Tuli tuossa aprikoitua, että paljonko lämpöä menee hukkaan kattilan eristämättä jääneistä putkista ja varaajan miesluukusta. Hyvin äkkiä selvisi, että asian laskeminen ei ole niin yksinkertaista, eikä mitään suoraa idioottivarmaa kaavaa löytynyt. Suurin vaikeus laskemiselle on (tässä tapauksessa) ilmavirrat, koska ne vaikuttavat lämmön haihtumiseen voimakkaasti ja niitä on vaikea mitata. Voimalaitoskattiloille ilmoitetut lämmönsiirtokertoimet oli aika karkeita arvioita (10-100W/m²K) ja siellä lämpötilat ovat huomattavan paljon korkeampia, joten niitäkään ei voinut oikein soveltaa, joten tein kenttäkokeen seuraamalla, miten 2 litran kattila jäähtyy. Lämmitin siis kattilallisen vettä kiehuvaksi, siirsin pöydälle patalapun päälle, laitoin kannen päälle pyyhkeen eristeeksi ja seurasin veden lämpötilaa. Sekoitin vettä lusikalla ennen jokaista mittausta, mutta se ei juurikaan vaikuttanut asteisiin (mittari oli kattilan ulkolaidalla). Teräksen seinämänvahvuudet jätin huomioimatta sillä oletuksella, että lämpö siirtyy nopeammin, kuin mitä sitä pinnalta haihtuu. Huoneilma oli 22°C, siitä tulee tuo lämpötilaero.
Koeasetelma ei ole täydellinen, mutta siitä päästään "tontille". Ajattelin toistaa kokeen isommalla kattilalla ja laittaa pohjaan ja kanneksi 50mm finnfoamin, jolloin niistä haihtuva lämpömäärä on vähäinen + kuvaamalla timelapsella lämmönlaskua, niin saa enemmän mittapisteitä.
Mittaustuloksista sai excelin avulla käyrän y = 25,549e0,0427x teholle lämpötilan funktiona (1. liite). Funktio kasvaa eksponentiaalisesti, koska lämpöteho on aina sitä suurempi, mitä suurempi lämpötilaero on.
Veden lämpötila, °C | Lämpötilaero, °C | Lämpöteho, W/m² |
99 | 77 | 1750 |
98 | 76 | 1677 |
97 | 75 | 1607 |
96 | 74 | 1540 |
95 | 73 | 1476 |
94 | 72 | 1414 |
93 | 71 | 1355 |
92 | 70 | 1298 |
91 | 69 | 1244 |
90 | 68 | 1192 |
89 | 67 | 1142 |
88 | 66 | 1094 |
87 | 65 | 1048 |
86 | 64 | 1005 |
85 | 63 | 963 |
84 | 62 | 922 |
83 | 61 | 884 |
82 | 60 | 847 |
81 | 59 | 811 |
80 | 58 | 777 |
79 | 57 | 745 |
78 | 56 | 714 |
77 | 55 | 684 |
76 | 54 | 655 |
75 | 53 | 628 |
74 | 52 | 602 |
73 | 51 | 576 |
72 | 50 | 552 |
71 | 49 | 529 |
70 | 48 | 507 |
69 | 47 | 486 |
68 | 46 | 466 |
67 | 45 | 446 |
66 | 44 | 427 |
65 | 43 | 409 |
64 | 42 | 392 |
63 | 41 | 376 |
62 | 40 | 360 |
61 | 39 | 345 |
60 | 38 | 331 |
59 | 37 | 317 |
58 | 36 | 304 |
57 | 35 | 291 |
56 | 34 | 279 |
55 | 33 | 267 |
54 | 32 | 256 |
53 | 31 | 245 |
52 | 30 | 235 |
51 | 29 | 225 |
50 | 28 | 216 |
Eristämättömien putkien pinta-alaksi laskin 0,79m² ja huoltoluukun pinta-alaksi 0,053m², eli putkien hukkalämpö kattilan lämmityksen aikana (3h) kattilaveden ollessa 90°C = 2,8kWh (lämpöteho 943W). Huoltoluukun lämpöteho veden ollessa 90°C = 234W. Karkeaksi hukkalämmöksi 24h tunnin aikana (vesi 90-40°C) sain n. 14kWh. Tulokset kuulostaa ihan järkeviltä, eli ehdottomastihan nuo kannattaa eristää. Oheisen taulukon tehot pätee siis tilanteessa, jossa ulkopuolinen ilmavirta on suhteellisen paikallaan seisovaa ilman suuria ilmavirtoja.
Kritiikki on tervetullutta.