Varaajan 2000l hukkalämpö (=ylläpitolämpö)?

[rettee]

Terve,

Paljonkohan kWh em. tuon kokoinen varaaja luovuttaa hukkalämpöä per vrk mikäli ei ole kulutusta?

Muistelen että tähän oli jokin kaava millä laskea em. 10kWh / vrk / 1m2?
Lisäksi ympäristön (eli teknisen tilan) lämpötila vaikuttaa. Eri asia +20 astetta kuin -20 astetta.
Pikaisella haulla en kuitenkaan löytänyt.

Halu olisi arvioida varaajan hukkalämmön määrää mikä tulee väistämättä.

Em. tuo varaaja otti muistaakseni 80kWh vuorokaudessa silloin kun talon aikanaan ostin enkä vielä keskuslämmityskattilaa käyttänyt vaikkei patterikierto ollutkaan päällä.
Piti pitää kuitenkin kuumana käyttöveden takia. (Tämän jälkeen lisätty tulistusvaraaja käyttövedelle perään joten tilanne huomattavasti parempi kesäkaudella).

[markkulievonen]

Riippuu tietysti eristyksen paksuudesta. Meillä on tuo 2m3 varaaja ja kesällä kestää n 10vrk - lämmitysväli. Lämpimän veden kulutus on n 10kwh vrk. Lämpöhäviöt   alle 30kwh / 10vrk

[rapid 3]

Meillä tuo hukkalämpö oli melko tarkkaan 10 kW/1000 l. Tehdastekoinen varaaja, jossa eristyksen paksuus kymmenisen senttiä. Oli oikein hybridi varaaja, jossa oli samassa pöntössä sekä patteri- sekä käyttövesi. Säiliöt oli sisäkkäin, en muista kumpi säiliö oli ulkona tai sisällä. Tästä rakenteesta oli se 'etu', että patterivesi oli kuumana keskikesälläkin, toki ei sentään pattereissa kiertänyt. Järjestelmään lisätty 60 litrainen sähköllä toimiva varaaja, kuten juuri toisessa ketjussa kerroin.

[Högforssi]

^

Tuo voisi pitää aikas lailla kutinsa omassakin varaajassa. Tosin tarkkoja tietoja ei ole, mutta kun lämmityskauden ulkopuoleisen ajan sähkön kulutusta katselee niin se pompsahtaa siitä suht normaalista 600 kwh kuukaudessa. Tosin tuntuu tuo sähkön kulutus nousevan päivittäin lämpötilan noustessa , vaikka sitä ei lämmitykseen käytetetäkkään. Joten osa tuosta 600 kwh voi olla nousua tuolla maatalouden puolellella. Korkeimman kulutuksen aikana kesäisin varaajan vastuksella lämmitetäään käyttövesi, toki pesutiloissa 30m2 kiertää myös vesi lattiassa. Käyttövesi olisi edullisempaa lämmittää jotenkin muuten kesäisin, mutta eipä tuo nyt suuri kustannus ole noinkaan ollut ja se aurinkosähkö on vieläkin mietinnässä ainakin kahden torppaamisen jälkeenkin. Sen tilanne elää mutta toteutus siirtyy.

[markkulievonen]

Meillä tuo hukkalämpö oli melko tarkkaan 10 kW/1000 l. Tehdastekoinen varaaja, jossa eristyksen paksuus kymmenisen senttiä. Oli oikein hybridi varaaja, jossa oli samassa pöntössä sekä patteri- sekä käyttövesi. Säiliöt oli sisäkkäin, en muista kumpi säiliö oli ulkona tai sisällä. Tästä rakenteesta oli se 'etu', että patterivesi oli kuumana keskikesälläkin, toki ei sentään pattereissa kiertänyt. Järjestelmään lisätty 60 litrainen sähköllä toimiva varaaja, kuten juuri toisessa ketjussa kerroin.

Missä ajassa ja  missä varaajan lämötilassa on tuo 10kwh/1000 L lämpöhäviö. Meillä varaaja lämmitetään +100C ja jäähdytetään kesällä ( ei lämmityskautta) hieman alle +40C.

[rapid 3]

Missä ajassa ja  missä varaajan lämötilassa on tuo 10kwh/1000 L lämpöhäviö. Meillä varaaja lämmitetään +100C ja jäähdytetään kesällä ( ei lämmityskautta) hieman alle +40C.

Vuorokaudessa. Kun varaaja keväällä täysistä lämmöistä päästetään kylmilleen, niin alussa jäähtyy nopeammin ja tuolla alle 50 asteen verkkaisemmin. Luku on siis keskiarvo. Mihinkään laboratorio-tason tuloksiin ei mittauksissa ole pyritty, eikä päästy. Sen verran tarkka kuitenkin, että oma tiedonjano on sillä sammutettu.

[markkulievonen]

Vuorokaudessa. Kun varaaja keväällä täysistä lämmöistä päästetään kylmilleen, niin alussa jäähtyy nopeammin ja tuolla alle 50 asteen verkkaisemmin. Luku on siis keskiarvo. Mihinkään laboratorio-tason tuloksiin ei mittauksissa ole pyritty, eikä päästy. Sen verran tarkka kuitenkin, että oma tiedonjano on sillä sammutettu.

Olen kuvitellut uretaani eristeisten varaajien lämpöhäviöt pienemmiksi. Eristepaksuudella on merkityksensä kuin myös huoneen lämpötilalla.

[VPJ]

Olen kuvitellut uretaani eristeisten varaajien lämpöhäviöt pienemmiksi. Eristepaksuudella on merkityksensä kuin myös huoneen lämpötilalla.

Akva nero 2000 100 mm eristeellä häviö 145W = 3,5 kwh/vrk

Minulla on Akva Nero 2000 150mm eristeellä jonka arvoja en löytänyt vaikka tämä varaaja on ollut VTT:n lämpöhäviötestissä.

Lämpö karkaakin kaikista yhteistä eikä uretaanin läpi.

[rapid 3]

Yhteistä tuo lämpö meikäläiselläkin karkaa, pöntössä taitaa olla kahdeksan eri kokoista yhdettä. Urtsilla nuo olisi helppo käsitellä, vaan ei ole tullut tehtyä. Syynä se, että pönttö on autotallissa ja tuon hukkalämmöllä 65 m2 talli lämpiää. Talvella lämpötila tuolla on 8-9 astetta, kovilla pakkasjaksoilla lämpö putoaa, mutta alle viiden asteen ei ole menty. Autotallissa on kaksi patteria, jotka ovat nykyisin suljettuina, jos tilkitsisin varaajan varmaan joutuisin ainakin yhden patterin avaamaan.
Varaajasta katoaa lämmintä myös yläkautta. Viime talvena tuli pyyhittyä pölyt pöntön päältä. Käteen tuntui päällinen lämpimältä. Eipä tullut lämpötilaa mitattua, arviolta n. 25 astetta. Pöntön kyljet puolestaan eivät tuntuneet juurikaan lämpimiltä, en tiedä haihtuuko lämmin kyljistä nopeammin. Toisaalta pöntön yläosassahan on vesikin kaikkein kuuminta. Vaikka pöntön yläosa kupera onkin, on se helppoa lisäeristää, jos tuo lämmön karkaaminen alkaa ahdistamaan.

[markkulievonen]

Yhteistä tuo lämpö meikäläiselläkin karkaa, pöntössä taitaa olla kahdeksan eri kokoista yhdettä. Urtsilla nuo olisi helppo käsitellä, vaan ei ole tullut tehtyä. Syynä se, että pönttö on autotallissa ja tuon hukkalämmöllä 65 m2 talli lämpiää. Talvella lämpötila tuolla on 8-9 astetta, kovilla pakkasjaksoilla lämpö putoaa, mutta alle viiden asteen ei ole menty. Autotallissa on kaksi patteria, jotka ovat nykyisin suljettuina, jos tilkitsisin varaajan varmaan joutuisin ainakin yhden patterin avaamaan.
Varaajasta katoaa lämmintä myös yläkautta. Viime talvena tuli pyyhittyä pölyt pöntön päältä. Käteen tuntui päällinen lämpimältä. Eipä tullut lämpötilaa mitattua, arviolta n. 25 astetta. Pöntön kyljet puolestaan eivät tuntuneet juurikaan lämpimiltä, en tiedä haihtuuko lämmin kyljistä nopeammin. Toisaalta pöntön yläosassahan on vesikin kaikkein kuuminta. Vaikka pöntön yläosa kupera onkin, on se helppoa lisäeristää, jos tuo lämmön karkaaminen alkaa ahdistamaan.

Tässäpä hyvä tilanne, ettei  eristäminen on mielekästä puuhastelua. On yks hailee millä  autotallin lämmittää. Pattereilla, vaiko  hukkalämmöllä. Tilanne olisi toinen jos   lämpö ei voitais hyödyntää.

[Pähkäilijä]

Kattelin kesäkuukausien polttopuun kulutusta. Monta kuukautta mennyt alle 100 kg kesäisin. Täällä lämmitysväli on noin 2 viikkoa ja jos 10 kWh/vrk 3000 litraisesta Akvatermistä johtuisi hukkalämpöä niin se kaikki menis tuohon eikä riittäisikään (75% hyötysuhteella). Mutta kyllä 2 ihmisen käyttöveteen kesäisinkin on lämmintä vettä riittänyt.