Lämmityksen tehokkuus

[Winteriscoming]

Hei,

Ajattelin kysäistä asiantuntevalta parviälyltä ajatuksia.

Lämmitän itse 2000l varaajan alapolttoisella 35 kW puukattilalla. Tehoja pitäisi olla, mutta varaajaa en saa yhdellä pesällä, paloaika noin 2,5 h, alhaalta asti kuumaksi. Alin mittari jää parhaimmillaankin 60 asteeseen. Olen kuullut, että heikommallakin pannulla 3000l varaaja on lämmennyt kiehuvaksi alhaalta asti, vaikkei puuta ole poltettu kuin noin vastaava määrä. Kuinka tehokkaasti te saatte lämmön talteen varaajaan?

Entä onko veden virtausnopeudella latauspiirissä merkitystä lämmittämisen tehokkuuteen?  Latauspumpun pyörittäessä kovempaa laskee pannun lämmöt, kun myös kylmempää vettä tulee pannuun vauhdikkaammin. Pienemmällä virtauksella lämmöt pysyvät korkeammalla, mutta siirtyykö lämpö myös hitaammin varaajaan, kun kierto on rauhallisempaa?

[varikonniemi]

Vesi kannattaa virrata mahdollisimman nopeasti että lämmöt siirtyy veteen eikä piippuun.

Polton hyötysuhteen saat mittaamalla poltetun puun painon ja siitä laskemalla sen sisältämän energiamäärän, ja vertaamalla sitä vesimäärän lämpötilan nousuun.

Olen kuullut, että heikommallakin pannulla 3000l varaaja on lämmennyt kiehuvaksi alhaalta asti, vaikkei puuta ole poltettu kuin noin vastaava määrä.

 

[Ensiöilmanen]

Mulla 40kw alapalokattila ja n. 100L klapia (2 muuttolaatikollista) ja n.4,5h tarvitaan 1800L:n lämmittämiseen 30-85 asteeseen näillä keleillä kun ei suuremmin kulu suoraan lämmitykseen. Enimmäkseen koivua mut ei kaikki.
Sanoisin Esson puheiksi tuon 3000L, tosin riippuu pesän koosta ja puusta, pelkkää koivua oltava.

Veden virtausta ei voi paljon nostaa, ainakaan omassa.  Sitten alkaa kattilan lämpötila seilaamaan mikä on tietysti huono ensinnäkin kattilan kestävyydelle lämpölaajenemisen vuoksi, ja toiseksi jos on ensiöilman bimetallisäädin ketjulla niin sekin alkaa seilata. Vaikka itse palotapahtumassa ei ole ollut muutosta. Mulla se johtaa liialliseen syttymiseen ja sitä kautta savutukseen.

[varikonniemi]

Tässä puhuttiin latauspumpun kanssa käytöstä, eli tulovesi on aina saman lämpöstä. Ei puukattilaa kannata ilman semmosta käyttää, kun niitä saa aika halvalla.

Jos on latauspumppu niin virtausnopeuden kasvattaminen tasoittaa lämmönvaihtelua, ei lisää sitä.

[tenhok]

Myös kattilan hyötysuhdetta kertoo savukaasujen lämpömittari, kuinka kuumana menevät piipun.

[varikonniemi]

Jos saman puumärän polttoon kuluu puolet ilmasta verrattuna toiseen kattilaan, niin pakokaasun lämpö voi olla tuplat ilman että hyötysuhde muuttuu.

Eli kattilan hyvyys juontuu isosti siitä miten paljon yli-ilmaa se tarvitsee että saa kaiken kaasussa poltettavissa olevan poltettavan poltettua. Täydellinen kattila polttaa kaiken lambda=1 samalla pakolämmöllä kuin tuloveden lämpötila. Tällöin päästään pitkälti yli 100% hyötysuhteeseen, koska standardisoidussa hyötysuhdemittauksessa ei oteta huomioon paloilman sisältävän veden kondensoimisesta talteen saatavaa lämpöä.

[Ensiöilmanen]

Tässä puhuttiin latauspumpun kanssa käytöstä, eli tulovesi on aina saman lämpöstä. Ei puukattilaa kannata ilman semmosta käyttää, kun niitä saa aika halvalla.

Jos on latauspumppu niin virtausnopeuden kasvattaminen tasoittaa lämmönvaihtelua, ei lisää sitä.

kyllä mullakin latauspumppu termostaatin perässä on mutta ei mitään säädintä joka säätäisi tulevan veden aina samaan lämpöön, tarkoitatko sellaista? Niinkuin joku Oventrop tai Laddomat?

Silloin se toimii kyllä kuten sanoit eli tasaa ennemminkin vaihteluita.

[varikonniemi]

mun käsityksen mukaan latauspumppu tarkoittaa pumppu&kolmitie termari yhdistelmää joka pitää kattilaan menevän veden halutun lämpösenä.

en ymmärrä miten latauspumppu voisi olla termarin perässä ellei tuolla tavalla kytkettynä.

[Pähkäilijä]

Minun kotipaikalla on Arimax 35 kytketty suoraan kattilan säädettävään lämpömittariin ja toimii on/off ilman erillistä termaria.

Hei,

Ajattelin kysäistä asiantuntevalta parviälyltä ajatuksia.

Lämmitän itse 2000l varaajan alapolttoisella 35 kW puukattilalla. Tehoja pitäisi olla, mutta varaajaa en saa yhdellä pesällä, paloaika noin 2,5 h, alhaalta asti kuumaksi. Alin mittari jää parhaimmillaankin 60 asteeseen. Olen kuullut, että heikommallakin pannulla 3000l varaaja on lämmennyt kiehuvaksi alhaalta asti, vaikkei puuta ole poltettu kuin noin vastaava määrä. Kuinka tehokkaasti te saatte lämmön talteen varaajaan?

2000 litraa  kun lämpenee asteen siihen tarvitaan 2.4 kWh. Jos lämmität sen vaikka 30->80c x 2.4 = 120 kWh. Mikäli kattila toimii 35 kW jatkuvalla teholla syntyy tuo energiamäärä ~3½ tunnissa ellei käyttöön mene yhtään lämmitysaikana. Jos kyseessä on vaikka alapalokattila joka toimisi ~80% hyötysuhteella tarvitaan tuohon ~40 kg puuta

[jolla]

toimii se ilman termariakin esmes tyristori tai vastaavalla säätimellä jollei vapaakierto ole niin voimakas kattilan tehoon nähden että pitää liian viileänä
tuo perus termari/kolmitie on näin kalkkiviivoilla oleville lämmittäjille hyvä vaihtoehto kun kierto lakkaa itsekseen eikä venttiilejä tarvitse availla eikä sulkea,
jää yksi räjähdysvaara pois

[Tune]

Itse olen seurannut kattilan nettotehoa ja -energiaa Kamstrupin mittarilla, joka kertoo puolueettomasti missä mennään kattilan puhdistuksen kanssa. Toki tehoon vaikuttaa myös käytetty polttoaine.

Tässä haetaan vielä säätöjä kohdilleen, nykyisellään lähtevän veden (TE03) mitoitustilanteen asetus on n. 98 °C ja pumpun kierrosnopeus kasvaa jos arvo ylitetään. Palaavan veden (TE04) säätö on dynaaminen savukaasujen lämpötilan suhteen, jolloin lähtevä vesi pysyy melko vakaasti yli 94 °C.

[Kynstuli]

En minäkään saa puupohjaisilla polttoaineilla 2000 litran varaajaa kiehumaan yhdellä pesällisellä.
Kattilan pesään mahtuu 100 litraa klapeja kerrallansa.
Lämmityksen alussa kattilan lämpötila 15 astetta.
Varaajan vesi 25 astetta.
Laskin että tarvitsen 184 kWh energiaa tähän ja häviöt päälle.
Laskelma osoittaa että ei onnistu käytettävissä olevilla puupolttoaineilla.