Blaze Harmony BH 33 Lambda

[AnssiKo]

Savuakansalla on kuiten tiettyä polttoainetta, tuskin muuttuu laatu kokoajan suuntaan tai toiseen.  Pärjäät varmasti ilman lamptoja, niinpä meinasin mieki.

Kaikki on suhteellista, pärjääminenkin. 

[AnssiKo]

Saman laatusta on,koevua ja mäntyä,männyllä oon nyt 4 kertaa lämmittäny ja hyvin on lämminny varraaja. Huomenna kokkeilen koevulla.Tänään kattoin konvektioputket ja savusolan,ei ollu minkäänlaista ylimäärääistä koinaa. Savukaasujen lämpökin pyssyy koko paloajan samassa.
Mikä kohtahan ois kaikkein paras savukaasujen mittaukseen,likellä kattilaa vai hormia ?

Hiukka lyhyt testijakso sulla viel. Ehkä neljän motin jälkeen vois palata asiaan tarkemmin.

Laita mittari mieluummin liki pannua, yhdyshormi varsinki pitkänä ja/tai eristämättömänä tekee lämpötilaeroa. Digitaalinen kinkkumittari on käypä, langatonkin jos kantama riittää ja patterit kestää pidempään ku pari kk.

[AnssiKo]

Blazella ihan ohjeistettu, tuommosta puuta, säätö näin. Tämmöstä puuta, säätö nuin. Sahajauhoa, säätö tuolleen.
Jos ei ole lambdaa säätämässä itte hajun perusteella.

Noilla ohjeilla on hyvä aloittaa, mut ei noi koskaan oo kiveen hakattuja. Ei ainakaan jos käyttää muita ku pannuvalmistajan toimittamia klapeja. 

Aina toi haju ei oo vaihoehto. Täällä se olis ekana naapurin nenässä. 
Ja jos haisee pihalla, ni sit ollaan jo aikalailla pahasti pielessä säätöjen kanssa.

[markkulievonen]

kait se on itsestään selvää että eri puut palaa eri tavalla? Jos sulla on pääsy esim. polttaa pelkällä koivu halolla niin se lambdan merkitys vähenee verrattuna metsänhoidosta saadulla puulla joka on sekapuuta ja osittain pystyyn kuivunutta/mädäntynyttä.

Totta. Ja tuo tulee huomioida. Kattilan käytön alusssa polttelin parisen vuotta vastastossa ollutta sekapuuta, jonka paksuus oli 10mm 100mm pieniksi halottua ja tosi kuivaa. Atoksen  esiöilman säätö tuli olla vain 1mm auki. Sama oli trukkilavoja poltettaessa ja rakennusjätettä. Kaasuuntuminen siten oli tasaista ja ei laajentunut.
Nyt viime vuodet polttanut kattilalle sopivan kokoiseksi halottua koivua  enimmäkseen haapaa. Saman palamistuloksen saamiseksi vaatii aivan eri säädöt. Haavalle 4mm. Puun koolla on  suuri merkitys. Ainakin Atmoksesa voi poltella aivan ohutta puuta kunhan ymmärtää säädöt.

[AnssiKo]

Omassa savukaasujen lämpötila pysyy +250C koko pesän polltamisen ajan 3,5/h ja hiilikerrosta poltettaessa jolloin savukaasujen lämpötila alkaa laskea,  ensiöilma  max asentoon. Toki lambdalla olisi pieni hyöty.

Oliko sulla viel Atmoksen termarisäätö käytössä, vai olitko disabloinut sen?

Seoksen  säädössä tavoite on ollut - saada  palamiskaasujen lämpötila mahdollisimman korkelle ja siten merkkinä liekin värisyys ja  keraaminen palopesä  mahdollisimman punahehkuun.. (Hapella kikkailulla aikoinaan polttelin autoista pakoventteeleitä).Kyseessähän on puusta saada mahdollisimman paljon lämpöenergiaa - ei elvistely.

Palokaasujen ja savuden korkea lämpötila ei ole sama asia.

Ja autonmoottorissa venttiilit palaa liian laihalla seoksella. Pannussa sä ajat koko ajan liialla hapella, varsinki säätämättä, polton loppuvaiheessa ku pesässä ei ole paljoa muuta ku hiillos.

Mulla myös kiinnostus saada mahdollisimman paljon energiaa varaajaan per pesällinen. Siksi jatkuvampi säätö mieluummin.

[AnssiKo]

Totta. Ja tuo tulee huomioida. Kattilan käytön alusssa polttelin parisen vuotta vastastossa ollutta sekapuuta, jonka paksuus oli 10mm 100mm pieniksi halottua ja tosi kuivaa. Atoksen  esiöilman säätö tuli olla vain 1mm auki. Sama oli trukkilavoja poltettaessa ja rakennusjätettä. Kaasuuntuminen siten oli tasaista ja ei laajentunut.
Nyt viime vuodet polttanut kattilalle sopivan kokoiseksi halottua koivua  enimmäkseen haapaa. Saman palamistuloksen saamiseksi vaatii aivan eri säädöt. Haavalle 4mm. Puun koolla on  suuri merkitys. Ainakin Atmoksesa voi poltella aivan ohutta puuta kunhan ymmärtää säädöt.

Se mikä tosta säätämisestä tekee hankalaa pienellä tikulla on se, et säätö reagoi paljon jyrkemmin ku isommalla kalikalla. Ja hiillosta tikuista kertyy heikommin, koko pesällinen roihahtaa helpommin jos on liikaa ensiötä.

[markkulievonen]

Oliko sulla viel Atmoksen termarisäätö käytössä, vai olitko disabloinut sen?

Palokaasujen ja savuden korkea lämpötila ei ole sama asia.

Ja autonmoottorissa venttiilit palaa liian laihalla seoksella. Pannussa sä ajat koko ajan liialla hapella, varsinki säätämättä, polton loppuvaiheessa ku pesässä ei ole paljoa muuta ku hiillos.

Mulla myös kiinnostus saada mahdollisimman paljon energiaa varaajaan per pesällinen. Siksi jatkuvampi säätö mieluummin.

Kattilaan tein paljon muutoksia. Käytän max teholla koko lämmityksen ajan. Ruuvi säätö (8mm) ilmaläppä auki. Ainoastaan termarisäätöä käytän sytyttämisen aikana eli ilmaotto läppä laskeutuu 38mm 8mm kattilan lämpötilan  saavuttaessa +80C tason.

Happi on tekijä, jolla vaikutetaan palamislämpötilaan. Auton moottorissa  pakoventtiili palaa juuri hapen kohottamisen johdosta - suhteessa seokseen. Juuri tuohon liittyen seoksen tulee olla rikkaampi hapen määrään liittyen - liittäen tähän juuri lämpötila. Toki nykyautoissa venttiilien materiaali on muuttunut ja kestää enemmän lämpöä /  laihempaa seosta.

Kattilassa just hapella kikkailen saada mahdollisimman korkea palamislämpötila -  ja kuten kerroin lämmityksen loppupuolella poltan hiilloksen 100% ensiöilma auki. Kattilahuoneessa on kameravalvonta ja sisällä olohuoneessa on näyttö, josta voin todeta hiillospolttovaiheen alkamisen ajankohdan.

Todettakoon. Tämän ajan sukupolvi on aivan ulkona tulisijojen oikeasta  käyttötavasta. Ei mitään hajua tunnistaa  liekin väristä lämpötilaa ja puhumattakaan säädellä  palamistapahtumaa. No, toivottavasti tää sähkön korkea hintataso - sen pitkittyminen avaa keskusteluja  ongelman ratkaisemiseen - hormipalojen lisääntyessä.

[SavuaKansalle]

Hiukka lyhyt testijakso sulla viel. Ehkä neljän motin jälkeen vois palata asiaan tarkemmin.

Laita mittari mieluummin liki pannua, yhdyshormi varsinki pitkänä ja/tai eristämättömänä tekee lämpötilaeroa. Digitaalinen kinkkumittari on käypä, langatonkin jos kantama riittää ja patterit kestää pidempään ku pari kk.


Lyhyt on aika minkä oon vasta poltellu,myönnän. Kyllä itekki lampaata kahtelin ja kyselin sekä maalämpöä mutta hinta ja saatavuus molemmissa onkelmana,siispä päädyin tuohon millä ei näytä tekevän mittää,mutta näillä mennään nyt. Savumittari on nyt siinä reiässä mihin autuaaksi tekevä lampaata anturin vois tökätä.

[AnssiKo]

Kyllä itekki lampaata kahtelin ja kyselin sekä maalämpöä mutta hinta ja saatavuus molemmissa onkelmana,siispä päädyin tuohon millä ei näytä tekevän mittää,mutta näillä mennään nyt. Savumittari on nyt siinä reiässä mihin autuaaksi tekevä lampaata anturin vois tökätä.

Kymmenkunta vuotta sit systeemiä päivittäessa oli myös maalämpö toisena vaihtoehtona. Puu työllistää, mutta valinta ei ole kaduttanut, ei ainaskaan tänä vuonna. 

Kysehän ei oo siitä, etteikö lambadattomalla kattilalla tekis mitään. Sellainen tää omakin oli tehtaalta lähtiessa, eikä toi tähän pannuun lisätty lambada vieläkään ohjaa mitään muuta ku omaa näyttöään ja sitä kautta mun kädenliikkeitä. Mutta jos nyt valitsis pannua, vain lambda-ohjatuista valitsisin.

Tän pannun lambdaohjauksen kehitys on edelleen vaiheessa. Pseudokoodi PLC:lle olis, samoin läppämoottorit, mutta toteutusaika... :-(
Eli lambada on tyyppiä Innovate MTX-L, muistaakseni.

[SavuaKansalle]

👍

[Sorajewski]

Nyt alkais meikäläisenkin harmooni olla lähellä. Toimitusaika rapiat 5kk.

[tenhok]

Tervetulo joukkoon.  Nyt poltettu 62 pesälistä eikä yhtään kaduta valintaani.  Todella vähällä vaivalla toimii talon lämmitys,  erityisesti huollon vähäinen tarve,  eikä ole tarkkaa onko klapit suuria vai pieniä kaikki toimii,  eikä holvaa vaikka miten pesän täyttää.

[SavuaKansalle]

Samaa voi sanoa tuosta karvalakki mallistakin 👍

[Pähkäilijä]

Oletteko testannet miten Blaze syö turvetta, haketta tai sahanpurua? Mainoksessa näiden kerrotaan käyvän, joissain käänteispaloisissa pienempijakeinen tavara tuppaa palamaan kaasutuspesässä ja palo menee sekaisin.

[varikonniemi]

Sama se on kuin muissakin, sitä voi laittaa sekaan mutta ei se kattila sillä hyvin yksistään pala.