Puulämmityksestä lähteneitä?

[Allen]

Kuinkahan moni käänteispalokattilalla lämmittäjä on jättänyt puulämmityksen taakseen ja siirtynyt esimerkiksi maalämpöön?

Itsellä on kova kynnys maalämpöön siirtymiseen, mutta nykyiselle käänteispalolle (joka siis edelleen on Termax=Orlan) on lähtölaskenta alkanut. Olin jo hyvin voimakkaasti BioTec-L:n kannalla, mutta sepä vaatiikin niin paljon tilaa taakseen että en mitenkään saa sitä mahtumaan siihen tilaan mihin pitäisi. Attack SLX Lambda jää nyt vaihtoehdoista jäljelle. Maga MA-N en ole tehtaalta vastausta saanut kun huollon kannalta tarpeellisista etäisyyksistä kyselin.

Mutta onkohan kuinka moni puulämmittäjä ja entinen tyytyväinen käänteispolttaja vaihtanut leiriä vai ovatko kaikki edelleen tyytyväisiä puilla lämmittämiseen?

[markkulievonen]

Eikös mieluimmin YP- kattilalla lämmitäjät harkitse maalämpöön siirtymistä. Lämmittäminen on työlästä. Aikoinaan Jämä YP kattilan  uusimisvaiheessa harkitsin vakavasti kumpaa tietä  lähden. Maalämpö, vaiko  käänteispalo ja puun polttamisen jatkaminen. Omalta kohdaltani tää valinta oli oikea.
Tällä mennään loppuun asti. Erittäin tyytyväinen käänteispalolla lämmittämiseen. Helppoa ja puhtaasti  puun polttamista.

[Allen]

Kiitos kannustuksesta

[Pähkäilijä]

Kotipaikalla kun isällä oli +70 mittarissa laittoivat maalämmön rinnalle. Alapalokattila & varaaja jäi rinnalle edelleen ja roskat siinä palaa & välillä puitakin.

[Nuukakimmo]

Mikä käänteispalo lämmittämisessä rassaa? Onko työlästä?
Jos puunteko ei vedä hapoille vaan rasittavuus on kattilassa, kokeile alapaloa ennen kuin siirryt isompiin sähkölaskuihin.

[varikonniemi]

Nyt kun sähkön hinta on tuplaantunut luulisi ILP:t ja MLP:t olevan aika vaikeasti persuteltavissa. Varsinkin kun odotettavissa on toinen tuplaantuminen ennenkuin vuosi on loppu.

[Allen]

Ei puulämmityksessä mitään vikaa ole, päin vastoin. Sähkölämmityksen kannalla en ole. Sähkölämmitys se maalämpökin on, vaikkakin hyvällä hyötysuhteella.
Sähkön tuotannon hyötysuhde itsessään on niin pieni ja sen tuotannossa sivutuotteena tulee lämpöä ihan ongelmaksi asti, joka sitten joudutaan ajamaan harakoille. Niin vielä nyt sitä sähköä sitten lämmitykseen käyttää...

Nykyinen Orlanin käänteispalo on niin työläs ja kitkeräsavuinen vaikka sen kanssa on yritetty vaikka ja mitä. Siksi ihmettelen eikö tosiaan löydy kohtalotovereita, toimiiko tosiaan muilla kattilat niin kuin pitääkin. Attack SLXL on nyt Orlanin tilalle tulossa, eli puulämmityksellä jatketaan.

[korsteeni]

en nyt ymmärrä mikä ero siinä puulämmityksessä on onko ylä-, ala, väli- vai mikä palo, luukusta puut sisään ja tuli perään, ei kait siitä tietääkseni mihinkään pääse
toisin taasen puunteko on minulla se pointti sitten kun puulämmittäminen loppuu, lonkat sökönä ja muut iän tuomat mittatappiot

jos kattila käryää kitkeränä on sillä astma, ilman puute

meillä on 2017 siirrytty pikkuhiljaa aurikoa palvomaan ja on 33 panelin tukemana toukokuusta syyskuuhun mainitut mukaanlukien pärjännyt tulia kattilaan tekemättä joka vuosi
nyt on yli 60 panelia, tarkoitus kuukausi lisää molemmista päistä
sähköhän tässä tulee sitten siinä sivussa, siihen riittäisi pienikin panelimäärä

[Allen]

Alapalo tosiaan oli niin että puut sisään, tuli uuniin ja sillä selvä. Käänteispalosta oli kuvitelma, että melkeinpä sama juttu. Vaan toisinaan poltto onnistuu lähes täydellisesti ja toisinaan yskii häkäräjähdyksiä niin että kipinät ja savu räjähdysluukusta lentää, vaikka kaikki olosuhteet piti olla kuten edelliselläkin kerralla ja palo vaikutti ensin käynnistyvän ja jatkuvan hyvin.
Kattilassa ei ole mitään älykästä ohjausta, kun ei ollut tietoa sen tarpeesta kattilaa hankittaessa.

Sitä vain ihmettelen etteikö kenelläkään muilla ole samanlaisia kokemuksia kun tältäkään foorumilta ei juuri semmoisia tarinoita löydy.

Aurinkovoimala on tulossa, ja nimen omaan niin yltiöpäisesti ylimitoitettuna että puun polttamista voi vähentää. Tuotto tietenkin ensin kaikkeen muuhun sähkön kulutukseen, ja loput portaattomasti varaajaan. Kattilakin on vaihtumassa, mutta tämän yhden kokemuksen jälkeen vähän pelottaa älykästäkään kattilaa hankkia. Kukaan ei vielä ole sanonut että eihän tuommoisella nykyisen tyyppisellä ole alun perinkään ollut mitään mahdollisuuksia kunnolliseen polttoon, ja että palon vaiheen tunnistavat lambdaohjatut ovat aivan eri laitteita.

[Zetor]

Pelaa ne kattilat kun säätää alunperin kohdilleen, luvattoman hyvin sanoisin. Toki jos ei piipussa riitä veto tai ei saa korvausilmaa niin varmasti on ongelmia tiedossa.

[markkulievonen]

en nyt ymmärrä mikä ero siinä puulämmityksessä on onko ylä-, ala, väli- vai mikä palo, luukusta puut sisään ja tuli perään, ei kait siitä tietääkseni mihinkään pääse
toisin taasen puunteko on minulla se pointti sitten kun puulämmittäminen loppuu, lonkat sökönä ja muut iän tuomat mittatappiot

jos kattila käryää kitkeränä on sillä astma, ilman puute

meillä on 2017 siirrytty pikkuhiljaa aurikoa palvomaan ja on 33 panelin tukemana toukokuusta syyskuuhun mainitut mukaanlukien pärjännyt tulia kattilaan tekemättä joka vuosi
nyt on yli 60 panelia, tarkoitus kuukausi lisää molemmista päistä
sähköhän tässä tulee sitten siinä sivussa, siihen riittäisi pienikin panelimäärä

Jos päämäärä on vain puiden hävittäminen kattilan avulla, silloin on yks hailee mikä kattilatyyppi on kysymyksessä. Jos päämäärä on saada mahdollisimman hyvä palamishyötysuhde - käänteispalo on ylivoimaisesti paras ja siihen on myös syynsä. Poltettavat savukaasut ohjataan ensin hiilikerroksen läpi, jossa  ne saavat palamiseensa korkean alkulämpötilan ja tämän jälkeen mahdollisuus hapettaa palaminen oikein. Kaikkein huonoin kattilatyyppi on YP- kattila. Muistuttaa  nuotiolla polttamista, missä palaminen ei koskaan ole hallinnassa ja palamislämpötila alhainen.

[markkulievonen]

Alapalo tosiaan oli niin että puut sisään, tuli uuniin ja sillä selvä. Käänteispalosta oli kuvitelma, että melkeinpä sama juttu. Vaan toisinaan poltto onnistuu lähes täydellisesti ja toisinaan yskii häkäräjähdyksiä niin että kipinät ja savu räjähdysluukusta lentää, vaikka kaikki olosuhteet piti olla kuten edelliselläkin kerralla ja palo vaikutti ensin käynnistyvän ja jatkuvan hyvin.
Kattilassa ei ole mitään älykästä ohjausta, kun ei ollut tietoa sen tarpeesta kattilaa hankittaessa.

Sitä vain ihmettelen etteikö kenelläkään muilla ole samanlaisia kokemuksia kun tältäkään foorumilta ei juuri semmoisia tarinoita löydy.

Aurinkovoimala on tulossa, ja nimen omaan niin yltiöpäisesti ylimitoitettuna että puun polttamista voi vähentää. Tuotto tietenkin ensin kaikkeen muuhun sähkön kulutukseen, ja loput portaattomasti varaajaan. Kattilakin on vaihtumassa, mutta tämän yhden kokemuksen jälkeen vähän pelottaa älykästäkään kattilaa hankkia. Kukaan ei vielä ole sanonut että eihän tuommoisella nykyisen tyyppisellä ole alun perinkään ollut mitään mahdollisuuksia kunnolliseen polttoon, ja että palon vaiheen tunnistavat lambdaohjatut ovat aivan eri laitteita.

Käänteispalokattilan tärkeimpiä tekijöitä palamisessa  hyvin on saada pesän pohjalle syntymään hyvä hiilikerros ja mahdollisimman nopeasti ja säilymään se. Jos tuota ei tapahdu - toisiopalo ei saa palamiseensa riittävän korkeaa lämpötilaa. Eli puut kyllä kaasuuntuvat pesässä, mutta eivät syty / pala kunnolla toisiopesässä - toisiopalossa. Tästä johtuu käänteispalokattilan tussahtelu ja savutus - resonointi palaminen.

Jos saan kerrata sytyttämisen. Kattilani Atmos DC40GS.  Täytän pesän ennen sytyttämistä.Pesän alas  ohuita puita. Sytyttäminen edestä. Sytyttämisen  jälkeen pidän täyttöluukua auki kunnnes savukaasut ovat nousseet +150C. Muutama minuutti.Tämän jälkeen suljen luukun ja seoksen säätöakseli on auki 10mm. Savukaasujen noustessa +200C säädän säätöakselin 6mm ja tällä säädöllä +250C,, joka jälkeen 4......3mm säätö koko lämmityksen ajan. Voi tuntua monimutkaiselta, mutta käytännössä erittäin helppo ja toimiva. Savutusta ei edes sytytytysvaiheessa eikä  koko lämmittämisen aikana - lähes hajuton varaajan lämmittämisen hetki, koska toisiopalo alkaa n 1min päästä sytytytksestä eli heti ja palaa  korkeassa lämpötilassa. Keramiikat hehkuvat punaisena.
Tuo alkusytytys on tärkein pointti saada käänteispalo toimimaan - kunnolla. Siksi luukku auki ja jälkeen 10mm säätö. Kuten moni havainnee - sytytystapa on erilainen kuin tehtaan suosima,  joka suosii alkutulia ja seosakselin  pysyvä 6mm avoinna..Kattilani toimii max teholla eli on kiinteä ruuvisäätö.   Sytytysvaihetta ojaa kattilan lämpötila säädin. Alussa auki  37mm ja veden ollessa +65C ilmanotto läppä laskeutuu ruuvisäädölle. 8mm.

 

[Allen]

Veto taikka korvausilman saatavuus eivät ole ongelmana, paitsi ehkä liian suuri veto. Vedonsäätäjä on nyt tulossa.

Orlanissa on ongelmana tulen leviäminen todella helposti koko varastopesään. Ja reiän palaminen suuttimen ympärille. Katastrofi on valmis. Mietin voisiko se johtua siitä, että kattilassa on paloilmapuhallin eikä palokaasuimuri. Imuri vetäisi väkisin ilmavirran toisiopalon rei'istä ja ensiöilman suuttimista suutinkiven läpi. Puhallin sen sijaan painaa ilmaa ihan joka puolelle, sinne mistä milloinkin helpoiten hormiin (tai muualle) pääsee. Eli ilma voi kierrellä varastopesässä hallitsemattomasti ja siten mahdollistaa tulen leviämisen varastopesän yläosaan saakka. Ainoa ero joidenkin ladontojen välillä voi olla esim. puiden käyryydestä johtuvassa ladonnan tiiviydessä, ja se tietysti aiheuttaa eroja sille mikä reitti ilman virtaukselle on helpoin ja missä kohdassa varastopesää on minkäkin verran vastusta ilmavirralle.

Ainoa tapa sytytykseen on poltella kunnon hiillos yläpaloisena niin että kattilaveden lämpö on jo 70+ astetta. Tämän jälkeen toisiopalo useinmiten lähtee helposti käyntiin, mutta 30-45 min kuluttua saattaa tulla savut sisään. Kattilaa ei voi jättää lämmittämään vahtimatta sitä lähes koko polton ajan.

[markkulievonen]

Sillä on väliä onko imuri vai puhallin ohjaus. Imuriohjauksessa alkuvedon saa korkeaksi.  Sillä on merkitytä - jopa ratkaiseva, mietn paljon pesässä kaasuuntuu / palaa puuta. Ensimmäisenä vuotena koko pesällinen alkoi palaa tunaroidessani ja ongelmia riitti Sikäli ihmeellistä miten pesässä roihusi tuli, muttei toisiopesässä.

Atmoksessa pesän puut palavat / hiillostuvat vain 150mm  pohjakorkeudessa eli kaasuuntuminen on siten hallittu. Pesään tulee ilma hiilikerroksen korkeudelta ja  siten pesän yläosa on hapeton. Ei pala. On yks hailee onko pesä täysi tai lähes loppuun palanut. Savikaasujen lämpötila pysyy samana

[markkulievonen]

Oletko kokeillut pesän täyttää mahdollisimman tiiviiksi mm puiden pituus huomioiden. Luulisin puiden tiivyden vaikeuttavan tulen nousemista ylemmäs.