Palamishyötysuhdetta ajatellen. Erittäin tärkeä tekijä on myös palotilan koko. Ihanteellinen tilanne puukattilassa - palamisessa on kuin polttomoottorissa. Kannen muodolla/palopesällä on suuri merkitys. Sama pätee puuta poltettassa. Puuta poltettaessa palokammion tulisi olla kauttaaltaan täynnä korkessa lämpötilassa palavaa kaasua (oikea happimäärä) eli käytännössä puukattila toimii parhaiten max teholla, joka on ollut kattilan suunnittelun lähtöpiste. Tai tulisi olla.
Just tuohon liittyen - YP kattilassa tulisi olla palotunneli, jonka kautta kaikki savukaasut pakotetaan kulkemaan ja siten syttymään / palamaan. Muutamiin YP kattiloihin olen rakentanut.
Palotapahtumaa ei saa edes kunnolla toimimaan, jos palopesä on avara kuin esim. takassa tai YP kattiloissa. Palamattomia savukaasuja ohittuu suoraan hormiin.
Taas jokaisessa käänteispalokattiloissa on samanlainen hyvä palotapahtuma - kattilat, joiden palopesä on kauttaaltaan keraaminen. Siten käänteispalokattilat erottaa toisistaan vain kaasuuntumisen tasaisuus. Puiden palamisen tasaisuus. Just kattiloissa, joissa puiden palamisen tasaisuus on hyvä / hallittuu kaasuuntuminen. Lambda antaa hyätyä vain vähän. Tietysti jos lamdaton kattilan säätö on hyvä, joka taas edellyttää palamisen tuntemusta. Siten lambdalla varustettu kattila sopii erikoisen hyvin tämän päivän ihmiselle ja kattiloille, joissa puun kaasuuntumista ei ole saatu hallittua / tasaista.