaan kattila toimii kyllä ihan halutunlaisesti, eli varaaja lämpenee ja savukaasujen lämpötila on riittävä. En ole huomannut myöskään, että sillä olisi merkitystä, miten päin puun pesään laittaa, vaikka ohjekirja ohjeistaakin laittamaan puun kuoripuoli ylöspäin.

Mielenkiinnolla odotan, miten kattila toimii, kun pääsee käyttämään polttoainetta, jolla kattila on suunniteltu käytettäväksi.

Pikeentyminen

Tästä oli myös ennakkoon tietoa, että ainakin konvektioputkien jarrut alkaisivat jumittaa putkissa. 3vk on kuitenkin liian lyhyt aika tämän kommentointiin. Tällä hetkellä putket kuitenkin näyttävät vain tuhkaisilta, ei pikeentyneiltä (mikä viittaisi huonoon palotapahtumaan). Palopesässä pikeä on seinämät täynnä, mutta siitä ei liene haittaa.

Savuttaminen

Yksi huono puoli kattilassa on se savuttaminen, kun varastopesän luukun avaa. En tiedä käytänkö kattilaa väärin, mutta sytytyspanoksen polton jälkeen varsinaista täyttöä tehdessä savuja kyllä pukkaa melko runsaasti pannuhuoneeseen, ennenkö saa niin paljon puita hiilloksen päälle, että ne estää savun virtaamisen ulos päin. Savua tulee sitä vähemmän, mitä vähemmän pesässä on palavaa hiillosta, mutta sitä huonommin varsinainen panos myös syttyy. Ajattelin tehdä luukun yläpuolella huuvan, jonka liittäisin pellin kanssa konvektio-osan huoltoluukun kanteen, jolloin savukaasuimuri imisi savua sitä kautta piippuun.

Puhaltimen ohjaus

Tuo imurin sammuttavan termostaatin tarkoitus on jäänyt myös hieman epäselväksi, miksi se ylipäätään on olemassa ja miksi se on säädettävä? Kuitenkin kattilassa on 98 asteessa lämpörele, joka sammuttaa imurin estääkseen kattilan kiehumisen. Olen joutunut ohittamaan ohjauksen vetämällä suoran piuhan puhaltimelle, kun ohjaustermostaatti sammutti puhaltimen jo silloin, kun varaaja oli 80-asteinen ja näin ollen jäi varaajan kapasiteettia runsaasti käyttämättä. Termovar on säädetty suurimmalle tuotolle, eli pitäisi saada kyllä riittävän viileää vettä. Tämä ongelma liittyy kuitenkin enemmän liian pieneen varaajaan (tai kyllähän tuolla pärjää, mutta saisi olla isompikin. Nyt 1500l).

Sytyttäminen

Sytyttämisen kanssa oli alussa haasteita, mutta nyt olen sytyttänyt kattilan heittämällä varastopesän pohjalle sikin sokin ohuita keppejä varastopesän täyttöluukun alalaitaan asti, siihen päälle vähän tuohta ja vanhan öljysäiliön tyhjennyksestä jäi öljyimeytettyä kutterinlastua, joka palaa aika iloisesti, kun kourallisen ripottelee keppien päälle Mutta en ole ihan niin hienosti saanut syttymään, kun tuossa Jäspin videossa. Ehkä kuivemmalla puulla syttyisi herkemmin.

Käyttö

Kattilan peruslämmittämiseen on nyt mennyt "aktiivista" aikaa 15-20min päivässä, sisältäen polttopuiden haun liiteristä ja muut käyttötoimenpiteet. Toki tässä alussa on tullut rampattua vähän väliä tarkkailemassa kattilaa, mutta tavoite on päästä tuohon 15 minuuttiin, kunhan käyttö vakiintuu. Toki tässä pitää huomioida myös ajoittainen nuohoustarve, polttopuiden teko jne. Nyt on riittänyt yksi pesällinen päivässä, kun pakkasta on ollut 10-15 astetta. Kovalla pakkasella tuo varaaja jää turhan pieneksi.

Käytetty kokoonpano
-Econature
-Termovar 72°C termostaatilla
-Varaaja 1500l
-Lämmitettävä pinta-ala n. 80m² + pannuhuone, rakennus vm. 1962

Vianhaku
Tässä nyt vielä kootusti näitä mahdollisia syitä, jos savukaasujen lämpötila ei nouse riittävän korkealle

1. savukaasuimuri pyörii väärin päin
2. korvausilma ei riitä kattilahuoneessa
3. hormi liian pieni (liikaa vastapainetta)
4. Hormi vetää liikaa (puhaltimen kuorma kevenee ja paloilmaa virtaa enemmän sisään)
5. liian lyhyt polttopuu (primääri-ilmaa "vuotaa" varsinaisen primääripalotapahtuman ohi paloaukon reunoilta tai reunalta)
6. puu liian kosteaa

Loppukaneetti

+Kattila toimii valmistajan lupausten mukaisesti
+Lämmittäminen helppoa; varastopesän täytön jälkeen kattila hoitaa homman loppuun itsenäisesti
+Käyttöönotto oli suhteellisen helppoa, kun löytyi oikea tapa pesän täyttöön
+Valmistaja vastannut aktiivisesti kysymyksiin
-Savuttaminen
-Varastopesän luukun kätisyyttä ei pysty muuttamaan suoraan
-Ohjekirja ei riittävän seikkaperäinen esimerkiksi näiden mainitsemieni havaintojen suhteen
-Mukana tullut konvektioputkien putsausharjan varsi on hanurista, kun heiluu ja väpättää, kun yrittää työntää putkiin. Hankalakäyttöinen. Täytyy katsella, jos löytyisi parempi vaihtoehto, yläpuolella oleva tila rajoittaa.

Kirjoitan tämän siksi, että itsekin foorumin kommenttien perusteella aloin miettimään muiden kattiloiden ostamista, mutta onneksi päädyin kuitenkin tähän. Kattila kun toimii odotusten mukaisesti ja annan aika paljon painoarvoa varaosien saatavuudelle, jonka uskon Jäspin kanssa olevan varmimmassa päässä (verrattuna esim. eurooppalaisiin kattiloihin). Ja mukava tukea suomalaista työtä. Näyttää siltä, että foorumilla mainitut ongelmat ovat olleet käyttäjäperäisiä

[Zetor]

Ilmeisesti käyttäjän vika että kattilassa ei ole ohituspeltiä tai luukun päällä kanavaa josta imee savut puita lisättäessä. Sanoisin että paremman kattilan olisi saanut halvemmalla mutta hyvä jos olet tyytyväinen. Itse ainakin olen tyytyväinen manuaali kattilaan.

[Jonkkeri]

Ilmeisesti käyttäjän vika että kattilassa ei ole ohituspeltiä tai luukun päällä kanavaa josta imee savut puita lisättäessä. Sanoisin että paremman kattilan olisi saanut halvemmalla mutta hyvä jos olet tyytyväinen. Itse ainakin olen tyytyväinen manuaali kattilaan.

Viittasin sillä lähinnä tuohon polttoprosessin toimimiseen, jonka kanssa on tuntunut monella olevan ongelmia. Jos kattilat ovat identtisiä, on niiden pakko toimia, kun perusasiat on kunnossa.

Olisi mukava kuulla perusteluja, miksi toinen kattila olisi parempi

[Mehulinko]

Perusasetuksilla kattila toimii, kun käytät polttopuina koivua ja mäntyä. Kuusta en suosittele sen holvaantumisherkkyyden vuoksi, lyhyenä 33cm klapina kuusi toimii välttävästi ja ei holvaa niin paljon. 50cm pitkänä kuusi holvaa sivuilta rankasti eikä laskeudu kattilan pohjalle hallitusti. Edes sekapuuna käytettäessä en ole kuusta saanut sellaisenaan toimimaan kattilassa. Nämä ovat omia kokemuksiani, tänä vuonna kattila on ollut käytössä kymmenen vuotta.

Oman 3000L varaajani keskilämmöksi saan korkeimmillaan +84°C, kun viimeiset hiillokset palavat arinalla. Korkeampaa varaajan lämpötilaa tavoiteltaessa kattilan lämpörele pysäyttää puhaltimen ja puut jäävät palamatta kattilassa. Puhaltimen termostaatin olen säätänyt arvoon +100°C käytön aikana.

Oman kattilani turbulenssielimistä olen poistanut kaksi alinta levyä, savukaasut ovat tällöin yli +180°C.

Joskus poltto-ongelmien kanssa taistellessa turbulenssielimet tosiaan jumittuivat välillä pahastikin putkiinsa pikeentymisen takia. Kevensin elimien tiukkuutta hiomalla levyjä hieman pienemmäksi, nykyään jarrut liikkuvat putkissa herkästi, kun pikeentymistä ei enää esiinny. Minulla on tapana kääntää elimien asentoa 90° myötäpäivään nuohouksen jälkeen, näin mahdollinen pikipinta ei synny aina samaan paikkaan.

Toivon vilpittömästi että kattilasi toimii halutunlaisesti ja ongelmia ei olisi. Itse olen kulkenut keksinnön kanssa pitkän tien, ennenkuin olen saanut sen toimimaan kunnolla.

[jermu]

Kuusen kans oli ongelmia täälläkin. Ohjekirjassa oli hyvin kerrottu säädöt ovat koivulle, mutta ei ole kerrottu mitkä ne säädöt on esim. kuuselle. Taida Jäspilläkään tietää mitkä ne ovat. Monta kertaa miettyny mihin tuon kattilan hinta perustuu N.4000€ Kun Lambda kattilan mikä on nyt itelläkin ni saa samaa hintaan ja Atmos 40 Gs mallin saa puolet tuosta hinnasta. 6 kamalaa vuotta  sen kans temusin ja en kyllä kaduta yhtään et vaihdoin lambda kattilaan.

[Jonkkeri]

Toivon vilpittömästi että kattilasi toimii halutunlaisesti ja ongelmia ei olisi. Itse olen kulkenut keksinnön kanssa pitkän tien, ennenkuin olen saanut sen toimimaan kunnolla.

Toivotaan, täytyy koittaa välillä kirjoitella kokemuksia

Kuusen kans oli ongelmia täälläkin. Ohjekirjassa oli hyvin kerrottu säädöt ovat koivulle, mutta ei ole kerrottu mitkä ne säädöt on esim. kuuselle. Taida Jäspilläkään tietää mitkä ne ovat.

Itsellä tuntuu ainakin palavan kaikki samoilla ilmasäädöillä

Monta kertaa miettyny mihin tuon kattilan hinta perustuu N.4000€ Kun Lambda kattilan mikä on nyt itelläkin ni saa samaa hintaan ja Atmos 40 Gs mallin saa puolet tuosta hinnasta. 6 kamalaa vuotta  sen kans temusin ja en kyllä kaduta yhtään et vaihdoin lambda kattilaan.

Mikä Econaturen kanssa oli sitten ongelmana, kun vuodet olivat niin kamalia? Itsellä ainakin tulee niin puhdasta savua piipusta, että en tiedä mitä lisäarvoa sillä lambdalla tuohon saavuttaisi? Hinta perustuu varmaankin pääasiassa siihen, että kattila on valmistettu Suomessa.

[Mehulinko]

Ajastaan kattilan alaprimääri-ilmaa ohjaavien sivukivien ilmanjakopellit alkavat vääntyä lämmöstä sillä seurauksella, että pellin ja kattilan seinämän väli ei ole enää tiivis. Kun ilmanjakopellin ja seinämän väliin tulee rako, alkaa tuhka pikkuhiljaa tukkia alaprimääri-ilman kanavia ja se häiritsee kattilan palotapahtumaa merkittävästi. Jos kanavia ei halua olla jatkuvasti puhaltamassa paineilmalla puhtaaksi, voi palotapahtuman onnistumista auttaa varastopesän hallitulla ladonnalla, oikeankokoisella puulla ja tarkalla yläprimääri- ja toisioilman säädöllä.

Jossain vaiheessa käyttöä palokouruun tipahtaa suutinkiviä kannattelevat tukitangot. Nämä vääntyvät banaanin muotoisiksi lämmön vaikutuksesta, eivätkä siksi kestä enää paikoillaan. Suutinkivet kestävät kyllä aloillaan ilman näitä tukitankojakin.

On huomattava, että kattilani on vuosimallia 2009 ja kokemukset toiminnasta perustuvat siihen. Toivottavaa olisi, että uusissa Econatureissa ei olisi näitä samoja ongelmia ja ominaisuuksia.

[Jonkkeri]

Ajastaan kattilan alaprimääri-ilmaa ohjaavien sivukivien ilmanjakopellit alkavat vääntyä lämmöstä sillä seurauksella, että pellin ja kattilan seinämän väli ei ole enää tiivis. Kun ilmanjakopellin ja seinämän väliin tulee rako, alkaa tuhka pikkuhiljaa tukkia alaprimääri-ilman kanavia ja se häiritsee kattilan palotapahtumaa merkittävästi. Jos kanavia ei halua olla jatkuvasti puhaltamassa paineilmalla puhtaaksi, voi palotapahtuman onnistumista auttaa varastopesän hallitulla ladonnalla, oikeankokoisella puulla ja tarkalla yläprimääri- ja toisioilman säädöllä.

Jossain vaiheessa käyttöä palokouruun tipahtaa suutinkiviä kannattelevat tukitangot. Nämä vääntyvät banaanin muotoisiksi lämmön vaikutuksesta, eivätkä siksi kestä enää paikoillaan. Suutinkivet kestävät kyllä aloillaan ilman näitä tukitankojakin.

On huomattava, että kattilani on vuosimallia 2009 ja kokemukset toiminnasta perustuvat siihen. Toivottavaa olisi, että uusissa Econatureissa ei olisi näitä samoja ongelmia ja ominaisuuksia.

Tuo kuulostaa kyllä huonolta suunnittelulta. Ilmanjakopeltien osalta kuulostaa kohtuulliselta, jos esim. 3 vuoden välein pitää vaihtaa, eli on sinäänsä perus kunnossapitoa, jos ei mene mutkalle jo lyhyessä ajassa. Vai minkä hintaisista osista on kyse? Täytyypäs tutkia vähän tarkemmin tuota omaa kattilaa ja onko niille jotakin parannusta tehtävissä itse. Paremmilla materiaaleilla tai aineenvahvuuksilla olisi voitu päästä helposti parempaan lopputulokseen, eli tästä on kyllä miinusta annettava

Tuo savuttaminen on kyllä ala-arvoinen ominaisuus tässä vehkeessä: joka kerta kun tekee täytön, on pannuhuone ja kellarin portaikko niin savussa, että palohälytin alkaa huutamaan Muuten on toistaiseksi toiminut odotusten mukaisesti. Pakokaasut nousi 250°C tuntumaan, joten putsasin konvektioputket tuolla mukana tulleella rassilla ja lämmöt tippui sinne 195°C korville. Meni varaajankin lämmöt 96-98°C asteeseen, kun löin saman määrän pesään tavaraa, kuin ennen nuohoustakin. Tuo rassi on kyllä hankakäyttöinen, kun harja on niin iso putkeen nähden. Kyllähän se silläkin onnistuu, mutta on vaan suorastaan vittumainen työntää sitä sinne sisään; vähän kuin narulla työntäisi. Hain sen 50mm harjan porakoneeseen, mutta siihen on vielä joku varsi rakenneltava.

Pikeentymistä en konvektioputkissa havainnut. Liekkö ollut ilmamäärät pielessä, jos on pikeä putkiin kertynyt? Kauaan en tosin ole kattilaa käyttänyt, mutta luulisi putkissa jotakin jälkiä näkyvän

[Jonkkeri]

Tuli eilen tutkittua vähän kattilaa ja saman kuuloiset pellit sieltä löytyi. Primääri-ilma-aukoissa oli jonkin verran tuhkaa (kuva 1), joten putsasin pesää tuhkasta ja huomasin samalla, että nuo pellit ei kovin tiukassa ole kiinni, joten otin ne irti ja samalla purkaantui ne laitakivetkin. En ole siis tainnut pesää putsata tuhkasta vielä kertaakaan, kun olen ajatellut, että ne tuhkat tippuu itsekseen sinne palokouruun, mutta näköjään tässä käy niin, että tuhkaa kertyy suutinkiven päälle pikkuhiljaa ja se alkaa tukkimaan myös noita alaprimääri-ilma-aukkoja, kuten ylimmästä kuvasta näkyy. Kivet kun otti pois paikoiltaan, oli sen alla myös melko paljon tuhkaa varsinkin perällä (kuva 2), mikä tietenkin jossakin vaiheessa alkaa häiritsemään ilman virtausta. Se jäi vähän epäselväksi, onko tuhka mennyt sinne tuolta pellin ja seinän välistä (jossa oli rako, vaikka pelti on suora, kuva 3) vai primääri-ilma-aukon kautta. Ilmeisesti pellin ja seinän välistä, paitsi jos primääri-ilma-aukko on ollut jossakin vaiheessa kokonaan kiinni testausten aikana, jolloin ilmavirta ei pidä aukkoja puhtaana. En tiedä onko rakenne samanlainen, kuin Mehulingolla, mutta tässä rakenteessa primääri-ilma jäähdyttää tuota peltiä PAITSI, jos kanava on täynnä tuhkaa. Käyttöohjeessa lukee pesän putsaamisesta, mutta mielestäni saisi olla tarkemmin kuvailtu, että miksi ja kuinka usein, kuinka tarkasti jne. Eli käyttöohjeessa olisi kyllä parantamisen varaa. 4-kuvassa näkyy ilman tuloaukko ulkopuolelta (etuseinässä).

Kuitenkin, jos tuo pelti vääntyy siksi, että pesää ei ole putsattu, ei se ole kattilan vika, vaan puutteellisen huollon.

[Mehulinko]

Kiitos laittamistasi kuvista, niistä katsomalla rakenne ja osakokonaisuudet näyttävät samanlaisilta kun omassa kattilassani.

Yllättävän vähällä käytöllä tuhka on mennyt ilma-aukkoihin ilman, että pellit olisivat vääntyneet epätiiviiksi. En osaa sanoa, voiko peltien elämisen laittaa huonon huollon syyksi. Jos voi, niin siinä tapauksessa tuhkat pitäisi poistaa sivutiilien alta viikoittain, jotta alaprimääri-ilma pääsee jäähdyttämään peltejä riittävästi. Vaiva on todella kiusallinen.

Tiiliä takaisin laittaessa pitää huolehtia, että tiilten päissä olevat tiivistenarut tulevat paikoilleen. Sivutiilten perälle minullakin kertyi tuhkaa joka on ymmärrettävää, ilmavirta perälle asti ei ole riittävän suurta pitämään kanavaa puhtaana.

Ilmanjakopeltipari maksoi joitain vuosia sitten muutaman kympin. Sivutiilet olivat reilun satasen, kuten palokourukin. Muutama vuosi sitten poltin kattilaa yli +200°C savukaasulämmöillä ja havaitsin, että korkea lämpötila söi palokourun loppuun vuodessa. Havainnon jälkeen olen pyrkinyt pitämään savukaasun lämpötilan +170-190°C alueella, tällöin palokouru kestää vuosia pitempään palamatta puhki.

Kattilan mukana tullut nuohousharja oli minustakin hankala käyttää jäykkyytensä vuoksi. Joskus löysin nettikaupasta konvektioputkeen sopivan porakonekäyttöisen pyöröharjan. Muokkasin siihen perään käsikäyttöisen varren ja sillä on tullut nuohottua putkia monia vuosia.

[Jonkkeri]

Kiitos laittamistasi kuvista, niistä katsomalla rakenne ja osakokonaisuudet näyttävät samanlaisilta kun omassa kattilassani.

Yllättävän vähällä käytöllä tuhka on mennyt ilma-aukkoihin ilman, että pellit olisivat vääntyneet epätiiviiksi. En osaa sanoa, voiko peltien elämisen laittaa huonon huollon syyksi. Jos voi, niin siinä tapauksessa tuhkat pitäisi poistaa sivutiilien alta viikoittain, jotta alaprimääri-ilma pääsee jäähdyttämään peltejä riittävästi. Vaiva on todella kiusallinen.

Tiiliä takaisin laittaessa pitää huolehtia, että tiilten päissä olevat tiivistenarut tulevat paikoilleen. Sivutiilten perälle minullakin kertyi tuhkaa joka on ymmärrettävää, ilmavirta perälle asti ei ole riittävän suurta pitämään kanavaa puhtaana.

Ilmanjakopeltipari maksoi joitain vuosia sitten muutaman kympin. Sivutiilet olivat reilun satasen, kuten palokourukin. Muutama vuosi sitten poltin kattilaa yli +200°C savukaasulämmöillä ja havaitsin, että korkea lämpötila söi palokourun loppuun vuodessa. Havainnon jälkeen olen pyrkinyt pitämään savukaasun lämpötilan +170-190°C alueella, tällöin palokouru kestää vuosia pitempään palamatta puhki.

Kattilan mukana tullut nuohousharja oli minustakin hankala käyttää jäykkyytensä vuoksi. Joskus löysin nettikaupasta konvektioputkeen sopivan porakonekäyttöisen pyöröharjan. Muokkasin siihen perään käsikäyttöisen varren ja sillä on tullut nuohottua putkia monia vuosia.

Jos tuhka pääsee noiden peltien ja varastopesän seinän välistä tuonne sivutiilien alle, on kieltämättä kyllä vähän huonosti suunniteltu, eihän tuo nyt pitäisi olla mahdoton homma saada rakoa tiiviiksi. Täytyypä perehtyä vähän tarkemmin rakenteeseen.

Yksi tiivistenaru jäi puuttumaan, kun en tiedä mihin se tippui. Ei vielä käytössä ole näkynyt, mutta täytyy käydä rautakaupasta hakemassa jotakin sopivaa tiivistenarua.

Laskitko lämpötilaa siis alaprimääri-ilman säädöllä? Ja oliko sinulla kuinka paljon haittoja poistettuna tuolloin konvektiotangoista? Itsellä lämmöt tällä hetkellä 200°C tuntumassa, kun kustakin tangosta poistettu alimmat haitat. Palokourun seutu vaikuttaa kyllä käyvän aika kuumana.

Muuten pidän kattilaa kuitenkin edelleen ihan toimivana, vaikka siinä vikansa onkin. Itse kyllä valmistajana laittaisin nämä suhteellisen helposti korjattavissa olevat ongelmat kuntoon.

[Sinner]

Jos tuhka pääsee noiden peltien ja varastopesän seinän välistä tuonne sivutiilien alle, on kieltämättä kyllä vähän huonosti suunniteltu, eihän tuo nyt pitäisi olla mahdoton homma saada rakoa tiiviiksi. Täytyypä perehtyä vähän tarkemmin rakenteeseen.

Minulla on ollut Econature vuodesta 2009. Samannäköinen näyttää Jonkkerin kuvien perusteella olevan nykyinen kuin silloinenkin kattila.
Hyvin on minulla toiminut, kun olen vähän tuotekehitystä siihen tehnyt.
Taitaa se tuhka kuitenkin mennä sinne sivukivien taakse siitä ilma-aukosta pellin ja sivukiven välistä silloin, kun tuhkaa kertyy varastopesän pohjalle. Valoin uudet sen verran suuremmat sivukivet, että tuhkaa ei kerry pohjalle vaan valuu palokouruun. Lisäksi taivutin sivupeltien taivutuksen 135 asteeseen, että tuhka ja roskat ei pääse niin helposti rakoon.

Minulla alkuun tahtoi kakistella ja potkia takaisin. Lähettivät tehtaalta isomman potkurin savukaasuimuriin. Alkuperäinen oli 3 cm korkea, uudesta en tiedä kun se on paikoillaan eikä voi mitata, mutta n. 5 cm se taitaa olla. Lisäksi lähettivät 7:llä haitalla olevat konvektioputkien haitat. Alkuperäiset ovat 9 haitalla. Tuo isompi potkuri auttoi, ei takapotkimista sen jälkeen ole ollut vaikka käyttää 9 haittaisia rautoja.

Arinan kannatinraudat meni vuodessa mutkalle. Nekin sain takuuseen uuden. Ei nekään kestäneet sen kauempaa. Nyt on olleet pois kokonaan 7 - 8 vuotta.

Nuohoan kattilan 2 kertaa vuodessa. Juuri katsoin, että 15.10.2020 olen viimeksi nuohonnut. Haittaraudat liikkuu putkissa ihan hyvin eli palotapahtuma on kunnossa. Tuhkat poista alakerrasta ja kourulta 2 viikon välein.

Palokourun olen vaihtanut 1 kerran, pari vuotta sitten.

Kerran olen saanut kattilan pikeentymään. Pääsi pari kertaa peräjälkeen varaaja lämpenemään niin, että kattila sammutti itsensä. Kitupalo aiheutti pikeä ja kartaa niin, ettei meinannut saada haittarautoja ollenkaan pois putkista. ja muutenkin oli sellaista pikijankkia joka paikassa, ettei harjalla meinannut saada irti. Joudun aukaisemaan yläprimääri-ilman kotelon etureunankin kattilan katosta, että sain puhdistettua kanavat kunnolla. Eli kannattaa jättää varaaja hiukan vaille kuin ylilämmittää.



 

[Mehulinko]

Laskitko lämpötilaa siis alaprimääri-ilman säädöllä? Ja oliko sinulla kuinka paljon haittoja poistettuna tuolloin konvektiotangoista? Itsellä lämmöt tällä hetkellä 200°C tuntumassa, kun kustakin tangosta poistettu alimmat haitat. Palokourun seutu vaikuttaa kyllä käyvän aika kuumana.

Olen poistanut kaikista turbulenssielimistä kaksi alinta levyä. Ilmasäädöillä olen hakenut parhaimmat asetukset hyvälle palamiselle, ainoastaan turbulenssilevyjen määrällä olen trimmannut savukaasujen lämpötilan sopivalle tasolle.

Kuten Sinnerillä, olen joskus joutunut tekemään saman yläprimääri-ilman kotelon aukaisun, että olen saanut ilmakanavat siivottua piestä. Ylilämmittämistä kannattaa tosiaan välttää.

[Jonkkeri]

Minulla on ollut Econature vuodesta 2009. Samannäköinen näyttää Jonkkerin kuvien perusteella olevan nykyinen kuin silloinenkin kattila.
Hyvin on minulla toiminut, kun olen vähän tuotekehitystä siihen tehnyt.
Taitaa se tuhka kuitenkin mennä sinne sivukivien taakse siitä ilma-aukosta pellin ja sivukiven välistä silloin, kun tuhkaa kertyy varastopesän pohjalle. Valoin uudet sen verran suuremmat sivukivet, että tuhkaa ei kerry pohjalle vaan valuu palokouruun. Lisäksi taivutin sivupeltien taivutuksen 135 asteeseen, että tuhka ja roskat ei pääse niin helposti rakoon.

Ota ihmeessä kuvia, jos on intoa. Tämmönen tuotekehitys kiinnostaa aina.

Minullakin tekee tuota takapotkua sekundääriaukkojen kautta, mutta en sitä huomannut aiemmin, kun suojapelti on pois paikaltaan. Minusta tuota tapahtui kuitenkin ainoastaan sytyksen aikana, jolloin luukku oli auki. Tuohon puhallinpyörän kokotarpeeseen vaikuttaa varmasti hormin tyyppi ja pituus; pitkällä teräshornilla saa varmasti enemmän vetoa, kuin lyhyellä tiilihornilla. Olen miettinyt, että savukaasupuhaltimen seuduilla olisi hyvä olla olemassa joku yksinkertainen virtausmittari, joka kertoisi heti, jos vedon kanssa on joku pielessä (liikaa tai liian vähän).

Tuo pikeentyminen onkin hyvä pointti; ei ole tullutkaan mieleen, että noinhan siinä käy. Kattila on ollut kuumimmillaan yli 100C, kun olen polttanut pesällisen loppuun laittamassa suoran piuhan puhaltimelle. Järjestelmässä on yli bar ylipainetta tuossa lämpötilassa, joten ei ala kiehumaan, mutta vaarana on höyryvuoto, jos joku reikä sattuisi tulemaan (ei vuoda siis vetenä vaan paineella höyrynä). Oltava tarkkana kyllä, jos tuon tempun tekee. Varaaja on tainnut kuumimmillaan olla 98C, eli hirveää vaaraa en ole vielä itselleni aiheuttanut.

Olen poistanut kaikista turbulenssielimistä kaksi alinta levyä. Ilmasäädöillä olen hakenut parhaimmat asetukset hyvälle palamiselle, ainoastaan turbulenssilevyjen määrällä olen trimmannut savukaasujen lämpötilan sopivalle tasolle.

Kuten Sinnerillä, olen joskus joutunut tekemään saman yläprimääri-ilman kotelon aukaisun, että olen saanut ilmakanavat siivottua piestä. Ylilämmittämistä kannattaa tosiaan välttää.

Vaikuttaako levyjen poisto palokourun lämpötilaan? Äkkiseltään tuntuu, että ei, mutta kyllähän jokainen levy toki hidastaa ilmavirtaa omalta osaltaan, jolloin happeakin virtaa vähemmän sisään. Ostin 1100C lmpöanturin, jolla olisi mielenkiintoista seurata kourun lämpötilaa, mutta ei ole vielä sopivaa lukulaitetta sille. Itselläni tosiaan olisi varaa laittaa levyjä takaisin, kun yhdet poistettu ja savukaasun lämpötila 195C. Voimalaitoksilla savukaasut on pidettävä yli 145C:ssä piipun korrosioitumisen vuoksi, oletan että se mitataan ennen piippua. Siinä mielessä tehoa voisi ottaa vielä hieman enemmänkin irti econaturesta piipputyypistä riippuen; tiilihormi vaatii kuumemman savukaasun ollakseen yläpäässä vielä yli 145-asteista.

[Mehulinko]

Kattilan takapotkuttaminen liittyy oman kokemukseni mukaan puumassan ylikaasuuntumiseen. Palokaasuja kehittyy liikaa senhetkiseen polttokykyyn nähden, sitten kaikki palokaasut syttyvät räjähdysmäisesti kerralla ja kattilaan tulee hetkellinen ylipaine. Tällöin kattilan ilma-aukkojen edessä oleva pelti sulkeutuu hetkellisesti, kunnes savukaasuimurin muodostama alipaine vetää sen taas auki. Ilmapelti voi myös kolkuttaa tasaisesti, jos varastopesässä esiintyy ylikaasuuntumista. Tällöin ensiöilmoja kannattaa pienentää ja sovittaa toisioilma sopivaksi, jotta palaminen olisi mahdollisimman puhdasta.

Savukaasujen lämpötilaa olen käyttänyt ohjearvona koko kattilan lämpötilalle. Toki tähän vaikuttaa yksilöllisesti esimerkiksi että millainen siipipyörä savukaasuimurissa on, kuinka korkea piippu on käytössä, paljonko savukaasuja hidastetaan turbulenssielimillä ja onko kattila nuohottu vai nokinen. Palokourun kestoa ajatellen paremmin olisi sanoa, että kourua ei piiskattaisi pitkällä liekillä vaan liekin kärki päättyisi vähän ennen kourun pintaa. Kun poltin yhden kourun vuodessa loppuun, käytin silloin kattilaa korkealla lämpötilalla ja muistan, että koko kouru kylpi jatkuvassa liekkimyrskyssä.