Loppupoltto

[ruohis]

Terve,

Kertokaa nyt hyvät ihmiset, mikä on se järkevin tapa varaavan takan loppupoltolle, eli hiillosvaiheelle. Onko se niin, että
1) savupeltiä suljetiin mahdollisimman pieneksi tässä vaiheessa, jolloin veto heikkenee merkittävästi mutta hiillos kuitenkin palaan hissukseen pois. Hiillosta aina välillä pinotaan kekoon uudelleen. Sitten kun kokonaan palanut niin pellit kokonaan kiinni
2) niin, että hiillosvaiheessa avaataan ilmaluukut maksimiin ja hiillokset kekoon kuten 1. kohdassakin ja poltetaan se pois mahd. nopeasti, jotta saa luukut kokonaan kiinni mahd. nopeasti.
Molempia selityksiä kuullut 1) tapa varaa enemmän lämpöä, mutta myös enemmän lämpöä menee savupellin ohi 2) saa nopeammin pellit kiinni, jolloin lämpöä ei karkaa niin paljao, mutta hiillosvaihe ei tuo niin paljoa varaavaa lämpöä..

1) kohta varmaan fiksuin, mutta siinä syntyy helposti silti häkää, vaikka pelti onkin vähän auki niin häkää voi silti alkaa tulla sisään vaikka hiillos näyttäisi saavan happea riittävästi.

[Pähkäilijä]

2B - tuntematta tulisijaa paremmin.

ei avata ilmaluukkuja - siis kaikkia kun niitä tuntui olevan useampi. Vaan toisiopuolen eli suoraan takkaan menevät luukut kiinni ja arinan alta luukku auki. Hiillosvaiheessa ei poltossa enää synny palavia kaasuja joten toisioilma pelkästään jäähdyttää tapahtumaa. Arinan alta ensiöilmalla poltat hiilloksen pois. Toki ei sitäkään määräänsä enempää pitäisi antaa. Etenkin jos veto on kova niin ilmassa olevasta typestä (79%) ei ole palotapahtumassa hyötyä mutta se jäähdyttää prosessia joten liian kova veto saa aikaan lämmön karkaamisen piipusta pihamaalle.

Hiilen poltossa myöskään ei synny vettä yhtälailla mitä aikaisemmissa vaiheissa joten savukaasujen kastepiste ei nouse ongelmaksi (puun kosteus ja puussa olevan vedyn aikaansaama vesi on haitunut jo aikaisemmin) joten siinä mielessä mahdollisimman pienellä vedolla ehtii takan tiilet ottamaan enempi lämpöä talteen. Mutta kuinka pitkään loppuhiilloksen polttoa jaksaa venyttää? Tuossa kohtaa vois savupellin reikään laittaa jonkun anturin mittaamaan savukaasujen lämpötilaa ja passailla vetoa sen perusteella. Löytyisi kohta jossa kaasujen lämpö lähtee reippaasti laskemaan niin huomaa että hilloksen energia on käytetty. Sitten mahdollisimman nopea lopetus.

Tulipas epäselvä vastaus 

[Harri2]

Minä en ottaisi mitään riskejä savupellin kanssa. Muutama prosentti lämpöä hukkaan on parempi kuin maata kylmässä montussa. Kun tulet sammuu, pienenee veto muutenkin. Vetoluukkuja voinee pienentää hiillokselle, tai panna vaikka melkein kiinni, savupellit sitten reilusti myöhemmin, aikaisintaan tunnin parin päästä. Jos hiiliä jää palamatta, palaa ne seuraavalla lämmityskerralla.

[Nuukakimmo]

Kun hiilet on pääosin palaneet niin loput voi lapioida peltisankkoon ja viedä pihalle. Näin saa nopeammin pellin kiinni, turha odotella että kaikki ovat mustuneet.

[markkulievonen]

Kun hiilet on pääosin palaneet niin loput voi lapioida peltisankkoon ja viedä pihalle. Näin saa nopeammin pellin kiinni, turha odotella että kaikki ovat mustuneet.

Tuossa on kyllä ideää, jos tavoite on energian säästäminen. Taas  ylimääräistä pientä  puuhastelua.

[Pähkäilijä]

Kun hiilet on pääosin palaneet niin loput voi lapioida peltisankkoon ja viedä pihalle. Näin saa nopeammin pellin kiinni, turha odotella että kaikki ovat mustuneet.

omassa leivinuunissa on erikseen hiililuukku jonne ne voi vetästä ja tuhkatilasta lähtee oma hormiliityntä jossa pelti joten tuon voi tehdä jo hyvissä ajoin. Mutta monessa takassa ja leivinuunissa ei tälläistä vaihtoehtoa ole valitettavasti.