Kattilan valinnan vaikeus

[z-liner]

Tässä olisi tarkoitus ensi kesän aikana siirtyä suorasta sähkölämmityksestä puukeskuslämmittäjäksi.
Kohde on -50 rakennettu hirsirunkoinen 2 kerroksinen omakotilalo ~500m3, talossa on myös -94 rakennettu laajennus(suihku, sauna & khh). Pihassa seisoo -50 rakennettu tiilinavetta (9m*20m). Sinne on nyt tarkoitus tehdä pannuhuone, puuvarasto ja puolilämmintä korjaamo, yms. tilaa (~200m3).
Kanaali talon ja lämpökeskuksen välissä on n.20m.
Lämmönjako tapahtuu alakerrassa lattialämmityksellä ja yläkertaan tulee patterit (nämä on jo osittain talven aikana tehty, muiden remonttein yhteydessä tehty ja loput tehdään kevään aikana). Puolilämpimään tilaan tulee myös lattialämmitys tosin varmaan glykolikierto lämmönvaihtimen kautta.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut se että valtaosa klapien logistiikasta hoituu niin että klapiin kosketaan ensimmäisen kerran käsin kun se heitetään pannun pesään. Omasta metsästä klapiksi on toki eri juttu, siihen niitä jälkiä muutamia tulee

Ongelmaksi näyttää nyt vain muodostuvan kattilan valinta, toistaiseksi ehdolla ovat:

Termax natura 40 tai 60 (tai vastaavasti Orlan), 
  + iso varastopesä
  + (Orlan) Hinta (ebay)
 
Jäspi Econature 40
  + Kotimaisuus
  - melko kallis

Effecta Lambda 35
  +/- Hienoa tekniikkaa (lambda ohjaus)
  - Kallis

Ariterm 35+ (vaikka ei kääteispalokattila ollutkaan) oli yksi vaihtoehto mutta tuttavalta saadut kommentit kattilan ongelmista saivat jättämään pois laskuista.

Karkeasti sanottuna Jäspin ja Effectan hinnalla saisi 60kw Termaxin, saatika sitten Orlanin...

Varaajaksi olen kaavaillut vähintään 3000l.
Jos olen oikein ymmärtänyt ei isomman kattila hankinnasta (40kw vs 60kw) muuta haittaa ole kuin hinta ja koko, eli mitän tehokkaampi sitä nopeammin varjaan saa täyteen?!

Toinen mietinnän kohde on se että jos/kun laittaa aurinkokeräimet rinnalle, olisiko viisaampi ottaa iso esim. 3m3 varaaja ja sitten pieni 500l aurinkokeräimille. Vaiko iso esim Akvatermin AKVASAN jossa paikat molemmille piireille?

Mitä muuta kommentoitavaa raatilaisilla kattilavalinnasta ja koko projektista?

[Pähkäilijä]

Minkä verran tällä hetkellä sähköä palaa pakkasilla? Sen verran tuntuu lämmitettävää olevan ettei 3000 litran varaaja talvisaikaan pitkiä pausseja lämmittäjälle jätä. 40 kWh pannu voi käydä pieneksi systeemissä.

Aurinkosähköä varten yksi referenssikohde jota voit seurata löytyy tuolta

http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Lappeenranta/lappeenranta.html

Itse kallistuisin kattilassa kokoluokkaan 60 kW tai enemmän ja varaajakokoakin pikkuisen lisää. Oletko sulkenut vaihtoehdoista pois hakkeen ja stokerin?

[LKN-FIN]

3000l antoi lämpöä sen 170 kwh täytellä latauksella. Sun tarttis nyt ottaa selvää vuosi ja mielellään vielä päivä kulutus 20-30c pakkasilla? Mielummin ylimitoitat kun laitat liian pientä.

[Taikuri]

Joo, kyllä nuo pikkukattilat noilla lämmitettävillä kuutioilla kannattaa ihan suosiolla unohtaa, ellei elämässä sitten muuta ole kun se lämmittäminen. Ja varaajaksikin kannattaa katsella ihan jotain muuta kun valmista pikkukippoa. Jos itselläni olisi tilaa, hommaisin jonkun 10m3 pytyn minkä hyvin eristäisi ja upottaisi maahan. Ja kattilaksi joku 100kW:nen, niin jäisi aikaa muihinkin harrastuksiin 

Ja käyttövedelle se erillinen pikkuvaraaja johon sitten tunkee sitä aurinkoa.

[lorvi]

http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Lappeenranta/lappeenranta.html
Ihmettelen ja kummastelen, 6 astetta pakkasta 58,8 patterin menovesi ja paluu 51,6 astetta. Onkohan insinöörillä mennyt laskut sekaisin kun vertaan omiini  42 meno ja 34 paluu, koko talvena ei ole mennyt yli 50 asteen kun lämmityksen alussa säätimen satunnaisena korjausliikkeenä vaikka 1800 luvun puolella rakennettu talo.

EDIT eihän tuossa kuvassa olekaan menoveden , ainoastaan patteriverkoston paluuveden lämpötila ja käyttöveden lämpötila.

[jiihuima]

Semmonen tunne olis, että 5000 L ja 60kw olis minimi, millä ite lähtis aattelemaan. Mielummin ylöspäin tuosta vielä litroja ja tehoja ennemmin.

[z-liner]

Aivan, sähkönkulutukset unohtui viestistä.

Tämän talven (alkoi ehkä tammikuussa) ennätys näkyy olevan 180kwh/vrk (muutama päivä -28c), keskiverto kulutus 140kwh sisältää siis kaiken sähkön. 4 henkinen perhe joista 3 henkeä periaatteessa kokoajan kotona.
Asutaan Turun ja Tampereen puolessa välissä, että ei noita kovia pakkasia kovin monena päivänä vuodessa ole.

Lämmitettävistä kuutioista senverran, että yläkerta ei ole nyt asumiskäytössä, vaan sitä pidetään <10 asteisena. Mutta sekin tulee varmasti muutamien vuosien kuluttua lämmitykseen kun lapset kasvaa ja tarvitsevat omat huoneet, joten sekin tottakai otettava huomioon.

Siis ainakin 4-5m3 saisi olla varaaja, ja sitten joku 60kw kattila. Ihan mahdottomasti en halua ylimitoittaa kun kuitenkin talossa varaava takka ja puuhella mitä voidaan käyttää kovimmilla pakkasilla + ilmalämpöpumppu.

[Pähkäilijä]

jos nyt menee noin 140 kWh lämmitykseen niin lisärakentamisen jälkeen alkanee luku kakkosella? Yläkerran lämmönnostoon pari kW teho ja navetan puolelle puolilämpimäänkin 3-4 kW eli 6 kW lisälämmitystä x 24 tuntia 125-150 kWh? eli teholuokassa 10-12 kW keskikulutus pakkasilla. Leivinuunilla saa 1-2 kW pakkasilla pois, ilpillä kovimmilla keleillä saman verran http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11995.45 ilpistä riippuen.

6-10 kW siis jäi jäljelle, 2-3 kg puuta tuntiin => 50-75 kg puun polttoa pakkaspäivänä. Jollain 60 kW pannulla tuo määrä pitäs onnistua polttamaan 3-4 tuntiin (jos pannu antaa 60 kW ulos sen puumäärän polttamiseen tarvittaneen 75 kWh edestä puuta ~19 kg 80% hyötysuhteella).

Varaaja sen kokoinen että nielaisee tuon 240 kWh energiamäärän kerralla - esim 5 kuution varaasjassa 1 aste on 5.8 kWh eli silloin varaajan lämmöt nousisi 41 astetta.

Tässä vähän suuntaa-antavaa pähkäilyä mitoitukseen. Lorvilla on 4 kuution varaaja joten sen tehosisällön on hän tainnut laskea ja olihan siitä jossain käyrien kuvatkin.

PS Lorvi, eiköhän patteriveden lämpötila ja jäähtyminen ole enemmän kiinni pattereiden mitoituksesta. Täällä ainakin saa olla pakkasella se 70c lähtevä vesi huoleti.

[Eko]

Aurinko järjestelmälle kannattaa tosiaan laittaa pienempi varaaja jo kustannusten vuoksi . Keräin pinta-alaa
tarvii vähemmän tuottamaan käyttövesi keväästä syksyyn . Minulla 60 kpl tyhjöputkia ja 500l varaaja ,
ja kattilalle 1200l . Aurinkoisilla keleillä ja varsinkin kesällä kattilaa ei juuri tarvi lämmitellä .
Varaajat tarvitsevat välille sitten lataus automatiikan josta tulee lisähintaa .

Olisin itsekin laittanut suuremman varaajan kattilalle jos pannarissa vain olisi ollut tilaa . Alle 10 asteen
pakkasilla lämmitystarve on joka toinen päivä talo -88 ja 109m2 . Tammikuussa lämmitys kertoja tuli
18 kpl vaikka pakkaset huitelivat täällä kuun lopuss min -25 . Kattila varaaja täyttyy lähestulkoon
aina 80 asteeseen alhaalta ylös , omalla 25kw lambda kattilalla puun annostelu on melko tarkka jos meinaa ,
että ei mennä ylilämmön puolelle .

[lorvi]

>PS Lorvi, eiköhän patteriveden lämpötila ja jäähtyminen ole enemmän kiinni pattereiden mitoituksesta.

Sitäpä juuri tarkoitin, onko mitoitus mennyt pieleen? Eihän varaajaa voi oikein hyödyntää jos aina tarvitaan kovin korkeita lämpötiloja patteriveteen. Toimiihan se tietty huippujen tasaajana mutta ei varaajana.

[Lasse]

Jos minä oisin alkamassa lämmittään noin isoa rakennusta puulla niin en kyllä muuta harkitsiskaan kuin, hake ja stokeri. On se stokeri lämmitys niin paljon vaivattomampi verrattuna klapin tekoon, klapin käsittelyyn, klapin polttoon.
Suosittelen lämpymästi..stokeri vuodesta 84. 

[z-liner]

Aurinko järjestelmälle kannattaa tosiaan laittaa pienempi varaaja jo kustannusten vuoksi . Keräin pinta-alaa
tarvii vähemmän tuottamaan käyttövesi keväästä syksyyn . Minulla 60 kpl tyhjöputkia ja 500l varaaja ,
ja kattilalle 1200l . Aurinkoisilla keleillä ja varsinkin kesällä kattilaa ei juuri tarvi lämmitellä .
Varaajat tarvitsevat välille sitten lataus automatiikan josta tulee lisähintaa .

Noin minäkin sitä vähän ajattelin, että pikkuvaraaja keräimille. Onko sulla niin että käyttövesi ja lämmitysvesi lähtee tuosta pienemmästä, ja isompi lataa sitä tarvittaessa, vai kuinka?

jos nyt menee noin 140 kWh lämmitykseen niin lisärakentamisen jälkeen alkanee luku kakkosella? Yläkerran lämmönnostoon pari kW teho ja navetan puolelle puolilämpimäänkin 3-4 kW eli 6 kW lisälämmitystä x 24 tuntia 125-150 kWh? eli teholuokassa 10-12 kW keskikulutus pakkasilla. Leivinuunilla saa 1-2 kW pakkasilla pois, ilpillä kovimmilla keleillä saman verran http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11995.45 ilpistä riippuen.

6-10 kW siis jäi jäljelle, 2-3 kg puuta tuntiin => 50-75 kg puun polttoa pakkaspäivänä. Jollain 60 kW pannulla tuo määrä pitäs onnistua polttamaan 3-4 tuntiin (jos pannu antaa 60 kW ulos sen puumäärän polttamiseen tarvittaneen 75 kWh edestä puuta ~19 kg 80% hyötysuhteella).

Varaaja sen kokoinen että nielaisee tuon 240 kWh energiamäärän kerralla - esim 5 kuution varaasjassa 1 aste on 5.8 kWh eli silloin varaajan lämmöt nousisi 41 astetta.

Tässä vähän suuntaa-antavaa pähkäilyä mitoitukseen. Lorvilla on 4 kuution varaaja joten sen tehosisällön on hän tainnut laskea ja olihan siitä jossain käyrien kuvatkin.

PS Lorvi, eiköhän patteriveden lämpötila ja jäähtyminen ole enemmän kiinni pattereiden mitoituksesta. Täällä ainakin saa olla pakkasella se 70c lähtevä vesi huoleti.

140kwh sisälsi siis myös kaiken muun sähkönkäytön, mm. sähkösaunan. Mutta ei kait tuo laskelma silti kovasti yli ammu.

Se jäi mainitsematta että ei talo ihan -50 luvun tilassa enää ole, 94-96 remonteissa vaihdettu ikkunat ja ovet, lisätty eristeitä, yms.

Mitä tulee polttopuiden tekoon, niin klapeja olen tehnyt pikkupojasta asti, kymmeniä kuutioita per vuosi, joten ei niiden teko "pelota", itseltä löytyy metsäkärry kuormaajalla, ja klapikonekkin on mallia ammattikäytöstä "eläkkeelle" siirtynyt Palaxin 70s.
Itse metsätyö toimii erinomaisena vastapainona palkkatyölle (tietokone hommia). Nuoria tässä vielä ollaan, mutta toki olen suunnitellut pannuhuonetta ja puuvarastoa niin että ei siellä välttämäti ikuisesti klapeja tulla polttamaan.

[Eko]

Pikkuvaraajasta lähdöt pattereille ja lattiaan , isosta ladataan sitten tarvittaessa pienempää .
Näillä keinoin saan pienen varaajan alaosan pysymään kohtuu viileänä aurinkoa varten .

Iso varaaja on sitten niinkuin termospullo .Käyttövesi tulee ensin ison varaajan alaosaan ,
siitä sekoittimen kanssa pikkuvaraajan yläkierukkaan ja siitä taas ison varaajan yläkierukkaan ,
siis yht 3kpl kv kierukoita .Vielä lopuksi yksi sekoittaja lisää kylmää vettä , niin että hanoista tulee max 55 asteista
vettä .

Se automatiikka taisi olla termovar 2 , tarkoitettu kahden varaajan välille .
Näillä virityksillä olen saanut jo tammikuussa kovilla pakkasilla auringosta lämpöä
lattiaan ja jopa patterikiertoon .

[Pähkäilijä]

Käyttösähkö lämmittää seinien sisäpuolella ihan yhtä paljon kun varsinainen lämmityssähkö (tai ulkovalaistus, viemäriin valuva lämmin vesi ja auton lämmitykset ei lämmitä sisätiloja) ja jos saunan lämmöstäkin jää sisätiloihin paljon ellei niitä ulos tuuletella suoraan.

Mikäli et hakkeelle laita niin jotain muitakin suurempia klapikattiloita on, esimerkiksi

http://www.veda.fi/

käänteispaloisista tuolta löytyy useammalta valmistajalta

http://www.hemeltron.fi/kiintean-polttoaineen-kattilat-puukattilat-kaanteispalokattilat-ylapalokattilat-alapalokattilat/view-all-products.html

Noista merkeistä itsellä on vain vähän kokemusta Attack 25 peruskattilasta joka lähipiiriin asennettiin viime kesänä. Ainakin tämän talvea toiminut.

Atmoksen kattilaa myydään suomessa myös Rica nimelllä maahantuojan mukaan

http://www.rica.fi/index.php?article_id=378

[Erbish]

Onkohan kenelläkään omakohtaista kokemusta tuosta paljon parjatusta arithemin 35+.
yleensä ei ne joilla laite toimii niin taida paljoa kirjoitella.
Itsellä tuo 60+ ja toimii juuri niinkuin on luvattu, eli puut palaa ja varaaja täyttyy kuumasta vedestä.
Muuta eroa tuossa ei taida olla 35+ verrattuna kuin 150mm korkeus ero.
Kannattaa tuotakin kattilaa miettiä vakavasti, omasta mielestä ihan ok peli, tosin kaikesta hitekistä pitävänä
lambda ohajus olisi kiva mutta kuinka se kestää käyttöä.