Kirjoittaja Aihe: Patteriveden lämmönsäädin  (Luettu 15598 kertaa)

jiihuima

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 144
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #15 : 17.10.2012-13:42 »
Lorvi, olen alkeellisesti perillä peruselektroniikasta ja kiinnosti se kytkentäsi. Onko se 10k NTC jonkinlainen perusarvo Oumanin sisäanturille?  ja potikallako " huijaat " sitä arvoa jolloin sinulla on kauko- ohjattu Ouman eli termostaatti? 

Hyvinki pitkälle sama asia kiinnostaa. Kytkennästä kaaviota pliis, vaikka eihän tuossa niin montaa vaihtoehtoa olekkaan, ei vaan viittis alkaa arpomaan ku joku on jo järkeilly asian:-)
Arimax 35, Termovar 32 latauspaketti savukaasuanturilla, Jäspin sähköovali 2.4 ite hitsatuilla kattilayhteillä, 2 käyttövesikierukkaa, Metro 300L lämminvesivaraaja. Aurinkolämpöä 8m² tasokeräimillä ja lämmönvaihtimella. Rintamamiestalo ~150m². Puuta vuodessa ~20p-m³ + saunapuut.

kaji

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #16 : 17.10.2012-14:13 »
Mulle kans täälkin on Oumani ilman sisäanturia :'(

lorvi

  • Vieras
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #17 : 17.10.2012-14:17 »
Hyvinki pitkälle sama asia kiinnostaa. Kytkennästä kaaviota pliis, vaikka eihän tuossa niin montaa vaihtoehtoa olekkaan, ei vaan viittis alkaa arpomaan ku joku on jo järkeilly asian:-)

Olin näköjään tehnyt evolutiomallin, elikkä 10k NTC ja 4k7 potikka vaan yksinkertaisesti sarjaan, ei mitään maihin vaan tällä hässäkällä säädetään konaisvastusta. Potikan ollessa noin puolivälissä pitää minulla lämpötilan ~21°c. Oumanista olen säätänyt kompensoinnin 3-4°c paikkeille.
step by step oumanilta tulevan kaapeliparin toiseen karvaan tinataan NTC vatuksen toinen karva ja toisesta sitten yhteys potikan ykköseen ja potikan kakkosesta lähtö oumanille, potikan kolmonen jää vapaaksi.
Voin piirtääkin mutta eiköhän tää....

kaji

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #18 : 17.10.2012-15:18 »
Piirrä vain jos suinkin viitsit...välillä tökkii toi luetun ymmärtäminen......ainakin joissakin ketjuissa tässä foorumissa ::)

lorvi

  • Vieras
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #19 : 17.10.2012-15:45 »
Piirrä vain jos suinkin viitsit...välillä tökkii toi luetun ymmärtäminen......ainakin joissakin ketjuissa tässä foorumissa ::)
Tässä kuva kun ei ole koneella nyt niitä kaavionpiirto-ohjelmia
« Viimeksi muokattu: 17.10.2012-15:49 kirjoittanut lorvi »

lorvi

  • Vieras
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #20 : 23.10.2012-11:02 »
Jos peremmasta ei ole tietoa, ei sitä osaa vaatiakaan, tuo sanonta tuli koettua nyt ihan livenä.
On nimittäin aikamoinen patteritermareiden suhina, sanoisinko jopa häiritsevä kun patterivesi on tarpeeseen nähden liian lämmintä ja kiertovesipumppu työntää vettä uusissa putkissa putkissa originaaliasetuksella uutuuden innolla.
Yllättävän helposti putkistosta lähti ilmat, vaikkei ole kuin 1 automaattinen varaajan päällä.

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #21 : 23.10.2012-13:20 »
Kiitti, Lorvi. Selkeä kytkentä. Jos talvi- iltoina muiden projektien lomassa aikaa jää, teen varmasti ouman-sisätermarin.
 

jeepster

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 20
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #22 : 23.10.2012-19:38 »
vastataan omakin kokemus tähän, eli remontin yhteydessä laitettiin tuo eh-80 paikalleen, ja sain kaverilta tollaisen perus sisäanturin, missä siis sisällä 10k ntc.

http://www.produal.fi/folders/Images/Tuotekuvat/tehr_pic.jpg tuon näköinen laitos. Ei mikään mahdottoman ruma tuossa seinässä

Tuon kytkemällä oumanni tiputti lämmönpyyntöä, ja sitä korvaamaan piti hienosäätö kääntää 2-3 pykälää suuremmalle. joku mätti, ja päättelin logiikan olevan sekaisin ristiriitaisista lämpötiloista.

päättelin että tuo perusanturi antaa liian pientä vastusarvoa, ja oumanni luulee sisällä olevan liian kuuma, ensin kokeilin sarjaan vastusta, ja sitten kaivoin laatikosta 4k7 potikan, jonka säädin, niin ettei menoveden lämpötila muuttunut sisäanturin kytkemällä. Nyt tuntuu sisällä aika tasaisen toimivan. Pitäisi vielä mitata vastusarvo, niin voisi korvata potikan kiinteällä vastuksella, tai vaikka trimmerillä.

sisäkompensaation laitoin neloselle, eikö aste sisälämpötilassa tule neljällä asteella kiertoveden lämpötilasta? kannattaiskohan se laittaa vielä isommalle?
« Viimeksi muokattu: 23.10.2012-19:42 kirjoittanut jeepster »

lorvi

  • Vieras
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #23 : 04.11.2012-10:35 »
Sisäkompensointi tuo harmaita usein kun se mittaa vain yhdestä pisteestä. Useasti se riittää ja on kuitenkin parempi kuin ei mitään. Tähän auttaa kuitenkin laittamalla useampia sisäantureita. Saman impedanssin saa helposti kun kytkee noita kaksi rinnan ja sitten kaksi rinnankytkettyä sarjaan, elikkä silloin saadaan neljä mittauspistettä vaikkapa neljään eri huoneeseen. Halpa viritelmä vieläkin.

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #24 : 04.11.2012-11:12 »
Olen säätänyt "hybridiverkoston" (oma lattia- ja patterilämmitysverkosto) lattiapiiriä kompensoituna 3 päivän ulkoilman keskilämpötilan mukaan ja pattereita kompensoituna 2 tunnin ulkoilman keskilämpötilan mukaan +/- 2 asteen poikkeutuksella suurimman huonetermarin pyynnin mukaan. Kompensointikäyrät empiirisiä kun talon alkuperäisistä kuvissa niitä ei ollut.

Pattereiden tasapainotus on vielä kesken ja verkosto huuhtelematta hapettomalla vedellä mutta 2-tasossa nyt kun kaikki patteri- ja jakotukkiventtiilit auki, suurin lämpötilaero huoneiden välillä on 0,8 astetta. Vettä menee verkostoon 870 - 890 l/h ja viikon kumulatiivinen keskiteho 1,6 kW. Vielä on lämmityskautta jäljellä...
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

tippiwatti

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #25 : 05.12.2012-05:14 »
Automix 10:llä sai ulkoanturilla säädettyä huonelämpötilan vaihtelun alle 0,5 asteeseen.
Se vaati vaan kärsivällisyyttä ja hienosäätöä.
Anturi itäseinällä.

Ulkolämpötila lämmityskaudella kumminki +15- -39 astetta

Seuraavana talvena ei tarvinnu koskea ollenkaan.

No nyt samalla säätimellä sisätermostaatilla vaihtelu on alle 0,2"
« Viimeksi muokattu: 05.12.2012-05:17 kirjoittanut tippiwatti »

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #26 : 06.12.2012-00:57 »

Automix 10:llä sai ulkoanturilla säädettyä huonelämpötilan vaihtelun alle 0,5 asteeseen.
Se vaati vaan kärsivällisyyttä ja hienosäätöä.
Anturi itäseinällä.

Ulkolämpötila lämmityskaudella kumminki +15- -39 astetta

Seuraavana talvena ei tarvinnu koskea ollenkaan.

No nyt samalla säätimellä sisätermostaatilla vaihtelu on alle 0,2"

Viskasin Automixin pannun päältä heti pois ja laitoin ohjelmoitavan logiikan joka mittaa talossa 10 paikasta sisälämpötilaa ja korjaa ulkolämpötilan kompensointikäyrää niiden mukaan.

Huomio myös takan käytön eikä sulje lattialämmityspiiriä vaikka lämpö nousee, ottaa patterit pois pelistä takkahuoneesta. Ulkolämpötilan mukaan tosin termomoottorin minimiarvo on rajttu eli kokonaan ei mene kiinni vaan sekoittaa ikkunoista tulevan kylmän ilman.

Yksi huone jää 0,6 'C alle muiden mutta tälle ei voi mitään. Patterin esisäätö täysillä, muut saman linjan patterin kuristettu. Lämpökameran mukaan eristeissä jotain feilua, pitää lisätä 300 W sähköpatteri että saadaan samaan lämpöön.

Nyt kun etelään huippupakkaset saapuivat hetkeksi, maksimi lämmitysteho oli 5,3 kW, keskimäärin 4,9 kW. En saanut mitattua kumulatiivistä keskitehoa, väyläkortissa oli jotain hämärää. Maksimitehon mukaan hetkellinen korjaamaton ominaiskulutus oli 6 W / m3, katsotaan miten käy kisassa isäukon kanssa.
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #27 : 12.01.2013-21:59 »
Puhetta on paljon ollut lämpöenergian tuottamisesta ja tärkeää se onkin, kaikki mehut pitää puristaa kaikista energiamuodoista mahdollisimman hyvin ulos.

Keskusteltu ei paljoa ole ollut lämmön jakamisesta tarpeen mukaan, oikealla mitoituksella ja optimaalisella määrällä.

Perusmalli on, että radiaattorilämmityksellä ulkokompensoidaan ja pattereiden termostaatit säätyvät huonelämpötilan mukaan. Lattialämmityksessä kompensoidaan myös ja huonetermostaatti säätää jakotukin venttiiliä pitäen lämpötilan oikeana ja ulkoseinien vieressä kulkee "sokea piiri" eli suoraan ulkokompensoitua.

Ominaisuuksina näissä on radiaattoripuolella tasapainottamattomien verkostojen pumppaus eli patterin lämpötila vaihtelee +50 ja 25 asteeen välillä, kun ollaan esim. -10 asteen ulkolämpötilassa. Lattialämmityksessä ulkoseinien vierustat ovat jopa turhan kuumia ja toisessa kohtaa varpaat palelee ja otsasta tulee hikeä.

Itse panostin -92 talon ostettuani, että vaihdoin alkuperäiset Oraksen Termostar Plussat uusiin Danfossin vastaaviin ja aloin tasapainottaa verkostoa huonemittausten ja lämpökameran avulla. Postimerkin kokoisten pattereiden esisäädöt laitoin heti arvoon 1 ja muuten arvot asettuivat 3-4,5 välille. Ei ole ainuttakaan termostaattia (tulee kaikkiin radiaattoreihin sähköohjatut turvotustoimilaitteet) ja yläkerran huoneiden keskilämpö (4 kpl)  pysynyt 20,5 ja 20,7 asteen välillä reilu kuukauden ajan, mitä nyt Länsirannikolla pakkkasia ollut. Keittiössä toki tulee ylitystä kun ruokaa tekee ja muutenkin sähkölaitteista tulee kuormaa.

Marraskuussa meni 1,4 MWh ja Joulukuussa 2,8 MWh lämmitysverkostoon energiaa (ei normeerattua, lämmin vesi ei näissä arvoissa siis mukana). Kuutioita on ~750 (pitää vielä varmistaa rakennusluvasta, mitä tähän on laskettu) ja joulukuun paljas ominaiskulutus, 3,7 kWh/m3, ei ole huono arvo koska oli keskimääräistä kylmempi joulukuu lämmöntarveluvun mukaan. Tähän ei ole laskettu takassa poltettua puuta mukaan, pitäisi alkaa punnita määriä, että saisi kyhättyä epävirallisen energiatodistuksen omaan käyttöön.

Miten teidän lämmönjakoverkostot voivat?
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

Maatilallinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 88
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #28 : 13.01.2013-18:43 »
Itse säädin tuon patteriverkoston aikoinaan pakkaspäivänä menoveden ollessa n. 70 astetta ja kiertovesipumpun käydessä pienimmällä tehollaan, poistamalla kaikki termostaatit paikaltaan ja sitten aloin säädellä esisäätöjä, niin että jokaisen patterin paluuputki oli noin kädenlämpöinen.

Sitten tein piirustuksen, koska alkuperäistä ei löytynyt, talon pohjapiirustuksen pohjalle merkkaamalla sinne patterit ja lämpöjohdot jotka löytyi lattian pintalämpötilojen perusteella. Sitten numeroin patterit ja näiden säätöarvot talteen myöhempää tarvetta varten.

Lämpöjohtopiirustukset

Tähän säätöön loppui kaikki ylimääräiset kohinat ja paluuvesikin asettui sinne 30-40 asteen tuntumaan.

Tässä on Oumanin EH-201L säätimenä josta löytyy kaikki ulkolämpötila hidastukset ym..., eipä ole sisälämpötila vaihdellut. Tokihan pattereissa on termostaatit ja käyrä korkealla että lämpöä varmasti riittää :)



Toiseen taloon onkin valmis suunnitelma jossa säätöarvot, sen mukaan säädelty, verkoston huuhtelin pari vuotta sitten kun porakaivosta tulevaa porasoraa oli niin paljon että jatkuvasti venttiilit tukossa. Samalla tuli lianerottimet patteriverkoston menolinjaan eikä ole enään tarvinnut tukoksien kanssa ihmetellä.

Tuolla on Automix 10 säätämässä joka on kyllä aika mielenkiintoinen säädettävä, ennen oli Honeywell Aquatronic mutta sitten se hajosi ja putkari toi tilalle tuon Automixin, jos olisin tiennyt sen "ominaisuuksista" niin olisin kyllä jonkun muun säätimen ottanut.

Alusta asti oli erityisen vaikeaa saada lämpöä verkostoon kun ulkolämpötila nousi 15-20 asteen tuntumaan, säädöistä huolimatta tuntui että yli 35 asteen on vaikeaa menovettä saada, eikä lämpö sitten tietysti riittänyt. Pakkasilla lämpöä sai kyllä piisaamaan, siinä ei ollut ongelmaa. Automixiltä lähettivät uuden ulkoanturin, siirsin sen jopa kauas kiviseinistä ettei niihin varautunut lämpö mokomaa lämmittäisi ja tein varmuudenvuoksi aurinkosuojan.

Ei ollut vaikutusta. Sitten lisäsin 1kOhm vastuksen ulkoanturin kanssa sarjaan, anturin vastuskäyrää katsottaessa tuo lisävastus tekee ulkolämpötilan ollessa yli nollan sen, että säädin "luulee" ulkona olevan 5 astetta kylmempää kuin onkaan. Mitä kylmemmäksi ulkolämpötila menee, sen vähäisempää lisävastuksen vaikutus on.

Tämän vastuksen asennuksen jälkeen laitteen sai säädettyä niin, että lämpöä on kunnolla myös kesällä, menovesi n. 40 astetta ja tietysti myös pakkasilla.

Huonelämpötilan saaminen pelkästään tuolla säätimellä 0,5 asteen tarkkuuteen lienee mahdoton tehtävä. Tosin empä ole edes yrittänyt vaan mulla on aina menoveden lämpö säädetty niin korkealle että lämmintä riittää joka tilanteessa varmasti, ja sitten patteritermostaateilla lämpötila sisällä kohdalleen.

Nytkin on -12 pakkasta ja menoveden lämpö 70 astetta, kyllä tarkenee ;D

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Patteriveden lämmönsäädin
« Vastaus #29 : 17.03.2013-00:07 »
Puhetta on paljon ollut lämpöenergian tuottamisesta ja tärkeää se onkin, kaikki mehut pitää puristaa kaikista energiamuodoista mahdollisimman hyvin ulos.

Keskusteltu ei paljoa ole ollut lämmön jakamisesta tarpeen mukaan, oikealla mitoituksella ja optimaalisella määrällä.

Perusmalli on, että radiaattorilämmityksellä ulkokompensoidaan ja pattereiden termostaatit säätyvät huonelämpötilan mukaan. Lattialämmityksessä kompensoidaan myös ja huonetermostaatti säätää jakotukin venttiiliä pitäen lämpötilan oikeana ja ulkoseinien vieressä kulkee "sokea piiri" eli suoraan ulkokompensoitua.

Ominaisuuksina näissä on radiaattoripuolella tasapainottamattomien verkostojen pumppaus eli patterin lämpötila vaihtelee +50 ja 25 asteeen välillä, kun ollaan esim. -10 asteen ulkolämpötilassa. Lattialämmityksessä ulkoseinien vierustat ovat jopa turhan kuumia ja toisessa kohtaa varpaat palelee ja otsasta tulee hikeä.

Itse panostin -92 talon ostettuani, että vaihdoin alkuperäiset Oraksen Termostar Plussat uusiin Danfossin vastaaviin ja aloin tasapainottaa verkostoa huonemittausten ja lämpökameran avulla. Postimerkin kokoisten pattereiden esisäädöt laitoin heti arvoon 1 ja muuten arvot asettuivat 3-4,5 välille. Ei ole ainuttakaan termostaattia (tulee kaikkiin radiaattoreihin sähköohjatut turvotustoimilaitteet) ja yläkerran huoneiden keskilämpö (4 kpl)  pysynyt 20,5 ja 20,7 asteen välillä reilu kuukauden ajan, mitä nyt Länsirannikolla pakkkasia ollut. Keittiössä toki tulee ylitystä kun ruokaa tekee ja muutenkin sähkölaitteista tulee kuormaa.

Marraskuussa meni 1,4 MWh ja Joulukuussa 2,8 MWh lämmitysverkostoon energiaa (ei normeerattua, lämmin vesi ei näissä arvoissa siis mukana). Kuutioita on ~750 (pitää vielä varmistaa rakennusluvasta, mitä tähän on laskettu) ja joulukuun paljas ominaiskulutus, 3,7 kWh/m3, ei ole huono arvo koska oli keskimääräistä kylmempi joulukuu lämmöntarveluvun mukaan. Tähän ei ole laskettu takassa poltettua puuta mukaan, pitäisi alkaa punnita määriä, että saisi kyhättyä epävirallisen energiatodistuksen omaan käyttöön.

Miten teidän lämmönjakoverkostot voivat?

Nyt alkaa joka asuinhuoneessa olemaan lämpötilamittaus ja pattereiden venttiilit kiinni kiinteistöautomaatiossa. Alakerrassa mennään pintavetoina mutta eipä haittaa kun 4-5 vuoden päästä pyritään remontoimaan pinnat niin saadaan piiloon.

Menoveden käyrät alkavat olla kohdillaan ja takan vaikutuksesta lämpötila pysyy tasaisena; puuttuva polttopäivä välistä pudottaa kyllä 0,5 'C keskilämpötilaa eikä menoveden korotus ehdi (tarkoituksella) reagoida niin nopeasti, ettei liukumaa tulisi.
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000